Rock, pop, alternative ›

Huoh. Älkää nyt jaksako. Miksi jokaisessa GNR threadissä täytyy ottaa esille Hanoi Rocks? Ja päinvastoin? Eikö voi jauhaa näistä molemmista bändeistä erikseen?
 
On järjetöntä vertailla kyseisten yhtyeiden suosiota; GNR oli amerikkalainen bändi, joka oli alusta asti riittävän suurella levy-yhtiöllä, kun taas Hanoi Rocks kuten tiedämme on/oli enimmäkseen suomalainen bändi, joka levytti yhtä albumia lukuunottamatta pienille levymerkeille.
 
Lähtökohdat tekevät jo vertailusta järjettömän. Ja musiikillisestikin vertailu on melko turhaa, sanoi sitten Izzy diggaavansa Hanoista, tai väitti Andy että GNR olisi hieman lainannut riffejä. Hanoi oli parhaimmillaan punk aspektin omaavaa rock'n'rollia, kun GNR on aina ollut selvästi enemmän hard rockia.

axl rose on rocktähtien ylijumala,asiasta voidaan kiistellä mutta se on karu totuus että mikään ei ikinä ole mennyt eikä mene axlin älykkyyden,seksikkyyden,sanoitusten,ja laulamisen ohi.. ei niin kukaan,

eihän appetite for destruction ole kuin läjä hanoi rocksilta pöllittyjä riffejä. gnr = 0
 
Hoho.
 
Lähtökohdat tekevät jo vertailusta järjettömän. Ja musiikillisestikin vertailu on melko turhaa, sanoi sitten Izzy diggaavansa Hanoista, tai väitti Andy että GNR olisi hieman lainannut riffejä. Hanoi oli parhaimmillaan punk aspektin omaavaa rock'n'rollia, kun GNR on aina ollut selvästi enemmän hard rockia.
__
Olet oikeassa. Tästä vertailusta on vaan tullut paha tapa, josta pitäs päästä eroon. Se kuitenkin vielä, että jotenkin minua vain ihmetyttää toi Hanoin (ja Hanoi-fanien) tapa muistella jatkuvasti menneitä. Vuosi vuoden jälkeen jaksetaan yhä jauhaa siitä, miten kova Hanoista ois voinu tulla. Uusimmissakin haastatteluissa Andy ja Mike jaksaa puhua vaan Gunnareista, Mötleystä ynnä muista jo toistakymmentä vuotta vanhoista asiosta. Ainaski Andy tuntuu olevan melko katkera vieläkin...

Lisäksi, hanoin levyt kuullostavat nykyään kehnoilta ja vanhoilta siinä missä esim. appetite for destruction on edelleen melkolailla miellyttävää kuunneltavaa. Paremmat soittajat, huolellisempi äänitys, parempi miksaus, fiksummat sanat ja uskottavampi meininki.
- plus, melkovarmasti rahaa uskomattomia määriä.
 
Olisikohan mahdollista että Appetite oli vaan NIIN hyvä levy ja bändi niin kovassa vedossa?
 
- jaahas. mielipide kysymys.

Ja kyllä Metallicakin on varmaan menestyksensä ansainnut.
 
- kyllä toki on. 90% vaan tuntemistani ihmisistä, jotka kuuntelivat joko metallicaa tai GNR:ää, niin he eivät ole paskaakaan välittänyt kyseisistä bändestä vuosiin. Tämmöstä "ku muutkin kuuntelee"... okei nyt menee jo ohi aiheen (kait). se on surullista, vaikka onkin aika itsestään selvyys.
 

 

 
pikkasen on sellasta kireyttä taas täällä KESKUSTELUSSA havaittavissa :)

ehanan kireää keskustelua täällä. mielipiteistä voi tapella mutta on se aika turhaa. kukaan tuskin muuttaa omaa näkemystään kuitenkaan.
 
itse en juurikaan pidä axlistä, nion niin kuin persoonana. en toki tunn ehenkilöä mutta sen tekemiset jne jne. mutta mikään ei muuta sitä etteikö se olisi MUN MIELESTÄ helvetin hyvä rocki laulaja. ja sitä että gnr oli aikansa kovin hard rock bändi.
 
