Bänditoiminta ›

Miten teidän bändeissä hoituu tuo sävellyspuoli, säveltääkö joku osia joita sitten hikihatussa sovitetaan yhteen kämpällä? Kuinka valmiiksi yleensä teette biisit kotona ennen kämpälle vientiä?
 
Mitä mieltä olette siitä, että meidän bändissä omien biisien sävellys hoituu niin että minä teen biiseistä eka hyvinkin tarkat midiversiot, jotka sitten kopsitaan kaseteille, reenataan kotona ja sitten kokeillaan kämpillä. Sovitan siis biiseihin kitarat, bassot, rummut, koskettimet, laulumelodian.. Kaiken. Tämä johtuu lähinnä siitä että olen lähinnä ainut jolla on enemmän soitto/sävellys/sovitus/teoriakokemusta ja ideoita löytyy eniten. Perhanan hidas ja välillä rasittava tapa tämä on ainakin meikäläisen osalta, mutta ainakin saan tehtyä konkreettisen mallin minkälainen biisin pitäisi olla kun pelkkä selittäminen kämpällä ei oikein onnistu.

Minä ja toinen kitaristi väännetään molemmat kotona riffejä (jokus jopa koko biisin edestä). Sitten mennään treenikämpille ja aletaan soittelemaan uusia riffejä ja sitten mietiitään mihin ne passaisi ja tehdään biisi suht.koht. valmiiksi (tässä vaiheessa saattaa tulla lisää riffejä). Lopuksi sovitetaan koko höskä kolmannen kitaristin ja basistin kanssa (rumpali ja laulaja vielä puuttuu).
 
Noin se meillä suunnilleen menee...
 
Niin ja mielipide tuohon Tuowisen sävellystyyliin... Tuohan on loistava tapa. Ois itellä vehkeet niin voisin toimia samalla tavalla.

rumpali meillä tekee eniten biisejä eli se sitte siinä leikkii kitaralla ja näyttää että miten mun pitäs soittaa... sitte sillä yleensä on mielessä joku melodia miten laulajan pitää hoilata... viimeaikoina on käyny näin että mulla on ollu joku riffi mielesä ja ku ite en niistä biisejä saa aikaan niin oon sitte sille rumpalille soittanu sen ja se on sitte tehny periaatteessa loppuun biisin... sanat tulee vähä joka puolelta mm. rumpali, laulaja, toinen kitaristi, mä (basistista en tiijä)... laulajalla on usein monta hyvää juttua mitkä se näyttää rumpalille että saa rumpuihin jotain uutta/erilaista... eli kaikki ihan sekasin menee... yks semmonenki biisi on että laulaja soittaa siinä rumpuja, rumapli laulaa ja soittaa kitaraa, basisti ja mä ollaan ihan omat ittemme...

Mä teen biisit ja raakasovitukset yksin. Sitten soitetaan yhdessä ne mun jutut, ja toiset laittavat siihen omat juttunsa päälle tarpeen vaatiessa. Mä katson kuitenkin että se sovitus on enemmän bändiprojekti kuin mun oma juttuni. Vaikka mä teenkin yleensä bassokuviot ym. kaikki melko valmiiksi, niin se lopullinen soundi johtuu kuitenkin äijien soittotyyleistä.

öö, Rumpalin sanoihin yleensä kosketinsoittaja tekee soinnut sävelen, minä sitten sovitan sen sitten,
 
Joissakin tapauksissa minä teen sävelen ja soinnut,
no sovittaminen jää kuitenkin melkein aina mulle...
 
Kitaristilla ei ole oikein aikaa ruveta tekeen mitään mutta jotain ideoita se voi heittää treeneis,
 
Niin ja se on sitten hankalaa kun meillä ei oo laulajaa niin se vähän rajoittaa...

