Rock, pop, alternative ›

Mut vielä ei kuitenkaan yksittäisistä kappaleista löytynyt Politikin voittajaa. ;)
 
Square One menee aika lähelle. Mutta Politikin loppu on kyllä semmonen että paskat tuli housuun kun ekan kerran kuulin. Koin henkisen valaistuksen.

Politikin loppua on kyllä vedetty poru kurkussa joo.
 
Levyä kuunneltu muutaman kerran läpi. Sanotaan nyt tässä sitten niinkin vaatimattomasti, että selvästi paras levy jonka olen ostanut pitkään aikaan, seuraavaksi paras olisikin sitten Rush of blood to the head.
 
Tämä on niin kaunista, hienoa, puhdasta musiikkia kuin vaan voi perkele olla. Ei voi muuta sanoa kuin että tekisi mieli kiittää Jumalaa, Tapparaa ja kyseistä bändiä, että näinkin hienoa musiikkia saa ihminen kuunnella.
 
Loppukiteytys: vittu kun tämä on hyvää.
 
Jokainen biisi iskee vuorollaan varmasti taas, nyt kyllä Square one, What if, Low ja Hardest part potkii perseitä. Potkii kunnolla. Potkii ihan vitusti peffaa hei. Perkele.

You should TRYYYYYYYYYYYYYYYY nyt hajoaa aivokeskus ihan kohta

Nyt tuli tuo levy ostettua ja hyvä on!
Kahden ensimmäisen levyn jälkeen odotukset olivat
suuret mutta kyllä tuo ne täyttää.
Etenkin What if ja Fix you kolahtaa meikäläiseen.

x&y tuli haettua heti keskiviikkona. Nyt on ollut kuuntelussa jo vähän tukevammin niin alkaa kolahtaa.
 
Varsinkin "x-osion" biisit alkaa olla kovia jo kaikki. Varsinkin Fix You saa polvet löysiksi. Myös Square One ja Talk on kovia. Levyn nimikkobiisin alun junnaava biisikulku ei oikein tipahda.
 
y-osio ei ole mielestäni niin hyvä, mutta taattua Coldplay-laatua silti. Speed of Soudin kertosäkeessä oleva Katu Bush-laulukohta on mahtava - niin kuin Katekin.
 
Matkalla maailman kovimmaksi bändiksi on tehtävä myönnytyksiä. Pelkällä Parachutesilla sinne ei pääse, vaikka se ykkössuosikkini Coldplayn levyistä onkin.
 
Kolmas albumi tuntuu aina olevan sen vanhin. Jos tyyli pysyy samana niin maristaan, että "ei ne oo muuttunut mihinkään" ja jos muutos on radikaalimpi niin se ei voi tyydyttää kaikkia. Tämä levy tuntuu tuon analyysin tiimoilta aika kompromissilta.

Nyt on viikko kuunneltu levyä, ja ainakin jonkinlainen mielipde on jo muodostunut.
 
X&Y on ehdottomasti tasaisin levy mikä on Coldplayltä tullut. Biisien joukosta ei nouse esiin Clocksin, In My Placen tai Yellown tapaisia megasuperhyperhittejä, tasaisen hyviä ovat kaikki. Erityisesti X-puoli ansaitsee kiitokset.
 
Vielä ei levy maistu niin hyvältä kuin Parachutes tai A Rush of blood to the Head, mutta kuunnellaan vielä toinen viikko ja katsotaan uudestaan sitten.

Nytpä tässä ei oo vähään aikaan muuta tullutkaan kuunneltua. Ja voi perkele tämä levy on mahtava. Square One, X & Y, Twisted Logic, Fix You, What If, Low ovat kaikki uskomattoman kauniita teoksia, joiden aikana uhkaa itku tulla housuun.
 
Kuukausi sitten kun kuuli Speed Of Soundin, kerkesi jo vähän säikähtää että onko potku loppunut, mutta joo ei. Voi vain ihmetellä joidenkin kykyä luoda jotakin näin hienoa.

Voi vain ihmetellä joidenkin kykyä luoda jotakin näin hienoa.
 
Amen brother! Itku tulee kyllä housuun täälläkin aika herkästi. Pitää varmaan laittaa levy taas pyörimään. Vedän randomilla biisit tälläkertaa, niin ei osaa aavistaa että tuleeko ensin itku housuun vai erektio psyykkeeseen.

Ihan kivaa musaa. Ei ärsytä, muttei herätä oikein muitakaan fiiliksiä.

