Studiotyöskentely ›

Eli mitä noi nimikkeet tarkoittavat? Ton kanavainsertin vois nimestä päätellä, eli se ilmeisesti on kanavakohtainen insert, mut mikä toi aliryhmäinsert on? Tarviisin tietoa tuota tietoa DSP:n kytkemiseksi..

Group/ Subgroup-insert?
 
Sama idea ku kanavan insertissä mutta tässä tapauksessa ryhmässä jota sitten voidaan käyttää stereoryhmänä tai puolikkaana monoryhmänä. Jos lyöt stereoryhmän inserttiin jonkun laitteen niin sen pitäis myöskin olla stereovehje.

Jos lyöt stereoryhmän inserttiin jonkun laitteen niin sen pitäis myöskin olla stereovehje.
 
Tää on tärkeä pointti varsinkin edullisempien ja vähän vanhempien räkkiefektien kohdalla, niissä kun ei välttämättä prosessointi olekaan "aito stereo" eli molemmille kanaville täysin erillinen, vaan stereotulojen signaali monotetaan ensin, prosessoinnin jälkeen jaetaan, ja sekoitetaan laitteen itse tuottamaan "stereosignaaliin", esim chorukseen tai kaikuun. Luonnollisesti silloin alunperin stereona sisään tullut signaali onkin muuttunut monoksi
:-(
 
Laitteiden manuaalissa on lähes aina "vuokaavio" signaalin kulusta. Sitä kannattaa lukea - ja jos paljastuu että stereoinserttiin tahtomasi laite ei olekaan aito stereo, kytke se insertin sijasta stereoryhmän auxiin, säädä 100% wet -asentoon, ja palauta omaksi kanavaparikseen.

Laite on tuo Behkun Feedback Destoyer DSP 1100. http://www.behringer.com/DSP1100P/index.cfm?lang=ENG ja tarkoitus olisi "varmistaa", ettei laulumikki kierrä (ts. välttää mahd. diskanttien rikkoutuminen PA-kaapeissa). Eli periaatteessahan mulle riittää toinen kanava, jonka laitan mikkikanavan inserttiin ja auto-toiminto päälle, jos olen asian oikein ymmärtänyt..? Voikohan tuon kytkeä mikserivahvarin efektilenkkiin ja säätää miksevahvarin potikoista efektilenkkiä (=tota DSP 1100) käytettäväksi vain mikkikanavassa? Tästä olisi se etu, ettei joka kerta treeneissä tarvitsisi välttämättä ottaa miksauspöytää käyttöön (=ylimääräistä säätämistä), vaan voisi käyttää laululle pelkkää mikserivahvaria..

Ihan ekana täytyy sanoa että noi mun kuuleman mukaan oo toiminu ikinä kunnolla ainakaan Behringerillä. Yhellä klubikeikalla oli moinen masterkanavassa- revin vermeen veke ihan ekana.
 
Nyt en tajua muuten kyssäriä...Siis mihin oot vehjettä laittamassa? Mikserivahvistimeen? Minkälainen? Et kai vaan mihinkään varsinaiseen vahvistimeen?
 
Yleensähän noi kai lyödään joko master-inserttiin tai ronskisti signaaliketjuun pöydän ja vahvistimen väliin

Voikohan tuon kytkeä mikserivahvarin efektilenkkiin ja säätää miksevahvarin potikoista efektilenkkiä
 
Mikäli mikserivahvarissa on säädettävä efektilenkki esim kaiulle, niin en laittaisi siihen, en missään tapauksessa.
 
Muuten olen kans samaa mieltä edellisen vastaajan kanssa, että feedback destroyer on ainakin Behringerin tekemänä tarpeeton, parempi vain opetella käyttämään niitä kamoja oikein ja ostaa paremmat mikit ynnä suunnata kaapit. Ja soittaa joko hiljempaa tai ostaa isommat laulu/PA-kamat.
 
Mieluummin tietysti sekä ja että
:-)

No onneks tuli kysyttyä ennen kokeilua, tuossa nimittäin on se kaiku efektilenkissä.. jep, en kyllä oo ihan 100 % varma, että tarvitsenko tuota Behkua. Hommasin Shuren 58:n mikiks ja Di-boksi vielä tuohon väliin. PA-kaapit on FBT:n. Vanhalla mikillä vaan kierto oli välillä niin julmaa, et aattelin päivittää kamoja, ettei tuu tappioita. Ton Behkun käyttö on lähinnä turvallisuuden maksimointia, sillä sitä kyselen.. tuohon Behkun hyvyyteen en ota kantaa, kun en sitä oo testannu. Jotkut kehuu, jotkut ei.. mut kiitos vastauksista. Kokeilen tuota kuitenkin ton miksauspöydän kautta ja jos ei oo hyvä, niin myyntiin.. (Tulee muuten tosi selkeetä tekstiä, näin Tuskan jälkeisissä olotiloissa.. :) )

ja Di-boksi vielä tuohon väliin.
 