ne teki aika helvetin ison jutun bändistään ja sitä arvostan. totta kai jossain vaiheessa alkaa aina raa laulamaan, mutta sen on pakko. varsinkin siinä vaiheessa kun bändi alkaa työllistämään satoja ihmisiä kiertueillaan, jostain rahat on revittävä siihen lystiin.
 
apetite on paras levy mun mielestä mitä gunnarit teki, illusioneilla on paljon hyviä biisejä mutta kokonaisuus on hieman heikompi. apetite on kovaa tykitystä alusta loppuun, illusioneilla on sellaisia biisejä jotka maistuvat täyte biiseiltä.
 
toivottavasti axl saa levynsä joskus valmiiksi, mielenkiinnolla odottelen vaikka itseä jaksaa monesti hymyilyttää koko soopaaminen sen levyn ympärillä. 10 vuotta on aika pitkä aika tehdä levyä. ja kun kokoonpanokin tuntuu olevan epäselvä.
 
mitä muihin gunnareihin tulee niin velvet revolveri täyttää paikkansa hyvin, ne on mitä on ja siinä se. mun mielestä hyvää kitaravetoista rockia. toki aikaisemmat bändit kuuluvat läpi, mutta niin pitääkin.
 
kyllä audioslavea kun kuuntelee kuuluu läpi missä bändeissä ne on aikaisemmin soitellut.
 
no tulipa kirjoiteltua paljon, yövuoro ja on aikaa.

varsin kova jätkä on, tosin ei se yksin mikään gunnarit oo joten unohtais ainaki sen nykyään.

Olet oikeassa. Tästä vertailusta on vaan tullut paha tapa, josta pitäs päästä eroon. Se kuitenkin vielä, että jotenkin minua vain ihmetyttää toi Hanoin (ja Hanoi-fanien) tapa muistella jatkuvasti menneitä.
 
Yhtä lailla tuohon menneiden muistelemiseen syyllistyvät GNR-fanit. Ei GNR :ltä ole tullut uutta omaa tuotantoa aikoihin, viimeisin albumi oli Illusions, joka ilmestyi muistaakseni 1992, eli kolmetoista vuotta sitten. Spaghetti Incidentillä taas ei ole yhtään GNR:n omaa biisiä. Ja silti jaksetaan jauhaa. Ei toki millään pahalla, kyllä hyvistä bändeistä saakin jauhaa, ja kyllä monesti Hanoi fanit ottavat esille nuo menneet, mutta muistetaas nyt kuitenkin milloin Hanoilta tuli edellinen levy... ;)
 
Uusimmissakin haastatteluissa Andy ja Mike jaksaa puhua vaan Gunnareista, Mötleystä ynnä muista jo toistakymmentä vuotta vanhoista asiosta. Ainaski Andy tuntuu olevan melko katkera vieläkin...
 
Johtunee siitä, että haastattelijat kyselevät menneistä. :) Ei tule äkkiseltään mieleen ihan tuoretta haastattelua, jossa Andy tai (edes) Michael olisi itse ottanut Gunnarit & Mötleyt esiin. Voin toki olla väärässäkin.

eihän appetite for destruction ole kuin läjä hanoi rocksilta pöllittyjä riffejä. gnr = 0
 
Hanoi Rocks on aika kova playback-bändi. ehkä kovin. tai ainakin v*tun kova! Hanoi Rocks = 0.
 
0+0=0.

...ja kyllä monesti Hanoi fanit ottavat esille nuo menneet, mutta muistetaas nyt kuitenkin milloin Hanoilta tuli edellinen levy... ;)
 
Ja muistetaas nyt millainen Hanoin edellinen levy oli...

Ja muistetaas nyt millainen Hanoin edellinen levy oli...
 
Varsin hyvähän se.

Akseli omistaa yhden parhaista äänistä ikinä. Hyviä biisejä tehnyt. Lahjakkaampi kuin kukaan Hanoista koskaan.

Akseli omistaa yhden parhaista äänistä ikinä. Hyviä biisejä tehnyt. Lahjakkaampi kuin kukaan Hanoista koskaan.
 
