 Anonymous-jazz
01.07.2005 02:13:33 (muokattu 01.07.2005 02:14:13) | |
|---|
Ehkä kuitenkin ikävin instrumentti kerrostaloasukkaalle on että joku rupeaa luukuttamaan yli 100 Wattista basso-comboa. Kun mataladiskantit kulkee betonia pitkin joka asuntoon oli sitten aloittelija tai ei ja tietysti sitä suurempi vaiva naapurille jos kyseessä on vielä möreän B:n 5-kielinen :D Let the music speak |
Uskoisin että paljon vaikuttaa noissa ääritapauksissa myös se että mitä ja miten soittaa, ts. pelkkää aloittelijan pianon hakkaamista on varmasti kaikkien mielestä paljon ikävämpi kuunnella kuin ammattikonserttipianistin treeniä..
Eeei välttämättä - sellainen herra kuin G. Djupsjöbacka asui lapsuudenkodissa seinän toisella puolella, ja voin vakuuttaa, että sekin soitto väärään aikaan kuuluessaan vähän rassasi.
Mutta toisaalta asia on kyllä niin, että kerrostalo on asumismuoto, jossa on mun mielestä hyväksyttävä se, että 7-22 välillä kuuluu kaikenlaisia elämän ääniä. Aika sama, soittaako pianoa vai mellastaako kakaralauma.
Ja muistan kyllä lapsuudesta, että lähes kaikilla kavereilla oli piano kotona, kuului melkein asiaan. Me oltiin sen verran vähävaraisempia että mulla oli vaan halvat Yamahan kiipparit, mutta se on jo toinen tarina :> |
 tuplabasari
01.07.2005 19:01:29 | |
|---|
Rivitalo jonkinverran helpompi kuin kerrostalo.
näin on. Let there be rock! |
 uneksija
07.07.2005 21:05:29 | |
|---|
Mulla oli aikoinaan kerrostalossa piano,en sitä kyllä paljoo soittanut,jotenkin tuntu itsestä siltä että se tosiaan häiritsee muita,johtuen siitä että jossain muuallakin oli piano,ja kyllä se kuului...
Oikeesti en tiedä,miten mun soitto kuului muualle,piano oli ainakin seinällä,jonka takana oli porraskäytävä,eli ei ainakaan suoraan ollut naapuria seinän takana,alhaalla ja ylhäällä sitten oli;-)
Ostin viimeviikolla isot Hammondit ja leslien. Alakerran naapuri muutti seuraavana päivänä pois...
Antti P |
 Uppi
07.07.2005 21:24:59 | |
|---|
Asun noin sata vuotta vanhassa kerrostalossa ja soitan pianoa päivittäin, paitsi viikonloppuisin. Talossa on onneksi aika paksut seinät, niin että paljoakaan ei varmaan edes kuulu, mutta silti mulla ei ole pokkaa treenata jotain sormiharjoituksia tai viilata jotain yhtä fortepaikkaa tuntitolkulla, vaikka kyllä kai sitä omassa kotonaan saa tehdä niinkin kun pysyttelee soittoajoissa jossain tolkussa. Ja joka rasahdusta rappukäytävästä kuuntelen sillä korvalla, että nyt joku tulee valittamaan. Mutta kertaakaan ei ole kukaan valittanut. Ihanat naapurit.
Olen ajatellut, että niin kauan kuin kukaan ei tule valittamaan, soitan ihan normaalisti päiväsaikaan niin paljon kuin haluan. Ja olen käytännössä pian ammattilainen, eli treenattua tulee paljon. Yritän kuitenkin käytännössä harjoitella muualla aina kun mahdollista, ja viikonloput olen ollut sitten hissukseen ja treenannut konsalla. Luulen että enemmän naapuriasuntoihin ja ainakin rappukäytävään kuuluu poikaystäväni klarinetin tuuttaus... Tai ainakin minusta tuntuu, että siitä lähtee isompi ääni. Digipianoa en edes harkinnut. |
BaariMikko