Aihe: Harmonisia omituisuuksia
1
lxi
28.06.2005 20:06:37
Ilmiö johtuu ääniaaltojen keskinäisestä interferenssistä.
 
Jos lähdetään oletusvireestä (yksiviivainen A = 440 Hz), saadaan ensimmäisten tapauksien äänille taajuuksiksi suurinpiirtein (hertsin tarkkuudella):
 
G = 392 Hz
C = 523 Hz
D = 587 Hz
 
Yksi syntyvistä interferenssiaalloista on sellainen, jonka taajuus on soivien ääniaaltojen erotuksen itseisarvo. G-D -tapauksessa äänen taajuus on 587 - 392 = 195 Hz, joka on melko tarkkaan puolet soitetun G:n taajuudesta eli oktaavia alempi G.
 
G-C -tapauksessa äänen taajuus on 523 - 392 = 131 Hz. Tämä on taas melko tarkkaan neljäsosa soitetun C:n taajuudesta, eli sävelenä taajuus vastaa kahta oktaavia alempana soivaa C:tä. Juuri kuten havaitsitkin, siis.
 
Kitaralla soitettaessa vapaat, soimattomat kielet alkavat resonoida soitettujen äänien vaikutuksesta ja näin vahvistavat omalta osaltaan tiettyjä säveliä enemmän kuin muita.
The fact that no one understands you doesn't make you an artist.
kuunneltua
Swan
28.06.2005 20:39:02
Ilmiö johtuu ääniaaltojen keskinäisestä interferenssistä.
 
Jos lähdetään oletusvireestä (yksiviivainen A = 440 Hz), saadaan ensimmäisten tapauksien äänille taajuuksiksi suurinpiirtein (hertsin tarkkuudella):
 
G = 392 Hz
C = 523 Hz
D = 587 Hz
 
Yksi syntyvistä interferenssiaalloista on sellainen, jonka taajuus on soivien ääniaaltojen erotuksen itseisarvo. G-D -tapauksessa äänen taajuus on 587 - 392 = 195 Hz, joka on melko tarkkaan puolet soitetun G:n taajuudesta eli oktaavia alempi G.

 
Ahaa, siis tällainen kaava. Pitänee tutustua lähemmin noihin hertsisuhteisiin, niin pystyn jatkossa suorittamaan vastaavia laskuja. Iso kiitos tästä informaatiosta!
 
Ovatko nuo bendiesimerkit muuten selitettävissä saman kaavan avulla?
lxi
28.06.2005 21:24:54
Ovatko nuo bendiesimerkit muuten selitettävissä saman kaavan avulla?
 
Katsotaanpas mitä näistä tulisi.
 
Ensimmäinen tapaus:
 
G = 784 Hz
A = 440 Hz
B = 494 Hz
 
G - A = 344 Hz (F-sävel)
G - B = 290 Hz (D-sävel)
 
Venyttäessä A:sta B:hen interferenssiaalto laskee F:stä D:hen.
 
--
 
Toinen tapaus:
 
D = 1175 Hz
A = 880 Hz
Bb = 932 Hz
 
D - A = 295 Hz (D-sävel)
D - Bb = 243 Hz (B-sävel)
 
Eli venytettäessä A:ta ylös Bb:hen laskee interferenssi siitä samalla tavalla portaattomasti D:stä B:hen.
The fact that no one understands you doesn't make you an artist.
kuunneltua
Swan
28.06.2005 21:46:57
Jaahas, pannaan nuo heitot korvani (tai näppini) piikkiin. Noita erilaisia korvin kuultavia interferenssejä voi syntyä useampikin, kuten juuri noissa kahdessa viimeisessä tapauksessa käy, jolloin niiden käyttäytymistä on hankalampaa seurata.
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)