Demostudio ›

Bändin nimi: The Indigo
Kappaleen nimi: Frostbites
 
URL: http://www.indigo-band.net/kuuntele.html (Mp3)
 
Tässäpä upouutta englanninkielistä poprockia kahden kappaleen verran.
 
Eikun kuuntelemaan!
 
Kommentit tervetulleita - sekä tänne keskusteluun, että sivujen vieraskirjaan!

Sivujen profiilikuvia uusittu, sekä korjattu rikkinäinen linkki, nyt kuuluu molemmat biisit. :)

Frostbites on kyllä komea balladi, eipä voi muuta sanoa.
 
Make Believekin on kyllä oikein mainio sävellys, mutta kokonaisuutena biisi kuulostaa nykyisellään aika laiskalta. Yhteensoitto voisi olla vielä aavistuksen verran tiukempaa ja tempoa voisi nostaa. Itse asiassa kokeilinkin kuunnella biisiä vähän nopeutettuna ja itse ainakin tykkäsin biisistä silloin enemmän. :) Siirtymä säkeistöstä kertsiin tuntui myös vähän töksähtävältä.

Ei nyt tähän hätään pystynyt kovin lujalla kuuntelemaan kun ei ole kuulokkeita mutta kyllähän tuo toimii. Laulajalla on hyvä ääni ja englantikin sujuu, mutta ei ehkä äänensävy kuitenkaan ollut ihan minun mieleeni. Tämä on kuitenkin puhdas mielipidejuttu. Mitä kuulin Frostbites kappaleesta niin virveli kuulosti aika kuivalta. Pitää huomenna ottaa uusiksi.

No jatketaan kun sai kunnon volalla kuunnella.
 
Frostbites: Sävellys on hyvä, ehkä jonkun verran venytetty? Laulajan äänestä/laulutyylistä tulee mieleen startovarius(tjsp). Hyvä, mutta ei minun makuuni. Tuo virveli on vieläkin vähän tönkön näköinen. En nyt tiedä oletteko vielä miksausvaiheessa, mutta vähän lisää yläpäätä voisi varmaan käyttää. Kaiku voi kans olla kova sana.
 
Teillä on kai laulaja/pianisti/basisti/rumpali/kitaristi? Syntikkakin oli siellä jossain taustalla. Kitaran soundista en oikein tykännyt. Toimi kliinillä mutta särö oli jotenkin "löysä" ja "kaukainen". Ei oikein tunout sitä potkua lisää jota olisin kaivannut. Sooloissa oli aika korostunut ylämiddle. Minun mielestäni voisi ruuvata vähän pehmeämmäksi. Kitara kun kyllä kuulluu kun ei tarvitse toisen (särö)kitaran kanssa taistella.
 
Nämä soundijututhan on tietysti mielipiteitä. Olisin ehkä halunnut enemmän nostetta biisin loppuun. Lopussa tuleva breikki oli _todella_ hyvä ja lisäsi huomattavasti kiinnostavuutta.
 
Make Believe: Tulee ihan mieleen Toto... Koko jutussa on jotenkin 80-luvun fiilis. Ei taas ihan mun juttu, mutta pitää sanoa että sävellykset toimivat. Yhteissoitto(tai sen puute) ei minua häirinnyt vaan. Hyvin homma pysyi kasassa. Tässä on taas nämä samat soundipoliittiset kysymykset. Ehkä pieni ongelma on se että sävellyksien puolesta ollaan aika 80-luvun/hevi-ballaadi sfääreissä mutta soundit eivät oikein tue koko juttua.
 
Kuitenkin. Paremmasta päästä todellakin.

Bändin kitaristina voisin todeta, että kritiikki kitarasoundeista on aiheellista. Tuohon aikaan soitin vielä Marshallin vahvistimella, joissa tunnetusti middle on läpitunkeva, erityisesti overdivesäröillä. Sittemmin olen siirtynyt Fenderin vahvistimeen, ja seuraavalle demolle on luvassa huomattavasti paremmat kitarasoundit.

Hyvältä kuulostaa