Rummut: rumpukamat ›

Kyllä sitä Groovea löytää paljon eri puolilta, en tajua tota ylistys alistus potaskaa. Ite oon ainakin löytänyt 2000-Luvulta todella paljon hyvää sekä Akustisesti että Koneellisesti.

Vinnie on hyvin treenattu kone, John Bonham luonnonlapsi ja taiteilija. Vinnie on hieno rumpali, mutta kuitenkin ihan eri juttu se sen tekeminen: sessioita, sessioita, sessioita... John oli Tärkeän Bändin sielu ja moottori, jota ei voitu korvata.
 
No ei ristus...
 
Kieltämättä provosoin tuossa aikaisemmassa viestissäni Bobbanaa ehkä liikaa, anteeksi siitä mutta minusta tämä menee nyt jo vähän yli. Kukaan ei voi kieltää Bonhamin merkitystä koko rock rummutuksen kehitykselle ja sitä että mies on soittanut yhdessä legendaarisimmista bändeistä ikinä, mutta minusta menee hieman ylitse tämä YLISTYS.
 
Se että Bonhamia verrataan Colaiutaan on todella tyhmää, kyseessä on kaksi ihan erilaista rumpalia ja se, että Chad Smithiä väitetään vauhtihurjastelijaksi huh huh, kaivoin äsken tuolta lehtikasasta Drummer Magazine nro. 12. October 2004 ja Chad Smith sanoo kertoo haastattelussaan:"John Bonham is propably my favourite drummer, he had that real heavy style, but lot of a subtletly and finesse..." ja minusta Bonhamin vaikutus heijastuu Chadin soitosta aika paljon.
 
Tälläinen kinastelu on jo aivan noiden Lars topiccejen tasoa. Bonham oli suuri persoona ja hyvä rumpali, mutta totta helvetissä moni muukin aikalaisensa, he eivät ehkä päässeet persoonansa kautta niin paljon esille julkisuudessa mutta se ei estä sitä että he eivät olisi voineet olla taiteilijoita ja oman musiikkinsa suuria tulkitsijoita. Vai ovatko sellaiset nimet kun Tony Williams, Mitch Mitchell, Jack DeJohhnette, Keith Moon jne...ehkä tuttuja ? Jokainen heistä oman musiikkityylinsä ehdotonta aatelia.
 
Tyhmää keskustelua.

No ei ristus... Perustele!

Siis nää on tosiaan mielipideasioita. Eihän kellekkään voi yksin kruunua antaa kun on niin pirun monta muutakin hyvää.

Tää keskustelu on nyt jo aika kaukana Bonzosta, joka oli ehdotonta ykköskaartia. Kunnia hänelle.
 
Koneista tuli vaan mieleen että kyllä niistäkin sitä groovea löytyy, kunhan niitä osaa käyttää ja kuulija pitää aistit avoimina ilman ennakkoluuloja.
 
Itseeni teki vaikutuksen Bowien Earthling-levy, ja lisäksi kun äijän näki Ruisrockin lavalla livenä, homma kolahti satasella (aiemmin en ollut erityisemmin lämmennyt ko. tyylisestä soundimaailmasta).
Soitossa oli koneita ja akustista osastoa sekaisin sulassa sovussa, kompissa groovea ja soittajien jammailua.
 
Myös koneilla voi saada aikaan hienoa musiikkia, kunhan niitä käyttävät IHMISET.
Olin toki aiemmin pitänyt osasta miehen tuotannosta, mutta tuo kokemus todella avarsi ajatusmaailmaa.
 
Motto: "kone" (myös sähkörumpu) on vain instrumentti muiden joukossa.

Vielä siitä Vinnie C:stä: huikean tekninen rumpali ja loistava muusikko. Hänet on kuitenkin usein korvattu toisella soittajalla.
 
Led Zeppelin lopetti, kun John kuoli. Paikalle kokeiltiin oman aikansa ikoneita (Powell, Paice...) ei toiminut, kun ei ollut Johnin henkeä ja intensiivisyyttä. Herran dynamiittipötkössä paloi sytytyslanka hiukan nopeasti ja kuolema korjasi liian pian. Vieläkään en voi ymmärtää, miten yhteen crashiin saa niin paljon painoa. Moni huiskii ja päristelee niin hirmuisesti, mutta Bonhamin intensiteettiä kuulee todella harvalta soittajalta.

Varmasti Bonham on todella hyvä rumpali, ei vaan rumpali mun makuun. Varmasti vaikuttaa osalta tuo heidän edustama musiikkityylikin. Kun ei tipahda.. Minun suosikit löytyy noin kymmenen vuoden haarukan sisästä.
 
Jaa. No siinä tapauksessa et ole yhtä hyvä ihminen kuin me muut.
(Tuo oli huono vitsi... Älkää ottako suuttuannekse.)
 
