Bentley 22.06.2005 01:47:17 | |
---|
Eli mitenkä otetaan Adim ja Adim/F# soinnut? Mitenkä muuten tuon dimin voi merkata ku en oo mistään sointutaulukosta löytäny dimiä? For those who can't be without the music! |
Roker 22.06.2005 03:01:58 | |
---|
Eikö tuo Adim/F# ole siis ainakin sointukäännös.. eli F# ei ole alimpana soiva sävel.. vaan adim. en kyllä ole semmosesta nuotista kuullut kuin adim... :p käy lukemassa muusikin teoria ja säveltäminen-osiolta soinnuista.. jospa ois apua =P no mitä vittua? |
risto 22.06.2005 03:28:08 (muokattu 22.06.2005 12:11:26) | |
---|
Skaalan nuoteista rakennat: Xdim = 1,3b,5b Xdim7 = 1,3b,5b,7bb (=1,3b,5b,6) Sointukirjossa näkee myös merkityksi että Xdim = Xdim7 Eli kun A-duuri on kyseessä skaalahan on: 1. A 2. B 3. C# 4. D 5. E 6. F# 7. G# (8. A) Tästä saadaan nuotit: Adim = A,C,Eb ja Adim7 = A,C,Eb,F# Eli sointusi on käännös jossa F# pitäisi olla bassona. Kauttaviiva "/" soinnussa tarkoittaa bassonuottia. EDIT: Meinas unohtua: käytännössä normaalisti bassokielestä lukien (x01212) Soinnun voisi siis ottaa vaikka (20121x), jolloin F# basso E kieleltä mutta oohut E kieli ei soiteta (kun ei riitä sormet). Vaihtoehtoisesti F# voisi ottaa vaikka peukalolla E kieleltä jolloin (201212). (Vaikka ite en koskaan käytä peukaloa). EDIT2: Kyllä dim teksti on sointukirjoissa. Vaihtoehtoinen merkintä on astemerkki siis se pieni ympyrä ° jota en löydä näppikseltä mutta character mapistä löytyy windozessa. Siis X°7. Dim tarkoittaa diminished eli vähennetty. Xdim7:ssa seiskakin on vähennetty eli 7bb (=6) kun se normaalissa seiskasoinnussa on 7b. Maj soinnuissa seiskaa ei vähennettä (alenneta) yhtään kertaa vaan se on 7. Elämää, rauhaa ja musiikkia
http://www.kolumbus.fi/slowsession/ |
Bentley 22.06.2005 13:12:47 | |
---|
Skaalan nuoteista rakennat: Xdim = 1,3b,5b Xdim7 = 1,3b,5b,7bb (=1,3b,5b,6) Sointukirjossa näkee myös merkityksi että Xdim = Xdim7 Eli kun A-duuri on kyseessä skaalahan on: 1. A 2. B 3. C# 4. D 5. E 6. F# 7. G# (8. A) Tästä saadaan nuotit: Adim = A,C,Eb ja Adim7 = A,C,Eb,F# Eli sointusi on käännös jossa F# pitäisi olla bassona. Kauttaviiva "/" soinnussa tarkoittaa bassonuottia. EDIT: Meinas unohtua: käytännössä normaalisti bassokielestä lukien (x01212) Soinnun voisi siis ottaa vaikka (20121x), jolloin F# basso E kieleltä mutta oohut E kieli ei soiteta (kun ei riitä sormet). Vaihtoehtoisesti F# voisi ottaa vaikka peukalolla E kieleltä jolloin (201212). (Vaikka ite en koskaan käytä peukaloa). EDIT2: Kyllä dim teksti on sointukirjoissa. Vaihtoehtoinen merkintä on astemerkki siis se pieni ympyrä ° jota en löydä näppikseltä mutta character mapistä löytyy windozessa. Siis X°7. Dim tarkoittaa diminished eli vähennetty. Xdim7:ssa seiskakin on vähennetty eli 7bb (=6) kun se normaalissa seiskasoinnussa on 7b. Maj soinnuissa seiskaa ei vähennettä (alenneta) yhtään kertaa vaan se on 7. Nonih.. repesinhän mä vihdoinki :D Mä aina repeilen kybällä ku joku selittää musanteoriaa mulle ja jota mä en sit tajua :D Mut joo, enköhän mä osaa tän Dimihomman nyt ainakin etanavauhdilla.. For those who can't be without the music! |
edgehill 22.06.2005 13:31:30 (muokattu 22.06.2005 13:34:30) | |
---|
Eikös noissa dim7-soinnuissa ole vielä se vänkä puoli, että sama sormitus on 4 muuta dim7 -sointua. Eli jos Edim7 olisi x-x-2-3-2-3 (sävelet E, Bb, C#, G) niin sitä voitaisiin kutsua myös nimillä Bbdim7, C#Dim7 ja Gdim7. Jos siis siirtää sormitukset näin x-x-8-9-8-9 (Bbdim7) x-x-11-12-11-12 (C#dim7) x-x-5-6-5-6 (Gdim7) niin samat sävelethän niistä kaikista löytyy vaikkakin eri järjestyksissä. Tuo Adim/F# olisi siis täsmälleen sama kuin F#dim7: x-x-4-5-4-5 Edit: typo |
risto 22.06.2005 14:26:16 (muokattu 22.06.2005 14:34:57) | |
---|