DI-boksi minkä väliin?
 
Mikrofoni ei sellaista tarvitse.

WTF?! Siis täh? Just tolta jostain joku aika sit lueskelin, et ton mikin piuhan välille kannattaa laittaa toi DI-boksi. Taisi olla jonkun impedanssi-jutskien vuoksi... eli siis taas on apinaa koijattu oikein kunnolla. Great... taidan heittää nettikoneet nurkkaan ja painua kirjastoon ettiin faktoja. Tänks again..

WTF?! Siis täh? Just tolta jostain joku aika sit lueskelin, et ton mikin piuhan välille kannattaa laittaa toi DI-boksi. Taisi olla jonkun impedanssi-jutskien vuoksi... eli siis taas on apinaa koijattu oikein kunnolla. Great... taidan heittää nettikoneet nurkkaan ja painua kirjastoon ettiin faktoja. Tänks again..
 
Joo ei. Mikiltä tulevan signaalin impedanssi on alhainen ja mikkipiuhat ovat käytännössä aina balansoituja eli huomattavasti häiriöttömämpiä kuin balansoimattomat piuhat. Esimerkki balansoimattomasta piuhasta on normaali plugipiuha, sellainen mikä menee kitarasta vaffistimeen. DI-boksia tarvitset, jos haluat saada korkeaimpedanssisia signaaleja siirrettyä kymmeniä metrejä sinne mikserille luotettavasti ilman impedanssisekoiluja (voivat aiheuttaa mm. ylä-äänien häviämistä). Käytännön esimerkkejä esim. basso "suoraan linjasta", kiipparit jne. DI-bokseissa on käytännössä aina myös toinen output, jonka kautta sen signaalin voi ajaa myös lavalla olevaan omaan vahvistimeen.
 
Saikohan tästä nyt mitään tolkkua. "korkeaimpedanssinen signaali" ei taida olla kovin korrekti ilmaisu.

Saikohan tästä nyt mitään tolkkua. "korkeaimpedanssinen signaali" ei taida olla kovin korrekti ilmaisu.
 
Ihan korrekti ilmaisu on.
 
Kitaran, basson, kiippareiden tai vaikkapa tietokoneen antaman signaalin, eli kaikkien balansoimattomien äänilähteiden, perään DI-boksi sopii, ja pidemmillä vedoilla (yli 6 metriä) siitä on jopa hyötyä, että signaali muutetaan mahd varhaisessa vaiheessa balansoiduksi.
 
Mikrofoni sen sijaan antaa itsessään balansoitua signaalia, eli juuri sitä mitä DI-boksikin tuottaa.
 
Luulenpa, että kysyjältä on mennyt kitaranmikrofoni ja äänitysmikrofoni sekaisin.

Tuli tästä mieleen, että onko tuosta kenelläkään kokemusta koskien kitarakäyttöä? Siis, että kitarasta menisi piuha D.I.-boksiin ja siitä sitten balansoituna pedaaleille ja lopulta vahvistimelle.
 
Tuskin kauheasti. En tiedä yhtään pedaalia, joka tajuaisi balansoidun signaalin päälle. Enkä oikein kitaravahvistintakaan.
 
Idea balansoidussa signaalissahan on se, että sulla on maan lisäksi kaksi johdinta yhden sijasta, joissa on toisiinsa nähden vastavaiheiset signaalit. Vahvistin sitten vahvistaa näiden erotuksen. Tätä käytetään siksi, että tää on paljon vähemmän häiriöherkkä homma. Nimittäin oletetaanpas magneettikenttä ja häröääni. Balansoimattomassa systeemissä se vaikuttaa signaaliin, ei maahan, koska maa on kiinteästi kiinni vehkeiden rungossa. Balansoidussa se vaikuttaa molempiin signaaleihin, ja kun nämä pirulaiset ovat vastavaiheessa keskenään, se näppärästi kumoutuu. Äh, kuva selittää tän paremmin:
 
http://www.monstercable.com/RobertHarley/images/figure11-4.gif

Tuli tästä mieleen, että onko tuosta kenelläkään kokemusta koskien kitarakäyttöä? Siis, että kitarasta menisi piuha D.I.-boksiin ja siitä sitten balansoituna pedaaleille ja lopulta vahvistimelle.
 