On tietysti tyhmää väittää, ettei muut osaa groovata kuin Bonzo, mutta ymmärsin, että ne kommentit tulivat hieman pilke silmäkulmassa. Bonzolla oli kyllä groovi ja mahdoton tyylitaju. Itse diggailen Zeppeliniä ja Bonzon soittoa kovasti.

Varmasti vaikuttaa osalta tuo heidän edustama musiikkityylikin. Kun ei tipahda.. Minun suosikit löytyy noin kymmenen vuoden haarukan sisästä.
 
Sepä täällä foorumilla on vikana kun tuijotetaan vaan omia idoleitaan ja hehkutetaan niitä. Kaikille tekisi hyvää kuunnella hieman vanhaa ja hieman uutta musiikkia kun monet on vaan että jokotai meinigillä. Itse ihailen bonhamia ja tykkään kuunnella zeppeliiniä, mutta kuuntelen paljon enemmän muutakin. Itse en taas piittää viime aikoina tehdyistä levyista kun ne kuulostavat niin samalta. Avarakatseisuutta hyvät ihmiset. Ei ole järkeä kinastella kahden rumpalin paremmudesta verrataan sitten vaikka bonhamia hellhammerin , yhtäläisyys on kuin hyöry- ja sähköveturilla.

Se joka ei sitä konemusiikista löydä on kuullu ehkä jonku yhen aikakoneen biisin.
 
Haha, aika osuvasti sanottu. Jos Squarepusherissa ei ole groovea, niin sitten ei missään.
Ja tämäkin liittyi Bonhamiin.

Itse en taas piittää viime aikoina tehdyistä levyista kun ne kuulostavat niin samalta. .
 
tämäkö se sitä avarakatseisuutta sitten on?

Kyllä kai avaralla katsojallakin joku oma maku saa olla...
 
Paljon tulee nykyään uutta tavaraa eetteriin, mutta omasta mielestäni niin kovin vähän mitään mullistavaa=mielipide.
 
Bonzo/Zeppelin on jo ihan sounditeknisistä syistäkin hienoa kuunneltavaa, koska äänimaailma on niin käsittämättömän selkeä.
Ja mitä enemmän avarakatseisesti kuuntelee uutta osastoa ja sitä kärjistetysti soundien ja nyanssien tasapäistämistä, sitä hienommalta Zeppelin & kumppanit kuulostavat. No, nämä taitavat olla jo aiemmin käsiteltyjä asioita, miten 60-70-luvun soundimaailma/äänitystekniikka eroaa nykyaikaisesta.
 
Vaikka kuinka yrittää hakemalla hakea sitä kipinää, niin ei vaan sytytä... jää vaan sytytyslanka savuamaan (seniilikö?).
 
Samaa ilmiötä on kitaristikaverinikin ihmetellyt skittapuolella. Tyylillisesti laidasta laitaan uusilla suomalaisilla levyillä on sama jyräsoundi kitarassa, voimakkaasti harmonisoitu, pitkäsustaininen (sen näkee Masasta, on nyt niin tasasta);
olipa sitten kyseessä kotiteollisuus, vilkkumaa, rasmus tai vaikka antti tuisku... siitä soundista olisi 70-luvun hevikepittäjät olleet ihmeissään.

Se joka ei sitä konemusiikista löydä on kuullu ehkä jonku yhen aikakoneen biisin.
 
Ja taas löytyi yksi, joka ei tajua rytmimusiikista mitään. Hyvä!

Ja taas löytyi yksi, joka ei tajua rytmimusiikista mitään. Hyvä!
 
No selitäppä sitten sen kunniaksi miksi koneella ei saisi tehtyä groovea. Ja jotain konkreettisia juttuja sitten, sen new age -hölynpölyn sijaan. Mielestäni Zeppelinin musiikki on aivan saatanan groovea, mutta myös konemusiikkipuolelta löytyy todella mukavasti groovaavaa tavaraa.
 
Samaa ilmiötä on kitaristikaverinikin ihmetellyt skittapuolella. Tyylillisesti laidasta laitaan uusilla suomalaisilla levyillä on sama jyräsoundi kitarassa, voimakkaasti harmonisoitu, pitkäsustaininen (sen näkee Masasta, on nyt niin tasasta);
olipa sitten kyseessä kotiteollisuus, vilkkumaa, rasmus tai vaikka antti tuisku... siitä soundista olisi 70-luvun hevikepittäjät olleet ihmeissään.
 
Mitä muuten tarkoittaa voimakkaasti harmonisoitu kitarasoundi?

Vinnie on hyvin treenattu kone, John Bonham luonnonlapsi ja taiteilija.
 
Tässä on tämmöistä kyllästyttävää mystifiointia "luonnonlapsista" ja "taiteilijoista". On olemassa lahjakkuutta ja sinnikkyyttä, mutta ilman ankaraa treeniä, matkimista ja määrätietoista soundin kehittämistä lahjakkuuksista ei vain tule yhtään mitään. Onneksi Vince on "synteettinen" ja "ammatti-reiska". Höps, kaverit ovat vain keskittyneet eri asioihin suurella sydämellä.