Eikös noissa dim7-soinnuissa ole vielä se vänkä puoli, että sama sormitus on 4 muuta dim7 -sointua. Jez, koska kaikki äänet ovat aina pienen terssin (1,5 sävelaskelta) päässä toisistaan. Otelaudasta on helppo kokeilla. Alottaa vaikka vapaasta A kielestä kun oli tuo esimerkki tuossa yllä ja etenee 1,5 sävelaskelein harppauksin, niin viidennellä kerralla on taas takas A:ssa eli 12 nauhalla. Aina tulee nuo ja vain nuo nuotit jotka lueteltu kuuluviksi Adim7:kaan. EDIT: Samasta asiasta mielenkiinotinen seuraus on kanssa se, että sama dim sointu on aina 1,5 nauhan päässä edellisestä. Nuottien järjestys vaihtuu eli kysessä on soinnun käännökset. Tuolla konseptilla tuo antamani (x01212) otettuna neljänneltä nauhalta eli (x04545) on sama sointu ja nyt bassona on D-kielen F#. Tuo Adim/F# olisi siis täsmälleen sama kuin F#dim7: x-x-4-5-4-5 Näin on marjat, sinähän sen jo sanoitkin. Elämää, rauhaa ja musiikkia
http://www.kolumbus.fi/slowsession/ |
Ostinaatio 22.06.2005 14:35:32 | |
---|
Nonih.. repesinhän mä vihdoinki :D Mä aina repeilen kybällä ku joku selittää musanteoriaa mulle ja jota mä en sit tajua :D Mut joo, enköhän mä osaa tän Dimihomman nyt ainakin etanavauhdilla.. Ei se niin vaikeata ole. Keskity. "Die Grenzen meiner Sprache sind die Grenzen meiner Welt." -- Ludwig Wittgenstein |
Bentley 22.06.2005 14:56:08 | |
---|
Ei se niin vaikeata ole. Keskity. Juup.. teoria on mulle ihan missä asiassa aivan helkutin vaikeeta mut jos se edes yhtään musiikin parissa ois parempi.. mut kaikki merkit näyttää kyl siltä et Not! :P For those who can't be without the music! |
Juup.. teoria on mulle ihan missä asiassa aivan helkutin vaikeeta mut jos se edes yhtään musiikin parissa ois parempi.. mut kaikki merkit näyttää kyl siltä et Not! :P Jos ajattelee ettei osaa tai pysty niin siitähän tuleekin ylimääräinen este joka pitää ensin ylittää ennenkuin voi keskittyä rauhassa itse asiaan. Musiikin teoriakeskusteluissa näkee paljon sellaisia kirjoituksia ja kommentteja joissa melkein tuntuu siltä että selittäjän tarkoitus suorastaan on että toinen ei ymmärrä ja tuntisi itsensä tyhmäksi. Tarkoituksena lienee enemmän brassailun tarve omalla osaamisella kuin infon jakaminen. Musiikin teorian peusteet eivät o vaikeita, mutta pitää kuitenkin olla hyvä, asioita yksinkertaisesti selittävä kirja. Paljon ei tarvii perusjätkän tietääkään. Sanoisin että nuotit, skaalojen perusteet ja miten tärkeimmät soinnut saa skaalojen nuoteista riittää erinomaisen pitkälle. Jos tuon osaa seurauksena on se myös että pysyy kärryillä keskusteluissa ja itsestään tapahtuva oppinen pääsee vauhtiin. Ei silti, monet huippumuusikot eivät osaa teoriaa vaan tekevät kaiken korvakuulolla. Mutta ei se tietämättömyyskään ole brassailun aihe vaikka moni silläkin näyttää kehuskelevan. Elämää, rauhaa ja musiikkia
http://www.kolumbus.fi/slowsession/ |
Carpenter 22.06.2005 16:51:26 | |
---|
Ei se niin vaikeata ole. Keskity. Teoriahan on helppoo. Säveltapailu on sitten kunkkujen laji. Se on kyllä melkosen vaikeaa. (3/3 suoritettu) Sovittele puheesi kukkarosi mukaan. |
Ostinaatio 22.06.2005 17:07:45 | |
---|
Teoriahan on helppoo. Säveltapailu on sitten kunkkujen laji. Se on kyllä melkosen vaikeaa. (3/3 suoritettu) Joo. Ei perusteoria ole vaikeata tosiaan. Pääasia on kuten tossa aijemmin vähän vihjattiin, ettei kiipeä perse-edellä puuhun. Eli perusjärjestys voisi olla tämä: Opettele nuottien nimet ja mistäpäin soitinta ne löytyvät (ja millä logiikalla) Opettele intervallit ja eri intervallien nimet ja miten ne toimii otealaudalla. Tämän jälkeen onkin helppo opetella: Mitä intervalleja sisältyy perusasteikoihin (duuri/molli/pentatoninen) ja perussointuihin (duurit/mollit/seiskat) ja millä logiikalla nämä asiat suhtautuvat toisiina (karkeasti sanottuna: Sävellaji tai soinnun etumerkintä tulee nuotin-nimestä ja niiden sisältö tiettyjen intervallien kokonaisuudesta) Tuossa onkin jo hyvä tukeva pohja. Kun on opetellut duuriskaalan on myös helppo tajuta, nuottiviivasto ja sen toimintaperiaatteet. Nuoteissa vielä perusaika-arvot ja jotain perusrytmiikkaa on hyvä osata (mitä on neljäsosanuotti jne. sekä mikä on tahtilaji) Tässä on mielestäni jo aivan riittävästi teoriaa tukeviksi perusteiksi. Eikä pitäisi olla vaikeaa, kunhan järjestyksen pitää kunnossa. "Die Grenzen meiner Sprache sind die Grenzen meiner Welt." -- Ludwig Wittgenstein |
Bentley 23.06.2005 01:12:02 | |
---|
For those who can't be without the music! |