Monet biisit lähtee siitä kun basistimme nauhoittaa rumpulooppeja/komppeja sekä bassoraitaa 16-raiturille. Tämän nauhan hän tuo treeneihin, jossa aletaan vääntää biisiä oikeaan suuntaan. Monta biisiä ollaan myös tehty niin, että basistin rytmi/bassopohjan päälle minä olen alkanut keksiä kitarajuttuja ihan sointulappu edessä. Laulajamme alkaa hahmotella sanoja oikeastaan vasta siinä vaiheessa kun biisin perusrunko on valmiina. Soundit/riffit saattavat muuttua tosin vielä sen jälkeen kun laulumelodiat ja sanoitus alkaa olla valmiita.
 
Tuo 16-raituri on vaikuttanut kovasti bändimme biisintekotyyliin, käytännössä meille jääkin jokaisesta tekemästämme biisistä ihan demonauha. Raituri on myös mahdollistanut uusien juttujen kokeilun sekä muistiinottamisen aivan eri tavalla kun bänditreeneissä, joita olosuhteiden pakosta pystymme pitämään hyvin harvoin.

Hei, tuo raiturihan on kokeilemisen arvoinen vehje. Paljonkohan tuollainen maksaisi? Onko teillä digitaalinen vai analoginen nauhuri?

öö tota...meillä kaikki biisit tekee minä.(laulaja tekee joskus harvoin tekstejä)
Yleensä mä myös soitan kaikki soittimet ;) ainakin koe demoille, koska siinä säästää aikaa, ja koe demoista on helpompi näyttää muille ukoille/akoille että miten se biisi menee.

Meidän bändi tekee tosi harvoin biisejä kotona. Meidän tyylinä on se että minä selitän kitaristille minkä tyylinen biisi tehdään ja sitten ruvetaan jammailemaan kokeilemmalla eri komppeja, joihin sitten aletaan kehittämään eri riffejä. Hyvänä päivänä biisin riffit ovat valmiina puolessa tunnissa.

Hei, tuo raiturihan on kokeilemisen arvoinen vehje. Paljonkohan tuollainen maksaisi? Onko teillä digitaalinen vai analoginen nauhuri?
 
Yamahan digitaaliraituri polttavalla cd-asemalla. Hintaa on kyllä vaikea sanoa, olisikohan ollut markoissa jotain 17000,-? Jotain 15000 ja 20000 väliltä se muistaakseni oli.

Noh.
 
Biisintekijöitä on toistaiseksi 2, minä ja vokalisti/kitaristi.
 
Tähän asti on toimittu niin, että molemmat tahollaan rakentelevat biisejään (minulta tulee lähinnä biisin runkoja, riffejä, en puutu laulumelodioihin tai sanoituksiin) ja sitten nenätysten nysvätään niitä kuntoon.
 
Tavoitteena on tässä kesän mittaan saada tarpeeksi kappaleita edes jonkinlaiseen kuosiin (eli rakenteet "sinnepäin"-kuntoon ja sanoitukset kaikkiin kappaleisiin, pohjia ja biisejä kyllä on mutta laulumelodiat ja sanat ovat luonnollisesti vaikeampia tehdä) ja kantaa ne sitten bänditreeneihin, jossa hoidetaan lopullinen sovitus, nysväys ja rakenteen sekä tyylin ynnä tempojen etc. valinta koko bändin kesken.
 
Toki poikkeuksiakin sallitaan, jos yöllä päähän hiipii kuningasbiisi, joka on valmis heti kun sen kirjoittaa paperille ja tekijällä on täydellinen visio lopullisesta kappaleesta, niin sitten tehdään niin.
 
Niin joo, omat kappaleeni olen yrittänyt nauhoitella koneella (rummut koneella, kitarat ja bassot soittaen) demottavaan muotoon.

Tuowisen tyyli on oikein mainio biisin tekotapa. Itse olen törmännyt siihen, että kun on itsellä joku fiilis jossa tekee biisiä, niin kun tuo vaikka biisinalun bänditreeneihin, se rupeaa toisten ehdotuksista muuttumaan ihan erilaiseksi mikä se alkuperäinen fiilis oli. Tämähän on rikkaus, mutta minä en sitä omaksi heikkoudekseni voi niellä, vaan teen yleensä biisin kaikesta huolimatta loppuun asti itse. Jos pystyn.
 