Ja taas löytyi yksi, joka ei tajua rytmimusiikista mitään. Hyvä!
 
Perustele!
Ui ui äijä tajuu rytmimusiikista kaiken kun sulla on kaikki zeppelinin levyt ja diggaat bonzoa. Ja pakko kuitenkin sanoa, että omastakin levyhyllystä löytyy 4 zeppelinin levyä sisältävä boxi ja diggaan bonzoa ihan sikana.

Tässä on tämmöistä kyllästyttävää mystifiointia "luonnonlapsista" ja "taiteilijoista". On olemassa lahjakkuutta ja sinnikkyyttä, mutta ilman ankaraa treeniä, matkimista ja määrätietoista soundin kehittämistä lahjakkuuksista ei vain tule yhtään mitään. Onneksi Vince on "synteettinen" ja "ammatti-reiska". Höps, kaverit ovat vain keskittyneet eri asioihin suurella sydämellä.
 
On se kyllä totta, että ankara treenaaminen ja opiskelu on nopein ja varmin tie päästä asioissa oikeille raiteille heti kerralla. Tuskin voi liikaa korostaa hyvää opettajaakaan.
 
On olemassa kuitenkin myös näitä jokseenkin itseoppineita lahjakkuuksia, tosin kyllä äärimmäisen harvassa. Harvassa tai ei, mutta tuskin kukaan kiistää etteikö Bonzo silti ollut alansa tähti, ja vieläpä kirkkaimmasta päästä.
 
Zeppelinin mukana ruton lailla levinnyt Bonhamin soittotyyli on levinnyt harvinaisen laajalle, ja vieläpä pitkään.
Siitä tatsista ja tyylistä on moni nimekäskin rumpali ammentanut groovea omaan soittoonsa, ja erikoista on ehkä se ettei miehen tekosia katsota altakulmien ammattipiireissä, eikä sen enempää myöskään harrastajien keskuudessa.
 
Ihminen voi mietiskellä vaikkapa suhteellisuusteoriaa, ja jotkut sen sisäistävät ja toiset ei. Jotkut hitaasti, jotkut nopeasti.
Mutta vaikka sen lopulta oppii, niin Einsteinia sinusta ei silti tule. Se ukko pirulauta kun keksi sen ensimmäisenä.
 
Bonham tais olla rock-rumpaleiden Albert.

Perustele!
Ui ui äijä tajuu rytmimusiikista kaiken kun sulla on kaikki zeppelinin levyt ja diggaat bonzoa. Ja pakko kuitenkin sanoa, että omastakin levyhyllystä löytyy 4 zeppelinin levyä sisältävä boxi ja diggaan bonzoa ihan sikana.
 
Ui ui, ei löydy kaikkia Zeppelinin levyjä, diggaan kyllä Bonzoa. Diggaan kyllä monen monia muitakin rumpaleita. Rytmimusiikista tajuan sen, että en sotke termiä "groove", sinne minne se ei todellakaan kuulu.
 
Mutta asiaan, ota ensin selvää peruskysymyksestä: Mitä groove on? Sitten sinäkin ymmärrät, että kaikki mikä lantiota keikuttaa ei ole groovea. Vihje: Groove on bändin harmoniaa. Groove ei ole sitä, että joku vetää silleen tolleen makeesti.
 
Asiasta on kirjoitettu täällä todella paljon. Käytä hakua, kyllä se groove sullekin aukeaa.

tämäkö se sitä avarakatseisuutta sitten on?
 
Niin on. Kuuntelen toki uusiakin levyjä mutten pidä niistä samalla tavalla ku joistain 90luvun tuotannoista. Nykyään metallissa varsinkin pyörii ne pari samaa tuottajaa ja levytkin kuulostaa sen takia samanlaisilta, varsinkin kotimaiset.

Tässä on tämmöistä kyllästyttävää mystifiointia "luonnonlapsista" ja "taiteilijoista". On olemassa lahjakkuutta ja sinnikkyyttä, mutta ilman ankaraa treeniä, matkimista ja määrätietoista soundin kehittämistä lahjakkuuksista ei vain tule yhtään mitään. Onneksi Vince on "synteettinen" ja "ammatti-reiska". Höps, kaverit ovat vain keskittyneet eri asioihin suurella sydämellä. Tottakai Jazzmiehen pitää suhtautua näin. Olet rumpujensoiton ope ja mitä siitä tulisi, jos et itse uskoisi omaan ja oppilaitoksesi merkitykseen rumpalin kehityksessä. Varmaankin olet nänyt myös sen, että moni on valmis rumpali jo sisään tullessaan ja toisesta ei tule kunnollista, vaikka mitä tekisi.
 
On poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön. John Bonham sai neuvoja kokeneemmilta, mutta varsinaista koulutusta ei koskaan. Buddy Rich ei (ainakaan aikuisena) treenannut muuten, kuin bändin kanssa. Edes kotona ei ollut mitään rumpalin ammattiin viittaavaa välineistöä.