Tuossa kolme kertaa joutui heti levyn vetämään läpi. Jo ensimmäisellä kerralla tiesi että kyseessä on aivan loistava levy, kokoajan vielä paranee. huhu on kyllä loistava bändi ja olen niin ylpeä siitä että vahingossa löysin sen jo vuonna 1999 :)

Ristus perhana, en ole kyllä aikoihin kuullut niin hienoa biisiä kuin Square one. Tuommoista juuri pojat. Näin.

Fix you napsahti viimeistään nyt. Tuli pieni poru. Harvoin on näin hienoa porata!

Sulla on ilmeisen korkeat standardit? :p "Noh, eihän se Jimikään nyt oikeasti_niin_hyvä kitarsiti ollut, aika kaukana täydellisestä..."
Parachutesia parempaa lättyä saa kyllä jo oikein tosissaan miettiä.
 
Lainasinpa nyt kirjastosta tuon Parachutesin (eka Coldplayn levy ylipäätään minkä olen kuunnellut). Eka, toka ja vika biisi jäivät jotenkin mieleen, mutta muuten tuntui olevan aika lailla samaa huttua. No ei ehkä huttua, pitää vielä kuunnella useammin, mutta ei ainakaan tällä hetkellä tarvitse hetkeäkään miettiä etteikö löytyisi useampi tusina parempia levyjä. :)

Coldplayn musiikki on niin neutraalia että tuntuu ihmeelliseltä että joku voi saada siitä tuommoiset kiksit. Eipä siinä mitään.
 
Et ole ilmeisesti kuunnellut uutta levyä kunnolla ja ajatuksella? Jos olet, niin ei sitten mitään. Jos et, niin teeppä se... Jos et saa mitään kiksejä, niin se on ikävää se. Minä saan ainakin.

Ensi perjantaina tulee neloselta tunnin ohjelma Coldplaystä: http://www.emi.fi/cgi-bin/show.pl?p … ticle.tmpl&marvin_articleid=408
 
Kannattaa katsoa, oikein hyvä ohjelma kyseessä!

Toistanpa itseäni hieman.
 
Kuuntelin tässä hiljattain osan uudesta levystä ja jonkin verran aiempaa tuotantoa. Edelleen ihan jees, ihan ok, ihan mukavaa, ihan toimivaa, ihan mukiinmenevää, ihan, ihan, ihan, ihan, ihan... ihan hyvää.
 
Härskisti kärjistäen kaikki mikä on "ihan hyvää" on turhaa paskaa.
 
Et ole ilmeisesti kuunnellut uutta levyä kunnolla ja ajatuksella? Jos olet, niin ei sitten mitään. Jos et, niin teeppä se... Jos et saa mitään kiksejä, niin se on ikävää se. Minä saan ainakin.
 
Ei Coldplaytä tarvitse kuunnella kunnolla tai ajatuksella. Heidän musiikkinsa on helppoa taustamusiikkia, jota odottaa kuulevansa ehkä jonkun leffan lopputekstien aikana.
 
Voisinpa sanoa, vaikka nykymusiikista en perillä olekaan, että coldplay on tämän hetken ehkäpä yliarvostetuin yhtye, ainakin NME hehkutuksen perusteella.

Tullut kuunneltua nyt itekkin tätä uutta levyä, ihan okrapokra mutta pikkusen ehkä hypetetään liikaa. Englannin paras bändi ja maailman paras bändi ja vuoden levy jne. Kehdotan koittamaan tässäkin foorumilla keskustelleesta Porcupine Treen Deadwing levyä mikä ilmestyi tuossa muutama kuukausi sitten, siinä on bändi joka on myös englannista ja minun mielestä ainakin homma on vielä aivan eri tasolla.

Löydän Coldplaysta melkein loputtomasti asioita, miksi se EI ole taustamusiikkia, ja biiseissä on paljon sellaista tietynlaista neroutta mitä en monesta todella hyvästä bändistä löydä.
 
Jos joku ei tykkää eikä säväytä, ei voi mitään. Harmi kuitenkin, en ole monesta bändistä tällaisia tunnelatauksia saanut.

Löydän Coldplaysta melkein loputtomasti asioita, miksi se EI ole taustamusiikkia, ja biiseissä on paljon sellaista tietynlaista neroutta mitä en monesta todella hyvästä bändistä löydä.
 
Jos joku ei tykkää eikä säväytä, ei voi mitään. Harmi kuitenkin, en ole monesta bändistä tällaisia tunnelatauksia saanut.
 
Aamen.