Hommaat vaan kunnon piuhat ja pidät huolen että nupin ja spedujen maadotus on kunnossa. En lähtis virittää DI-boksia muualle ku spedujen jälkeen jos haluat myös linjasaundia käyttää.

Tuli tästä mieleen, että onko tuosta kenelläkään kokemusta koskien kitarakäyttöä? Siis, että kitarasta menisi piuha D.I.-boksiin ja siitä sitten balansoituna pedaaleille ja lopulta vahvistimelle.
 
Olen kerran hemmetinmoisessa kiireessä Kaivohuoneella törkännyt bss:n aktiivi DI-boxin kitaran ja marsun väliin, kun en enää mitään muuta keksinyt järkyttävän hurinan poistamiseksi. Koomista jutussa oli vielä se, että toisen kitaristin strato oli aivan häiriötön, mutta komppiosaston les Paulit pörisivät tolkuttomasti.
Kitara di-boxiin ja siitä balansoinnin purku sopivalla piuhalla ja marsuun ja heureka, brummi oli poissa. Ilmeisesti kitaran erottaminen galvaanisesti poisti jonkin valoista johtuneen häiriötien, piru tietää mutta keikka tuli vedettyä.

Lähinnä tuota D.I.-boksin käyttämistä kitaran kanssa mietin piuhojen pituuksien kantilta. Kun menee vähintään 6m piuha kitarasta pedaalilaudalle, pedaalilaudassa menee varmaan 3-4m ja lopulta taas vähintään 6m laudasta vahvistimeen. Eli alkaa olla siis aika paljon mittaa yhteensä.
 
Kiitoksia kuitenkin vastauksista.

Ei multa nuo kitara- ja äänitysmikit sekaisin oo menny, se on ihan selkeetä kauraa, mut noi äänitys- ja äänitysmikit on. :) Eli siis kun meillä on kämpillä sellasia mikkejä, joissa on XLR-liittimet (eli balansoidut?) ja sit sellasia mikkejä, joissa on normi 6,3 mm monoplugi . Nuo monoplugithan ei oo balansoituja..? Mut koska mikkejä on vähän, niin kaikki pitäis saada esim. äänitellessä käyttöön. Eli pitääks noi mikit, joissa on monoplugi, laittaa DI-boksin kautta, et ne sais balansoiduiks? Vai onko siitä enää puolessa välissä letkua mitään hyötyä.. mitään huippuäänitystähän noilla ei saa tehtyä, mutta ne riittää köyhien tarkoitukseen. Toi laulumikki homma, mitä tolla aikasemmin utelin, on nyt selkee.

Jos mikeissä on monoplugit niin ne saattavat olla korkeaimpedanssisia jolloin voit kokeilla di-boxia, mutta saattavathan ne olla matalaimpedanssisiakin jolloin suosittelen plugien korvaamista xlr:llä.
Noita korkeaimpedanssisia oli aika paljon käytössä 60- ja 70-luvuilla ja usein siissä oli mahdollisuus muuttaa kytkentää myös matalaimpedanssiseksi. Siis tämä koskee tietenkin jokseenkin laadukkaita dynaamisia mikkejä, halpikset olat oma lukunsa.
 
tulipas tautofoniaa mutta ei voi kun valittaa.

Jos mikeissä on monoplugit niin ne saattavat olla korkeaimpedanssisia jolloin voit kokeilla di-boxia, mutta saattavathan ne olla matalaimpedanssisiakin jolloin suosittelen plugien korvaamista xlr:llä.
Noita korkeaimpedanssisia oli aika paljon käytössä 60- ja 70-luvuilla ja usein siissä oli mahdollisuus muuttaa kytkentää myös matalaimpedanssiseksi. Siis tämä koskee tietenkin jokseenkin laadukkaita dynaamisia mikkejä, halpikset olat oma lukunsa.
 
tulipas tautofoniaa mutta ei voi kun valittaa.
 
ja lisää offtopic-foniaa:
 
tuli vaan tuosta mieleeni, et 57:n kapseli soundaa aika hyvältä kun repii ne elektroniikan palaset pois ja vetää suoraan di-boksin kautta. Tietysti myös rungon ja grillin poissaolo vaikuttaa, mut kokeilkaa jos on raatoja nurkissa.

Noi on jotain Shureja (halpis sellasia) ja sit jotain Staggin kälysiä mikkejä. Mitkä ne raja-arvot on, milloin mikki luokitellaan matala- ja milloin korkee impedanssisiks? Manuaaleissa on kyl arvot, mut ainakaan mulle ei niistä oo nuo rajat oikeen selvinnyt.. niis lukee vaan et high tai low tms. mut ne menee valmistajasta riippuen hieman ristiin.. ainakin noissa halpistsydemeissä.