Turhapa noiden lahjakkuutta on vertailla, eipä mulla ainakaan ole mitään faktatietoa, että kummat on sillä Lahjakkuusmittarilla(tm) mitattuna lahjakkaanpia, enkä tiedä ovatko mittauksiin edes suostuneet. :)
 
Molemmat hyviä, joka tapauksessa. Vaikka itselleni ei GNR niinkään kolahda, mutta enpä käy heidän lahjakuuttaan kiistämään.
 
Ps. Mä voisin veikata, että joku Beethoven oli aika helvetisti lahjakkaampi kuin GNR:n ja Hanoin tyypit yhteensä, mutta enpä mä silti diggaile sen musaa.

Yhtä lailla tuohon menneiden muistelemiseen syyllistyvät GNR-fanit. Ei GNR :ltä ole tullut uutta omaa tuotantoa aikoihin, viimeisin albumi oli Illusions, joka ilmestyi muistaakseni 1992, eli kolmetoista vuotta sitten. Spaghetti Incidentillä taas ei ole yhtään GNR:n omaa biisiä. Ja silti jaksetaan jauhaa. Ei toki millään pahalla, kyllä hyvistä bändeistä saakin jauhaa, ja kyllä monesti Hanoi fanit ottavat esille nuo menneet, mutta muistetaas nyt kuitenkin milloin Hanoilta tuli edellinen levy...
 
Lähinnä nyt kuitenkin tolla aikasemmalla kommentilla viittasin Mikeen ja Andyyn. Mulle henkilökohtaisesti Guns N' Rosesia ei ole enää ollut sen jälkeen kun Slash, Duff ja Matt häipyivät. Ei tätä Axlin nykyistä viritelmää voi kutsua Gunnareiksi. Ja eräässä haastattelussa Slash taas heitti, että ehkä olisi jo aika unohtaa koko Guns N' Roses.
 
Johtunee siitä, että haastattelijat kyselevät menneistä. :) Ei tule äkkiseltään mieleen ihan tuoretta haastattelua, jossa Andy tai (edes) Michael olisi itse ottanut Gunnarit & Mötleyt esiin. Voin toki olla väärässäkin.
 
No viimeksi tässä keväällä Soundi-lehdessä julkaistussa. haastattelussa. Molemmat bändit tuli mainittua.

Mielestäni Mike noista vanhoista jutuista enemmän jauhaa... Andy on ollut jopa yllättävän hiljainen aiheesta. Monroe on muuten aamulla YleXin aamussa vieraana. kahdeksanmaissa muistaakseni.
 
pientä offtopiccia :)

Axxelilla oli ainakin paha Homo-fobia. Se ei uskaltanut mennä Alan Nivenin luo neuvotteluun ilman turvamiehiä.

Axxelilla oli ainakin paha Homo-fobia. Se ei uskaltanut mennä Alan Nivenin luo neuvotteluun ilman turvamiehiä.
 
Mutta lauloi silti dueton Elton Johnin kanssa Freddie Mercuryn muistokonsertissa. Tuskin siis kovin paha fobia. Tai sitten yritti vaan kiillottaa kilpeään.

Mutta lauloi silti dueton Elton Johnin kanssa Freddie Mercuryn muistokonsertissa. Tuskin siis kovin paha fobia. Tai sitten yritti vaan kiillottaa kilpeään.
 
Totta juu. One In A Million nosti aikamoisen metelin aikoinaan. On muuten aivan loistava biisi, "sanomasta" ei kannata välittää.

Mutta lauloi silti dueton Elton Johnin kanssa Freddie Mercuryn muistokonsertissa. Tuskin siis kovin paha fobia. Tai sitten yritti vaan kiillottaa kilpeään.
 
Tuli ihmeteltyä/naureskeltua tuolle duetolle itsekin.
Mutta oikeesti tuon jutun kertoi mulle mies mikkä oli samassa tallissa kuin gunnarit, joten en epäile.

Mutta lauloi silti dueton Elton Johnin kanssa Freddie Mercuryn muistokonsertissa. Tuskin siis kovin paha fobia. Tai sitten yritti vaan kiillottaa kilpeään.
 
No eipä Axl näyttänyt ainakaan paljoa nauttivan kun Eltonin halauksesta Bohemian Rapsodyn aikana :)
 
Tuskin sen homofobisempi kuin keskiverto small town white boy. St. Luisin keikalla -91 Axl selvittää oletetuista fobioistaan. Kandee katsoa.