Työkaluna on midi ja sitten digitaalinen raituri ja mikki. Niillä kasaan semmosen raakaversion. Sitten olis tarkotuksena tehdä musacd siitä, mutta kun ei viitsi niin rupeaa vaan treeneissä näyttämään niitä riffejä. Totta puhuen olisi varmaan parasta että pysähtyisi tekemään biisejä kunnes olisi jotain järkeä ruveta soittamaankin niitä. Treenit oikeastaan aika turhia siihen asti.

Minulla ja bändin toisella kitaristilla on molemmilla tietokone, sekvensserisofta, mallintavat kitaravermeet ja laajakaistayhteydet. ICQ:n kautta lähetellään biisien raakaversioita ja työstetään jonkinlaisia demoja, joita sitten soitetaan toiselle kitaristille ja rumpalille. Tarkoitus olisi saada vähän enemmän muidenkin bändin jäsenten panosta biisien tekoon, mutta nykyinenkin systeemi on ihan toimiva.

Kirjoitan biisin yksin yöllä laskuhumalassa pimeässä vessassa kumihanskat kädessä. Sit mailaan laput muille tai tuon seuraavin reeneihin. Jos joku kohta ei soitettaessa toimi, tehdään vaihtoehtoinen ratkaisu.
 
Joskus on myös kavereitten kanssa tullut tehtyä iltaa viettäessä jotain. Silloin se on lähinnä ajanvieteomaista äänien yhdistelyä.

Miten teidän bändeissä hoituu tuo sävellyspuoli, säveltääkö joku osia joita sitten hikihatussa sovitetaan yhteen kämpällä? Kuinka valmiiksi yleensä teette biisit kotona ennen kämpälle vientiä?
 
Teen hevibändin kaikki biisit täysin valmiiksi, nauhotan demon, jossa kaikki soittimet ja laulu, annan tyypeille sen ja laput ja treeneissä pannaan kokoon. Muuten ei tuu mittää. Mutta enempi yhteistyö biisinteossa kiinnostaisi ja lienee tulevaisuudessa todennäköistä.

Kuinka valmiiksi yleensä teette biisit kotona ennen kämpälle vientiä?
 
Mun mielestä, ku biisi viedään treenikämpille, se on niinku luuranko. Siellä kämpillä bändi antaa sille biisille oman saundi ja "sydämen"... :)
 
Meidän bändissä kaikki pyrkii oleen mukana biisn teossa... :) Team works. :)

Joku tuo biisi-raakileen ja aletaan kokeilemaan tsydeemejä - kukin sarallaan. Kerrotaan mikä ei toimi, kui varte ja koitetaan jotain muuta kunnes asiat istuu.
 
Rokkia ku veivataan, ni tiede on siitä kaukana.

Meillä lähinnä basisti, eli minä, tuon riffejä, joiden päälle kukin sitten keksii oman osuutensa. Edellisessä kokoonpanossa rumpali ja kitaristit vaan kehiteli jotain tyylilleen ominaista mun antamien nuottien päälle. Toisinaan mulla on sitten vähän laajempi käsitys jostain kohdasta (esim introsta), jonka mä sitten yleensä teen midiksi. Yleensä mulla on tämmösissä tilanteissa aika selkeä käsitys siitä, mite rummut ja kitarat menee. Tämä visio ei kuitenkaan koskaan toteudu pilkun tarkasti, koska muut jäsenet keksivät omalle soittimelleen saman suuntaisia, mutta paljon hienompia ideoita.
 
Täten biisin luominen on yhteistyötä mitä suurimmassa määrin. Jokainen tekee osansa, vaikka viimeaikoina biisi on saanut alkunsa minun yöllisistä ilmestyksistä. :)

Kitaristi tekee himassa kitararaidat ja konerummur. Sieltä se siirtyy kakkoskitaristille treenimateriaaliks, rumpalille pelkällä klikillä varustettuna uusia, "oikeasti soitettuja" kannuja varten, ja mulle syna-aihioks. Sitten kotona treenataan ja treeniksellä hiotaan. Yhteen piisiin tosin saattaa parhaimmillaan upota kolme viikkoa ennen kuin se alkaa olemaan hanskassa.