Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Voisiko joku ystävällisesti selventää hieman noita sävelten purkautumisia nimenomaan melodisessa mielessä ja klassisen teorian piirissä?
 
Olen opiskellut Salmenhaaran Sointuanalyysin ja siitä jäi mieleen lähinnä johtosävelen purkaus toonikaan ja neljännen asteen purkautuminen kolmannelle(ainakin duurissa).
 
Käsittääkseni aiheeseen liitty kuitenkin paljon enemmän. Millaisia vaikutuksia sävellajin eri soinnuilla on melodian purkaustaipumuksiin?

Laittakaapa tähän joku vastaus, muakin rupesi kiinnostamaan. Pitänee hommata tuo Salmenhaaran kirja.

Tää on aika laaja aihe. Aika vaikea lähteä vastaamaan iha tosta noin vaan. Periaate on kuitenkin se, että melodia on aikalailla sidoksissa harmoniaan ja äänenkuljetukseen.

Tää on aika laaja aihe. Aika vaikea lähteä vastaamaan iha tosta noin vaan. Periaate on kuitenkin se, että melodia on aikalailla sidoksissa harmoniaan ja äänenkuljetukseen.
 
Tietätkö mitään hyvää opiskelumateriaalia aiheeseen liittyen?

Tietätkö mitään hyvää opiskelumateriaalia aiheeseen liittyen?
 
No kannattaa varmaan alottaa opiskelu ihan harmoniaopista, eli ns. kenraalibassosta. Siinä selkiytyy aika hyvin äänenkuljetusasia. Harmonian äänenkuljetussääntöjä voi aika hyvin soveltaa myös melodioihin. Täytyy kuitenkin muistaa, että melodia on melodia ja siinä on sallittua "rikkoa sääntöjä".
 
Pari tärkeää purkausta:
- Mikäli harmoniassa on dominanttiseptimisointu, purkautuu soinnun septimi aina alaspäin.
Esim. Harmoniassa sointu D-Fis-A-C -> melodian sävel C purkautuu alaspäin puolikkaan tai kokonaisen sävelaskelen, eli liikkuu B:hen tai H:hon.
 
- Kun harmoniassa on dominantti tai välidominantti (=dominantti muuhun kuin pääsävellajiin), purkautuu soinnun terssi ylöspäin.
Esim. Harmoniassa sointu A-Cis-E -> melodian sävel Cis purkautuu ylöspäin puolsävelaskelen, eli liikkuu D:hen.
 
Voin laittaa myöhemmin joitain muitakin.
 
Edit. Niin sitä oppimateriaalia. Suomessa taitaa edelleen määrätä Wegelius-Linnala: Kenraalibasso -kirja. Myös Turun konservatorion teorian yliopettaja Tuomo Teirilä on tehnyt oman oppimateriaalin, joka on aika hyvä. Mikäli on Turkuun yhteyksiä, voi sitä yrittää kysellä joltain, ei siis löydy kirjakaupoista.

Pari tärkeää purkausta:
- Mikäli harmoniassa on dominanttiseptimisointu, purkautuu soinnun septimi aina alaspäin.
 
mä muistan kyllä että tähänkin oli joku poikkeus...olisko ollut mikäli sointu on käännös...?

Myös Turun konservatorion teorian yliopettaja Tuomo Teirilä on tehnyt oman oppimateriaalin, joka on aika hyvä. Mikäli on Turkuun yhteyksiä, voi sitä yrittää kysellä joltain, ei siis löydy kirjakaupoista.
 
Teirilän oppimateriaali Vastaliike on käsittääkseni hyvin vaikeasti saatavilla. Eräällä tunnilla Tumppi kertoi, että kaikki kappaleet taitaa olla jo jaettu eteenpäin. Muutamaan otteeseen olen nähnyt kirjaa parissa konservatorion teorialuokan kaapissa. Voisinkin kysyä tästä häneltä taas syksyn alussa.

mä muistan kyllä että tähänkin oli joku poikkeus...olisko ollut mikäli sointu on käännös...?
 
Kyllä vaan! Poikkeuksena ns. bassonryöstö(!), jossa purkaussävel tuleekin bassoon. Eli jos dominanttiseptimiä seuraavan soinnun bassossa on purkaussävel, niin septimi puretaan ylöspäin.
 
Esim:
V7-I6
eli:
D7-G/H

Kyllä vaan! Poikkeuksena ns. bassonryöstö(!), jossa purkaussävel tuleekin bassoon. Eli jos dominanttiseptimiä seuraavan soinnun bassossa on purkaussävel, niin septimi puretaan ylöspäin.
 
joo, jotenkin noin mä sen muistinkin...
 
vitsi kun mun pitäis saada joku kunnon kirja, koska mä en tahdo enää muistaa noita sääntöjä ulkoa. onko toi wegeliuksen kirja kovin kallis?

Myös Turun konservatorion teorian yliopettaja Tuomo Teirilä on tehnyt oman oppimateriaalin, joka on aika hyvä. Mikäli on Turkuun yhteyksiä, voi sitä yrittää kysellä joltain, ei siis löydy kirjakaupoista.
 
Tumppi nykyisin Turun konservatoriolla? Asiaa.
 
"Vastaliike" löytyy multakin hyllystä, pitäisi taas lukea se läpi pitkästä aikaa tehtävien kera... loistava kirja. On muutaman vuoden aikana kyllä ehtinyt unohtamaan aika tehokkaasti klasarihomman "yhden säännön ja sen 200 poikkeusta, jotka vain vahvistavat sen ;)"

Jep, Tumppi on ollut Turun konsan teoria-aineiden yliopettaja keväästä 2003 alkaen. Näköjään olet ollut hänen oppilaanaan? Opettiko hän Espoon vai Vantaan musiikkiopistossa?
 
Tumppi on sävellyksenopettajani ja yksi parhaimpia opettajia mitä koskaan olen tavannut.
 
Vantaan musiikkiopistossa. Kävin Tumpin johdolla 3/3 teorian ja I-solfan, ja satunnaisesti sävellys- ja kenraalibassotunneilla, harmi kyllä jouduin feidaamaan ne muiden kiireiden keskellä =/
 
Tumppi on aivan loistava pedagogi ja mahtava tyyppi, aivan musiikista tehty koko mies.

Vantaan musiikkiopistossa. Kävin Tumpin johdolla 3/3 teorian ja I-solfan, ja satunnaisesti sävellys- ja kenraalibassotunneilla, harmi kyllä jouduin feidaamaan ne muiden kiireiden keskellä =/
 
Tumppi on aivan loistava pedagogi ja mahtava tyyppi, aivan musiikista tehty koko mies.
 
Nyt tää menee ihan Tumppi-keskusteluksi, mutta ollaanko me oltu samoilla sävellystunneilla?

Oppimatskua: Soivat soinnut 1: johdatus harmoniaoppiin ja sointujen soittoon (Murto, Matti).

Nyt tää menee ihan Tumppi-keskusteluksi, mutta ollaanko me oltu samoilla sävellystunneilla?
 
Paljon mahdollista, vaikka en mä niillä juurikaan ehtinyt käymään... sääli sinänsä ;) Joskus 2000-2002 tienoilla kaiketi.