Kitarat: soittaminen ›

no tässä on pari päivää tullu kitaraa soiteltua ja siinä jo Smoke On The Water menee ja One, Nothing Else Matters, Some Kind Of Monster, Enter Sandman ainaki introt, mutta tässä olen miettinyt miten tuo kitaran opettaja ostasto että kannattaako ottaa opettajalta pari tuntia vai ihan itse opetella?

Kannattaa todella ottaa vakituinen opettaja, jos mahdollista. Sitten tulevaisuudessa ei tule semmoista "mitä nyt soittaisin"-tunnetta. Hyvä opettaja pitää huolta, ettei treenattavasta ole puutetta.

Kannattaa ehdottomasti hankkia ihan vakituinen opettaja. Opit kaikki perusasiat kunnolla, eikä niin kuin esim. joillekin tämän fooorumin ihmisille.

Ei kannata. Rahastusta tommoset. Netistäki löytää.

Ei kannata. Rahastusta tommoset. Netistäki löytää.
 
Ehkä tyhmin kommentti, jonka olen vähään aikaan kuullut.

Ehdottomasti opettaja. Hyvän opettajan opeissa oppii aivan hävyttömän määrän tärkeää asiaa.

Parhaat vetävät ilman opettajia. Jokainen suuresti arvostamani kitaristi on itseoppinut.

Ehkä tyhmin kommentti, jonka olen vähään aikaan kuullut.
 
Aha.
 
Ei se mun mielestä mikään välttämättömyys se opettaja ole. Samat asiat oppii helposti ite jos vaan vähän oma-aloitteisuutta löytyy. Ainaki nää tekniikkapuolen jutut ja miksei myös teoriaa.

Parhaat vetävät ilman opettajia. Jokainen suuresti arvostamani kitaristi on itseoppinut.
 
Muistelen kun olin pari vuotta soittanut ja menin bändikurssille. Opettaja sitten totesi jossain vaiheessa, että ei voi enää periaatteessa opettaa minulle mitään:) Tämä on suosikkitarinani, kerron sitä aina joka välissä kun vain voin.

Kyllä sitä oppii soittamaan ilman opettajaakin, mutta opettajan avulla oppii nopeammin ja oppii heti oikeat tekniikat eikä tuu ensi räpellettyä jotain sinne päin.
 
Nyt kuuden vuoden itseopiskelun jälkeen taso on kai samaa luokkaa ku 4 vuoden opetuksen jälkeen. Riippuu tosin loppupelissä itsestä kaikkein eniten. Jos ei nabosta opetella ni sitte ei opi.

Minua ei ole koskaan kiehtonut että joku kertoo miten soitetaan ja mitä. Läksyt sun muut....En soita mitään mistä en nauti. Mutta suosittelen silti opetusta.

Teoriaa oppii ainakin helpommin opettajan johdolla. Esimerkiksi kotona yrität opetella jotain koulujuttuja, etkä tajua niistä mitään. Sitten koulussa opettaja selittää, kaikki loksahtaa paikalleen.
 
Tekniikkaa nyt voi kotonakin opetella (mutta on riski että opettelee väärin...).

Silloin kun ei ollut internettiä (ihan oikeast ei ollut) oli
opettaja melko hyvä juttu, jos nyt semmoisen sai.
Tätänykyä on netti pullollaan materiaalia alkeista mestarisluokkaan saakka. Lisäksi saa melkoisen edullisesti ellei ihan ilmaiseksi kaikenlaista ohjelmaa tietokoneelle, joka auttaa treenamisessa. Loppu on sitten omasta viitseliäisyydestä kiinni. Huonopuoli siinä on se palautteen saaminen. Siinä suhteessa opettaja on edelleen ylittämätön.
Mutta kun sitä on opettajia ja Opettajia. Valitse oikein. :D

Ei se mun mielestä mikään välttämättömyys se opettaja ole. Samat asiat oppii helposti ite jos vaan vähän oma-aloitteisuutta löytyy. Ainaki nää tekniikkapuolen jutut ja miksei myös teoriaa.
 
Kyllähän kaiken oppii itse, kun vaan opettelee. Kyse on vaan siitä, kuinka nopeasti haluaa oppia ja kuinka monessa asiassa haluaa mennä ensin ns. perse edellä puuhun. Jos pitää kantapääoppia tehokkaampana oppimiskeinona (kuten esim. minä yleensä pidän), niin siitä vaan itse opettelemaan. Kyllä mä silti sitä mieltä olen, että opettajan kanssa pystyy hoitamaan hommat nopeammin, kun on joku joka kertoo, miten kannattais tehdä ja miten ei kannattais tehdä.
 
EDIT: Lainaan vielä tätä:
Huonopuoli siinä on se palautteen saamattomuus. Siinä suhteessa opettaja on edelleen ylittämätön.
Mutta kun sitä on opettajia ja Opettajia. Valitse oikein. :D
Juurikin näin.

Mulla on ainakin ihan kunnon Opettaja... Tosin opettaa ihan sähkökitaransoittoa, eikä klassista. Biisitkin on yleensä heviä/rokkia, ja joko tuttuja biisejä tai muuten tosi hyviä. Kun biisit on mieluisia, oppimismotivaatiokin on korkeammalla, kuin jotain syksyn säveltä rämpyttäessä.

Hyvä opettaja pitää motivaation yllä.
 
Sitä paitsi, vaikka hommaisi ihan alkuun joksikin aikaa opettajan, niin sitten siitä saisi semmosen oivan "lähtölaukauksen" soittoharrastukselle!

Hoho. Älä kuuntele.
 
Kyllähän itseoppineita virtuoosejakin on, mutta varmin tapa on opiskella opettajan johdolla!
 
Herjaat nääs.
ei mitään opettajaa tarvita jos vaan on kovaa intoo opetella itse! Säästät nekin rahat, osta vaikka salmiakkia.

Luulisin että jonkin toisen instrumentin hallinta auttaa oppimaan kepakon helpommin ilman opastajaa. Itse soittelin pianoa välillä opettajan kera ja välillä ilman kymmenisen vuotta, ja kitaran päätin opetella omin päin. Pari vuotta armotonta harjoittelua, ja alkaa pikkuhiljaa onnistua. Netistä löytää apuja, ja esim. Troy Stetinan kirjasarjaa seuraamalla pääsee hyvin vauhtiin.
 
Kyllä sen huomaa hetken harjoittelun jälkeen, että edistyykö homma vai tarvitseeko ulkopuolisen ohjeita.

no onhan se opettaja ihan hyvä juttu, helpottaa paljon mitä opettelee ensin....tai no millä jutskilla lähtee liikenteeseen. Mutta itse pidän kuitenkin ilman opettajaa opettelemista, joten sillon daijjaa joitakin juttuja, mitä opettaja ei ees itte oo hoksannu....musiikki menee näin vähän eteen päin...omalaatuista. musiikkia kuuntelemalla oppii kuhan opettelee kuuntelemaan mikä skaala käy mihinki. ja sointu kierroistahan on hyvä tietää jotain....jeps ei tässä muuta:)