Elektroniikka ja soitinrakennus ›

En löytänyt kuin yhden threadin puista, vaikka niitä varmaan useampikin tehty- sekään yksi ei vastannut tarpeitani. Eli voisiko joku kertoilla kokemuksen/teorian pohjalta eri puiden ominaisuuksista- eli lähinnä mikä puu antaa parhaiten attacia, millä taas pitäisi saada paremmin sustainia jne.? Entä miten kaulapuu mvaikuttaa kokonaisuuteen, vaahteraa visiin ollut tapana käyttää, mutta millä tavoin kaulan puulaji vaikuttaa soittimen sointiin? Otelauta ei ilmeisesti niinkään sointiin vaikuta, vai? Vaihtoehdot taitaa olla ruusu- tai eebenpuu, mutta mitä eroja näissä on hinnan lisäksi?

No johan on laaja kysymys. Kyllä kitaran kaikki puut vaikuttaa kaikkeen, myös otelaudan puu - eikä välttämättä edes ihan vähän.
 
Minen ny kerkiä (jos nyt edes mitään osaisi vastata!) mutta kurkkaa vaikka näitä. Aika karkeaa ja yleistävää, mutta jonnin verran ohjenuoraa tuossakin.
http://img151.echo.cx/my.php?image=tonereferencebodies5ui.gif
http://img293.echo.cx/my.php?image=tonereferencenecks7vv.gif
 
E: Taulukko on sitten surutta pöllitty jostain, ei ole mitään tietoa mihin/kenen mielipiteeseen taulukon arviot täsmäävät.

http://img151.echo.cx/my.php?image=tonereferencebodies5ui.gif
http://img293.echo.cx/my.php?image=tonereferencenecks7vv.gif
 
hmm..
Mielenkiintoinen kuvio.
Mahdoinkohan tulkita kaikki oikein. Useinhan verrataan Les Paulia ja Stratoa tai Teleä ja todetaan että Fenderi on kirkkaampi sointinen johtuen bodin materiaalista joka siis on usein Alder. Gibsonissa taas mahonki. Kuvassa alder on bodimateriaalina kuitenkin tummempi.
 
Kai tällekkin joku selitys on.

...Kai tällekkin joku selitys on.
 
Kaula. Vaahtera ja mahonki.

Kaula. Vaahtera ja mahonki.
 
Tätäpä olen tässä itsekkin pohtinut, nimittäin kaulan merkitystä tuohon soundiin. Oikeastaan tuo pohdinta lähti siitä kun luin tuolta FAQ:sta tuon pdf:n jossa oli perustietoa skitan kyhäämisestä. Kirjoittaja oli todennut että bodin materiaalilla ei ole juurikaan merkitystä kitaran sointiin. Tai merkitys on vähintäänkin häviävän pieni. Eli voiskos olla niin että tuo kaulan matsku onkin paljon merkittävämpi.

Tätäpä olen tässä itsekkin pohtinut, nimittäin kaulan merkitystä tuohon soundiin. Oikeastaan tuo pohdinta lähti siitä kun luin tuolta FAQ:sta tuon pdf:n jossa oli perustietoa skitan kyhäämisestä. Kirjoittaja oli todennut että bodin materiaalilla ei ole juurikaan merkitystä kitaran sointiin. Tai merkitys on vähintäänkin häviävän pieni. Eli voiskos olla niin että tuo kaulan matsku onkin paljon merkittävämpi.
 
Jos sanoo, että puolet.

Moon ite sitä mieltä että hyvä, jämäkkä kaulapuu on tärkeä osa soundia. Letkeä kaulapuu absorboi värähtelyt kun taas kova ja jämäkkä siirtää ne runkoon/pitää kielet soimassa.
 
Emmä osaa perustella. Mutua niikö kaik muukin :o)

Moon ite sitä mieltä että hyvä, jämäkkä kaulapuu on tärkeä osa soundia. Letkeä kaulapuu absorboi värähtelyt kun taas kova ja jämäkkä siirtää ne runkoon/pitää kielet soimassa.
 
Emmä osaa perustella. Mutua niikö kaik muukin :o)
 
Pitänee varmaan paikkansa. Itse liittäisin tämän olennaisesti myös balanssiin. "Letkeä" kaulahan saattaa jollain taajuudella ruveta resonoimaan ja svengailemaan sanotaan vaikka G-kielen kanssa. Tähän tuleekin sitten resonanssipiikki ja keppi on tältä osin balanssista ulkona.
Jonkun toisen kielen kanssa ei sitten välttämättä synkkaakkaan ja sitten mennäänkin jo toiseen suuntaan.
 
Oisko se kuitenkin parempi niin ettei sieltä kaulan kautta mitään välity? Vaan kielen kummastakin päästä. Eli hyvä satula ja hyvä talla sekä resonoimaton kaula.

Oisko se kuitenkin parempi niin ettei sieltä kaulan kautta mitään välity?
 
Kyllä. Tuossa olikin ristiriita kun moitin ettei kaulan pitäisi absorboida mutta kuitenkin "siirtää ne runkoon".
 
Mitä tulee näihin resonanssipiikkeihin eli ns. dead spotteihin niin niihin voi vaikuttaa kaulan muotoilullakin. Mulla on PRS:ssä G-kielen 12. nauhalla sellainen nätti dead spot joka kyllä reippaalla yliajolla vetää luonnolliseen kiertoon tosi nätisti mutta ei se kyllä puhtaalla liiemmin jaksa sustanoida (=woe rähmä mikä sana). Näitä ei ilmeisesti uudemmmista PRS:stä joissa on pidempi kaulan heal ilmeisesti liiemmin löydy.
 
Mutta noita dead spotteja on samanlaisissa kitaroissakin eri nauhoilla ja eri kielillä. Kyse on pienistä toleransseista ja nyansseista jotka vaikuttavat toisiinsa.

Kyllä. Tuossa olikin ristiriita kun moitin ettei kaulan pitäisi absorboida mutta kuitenkin "siirtää ne runkoon".
 
Itseä vaan jotenkin miellyttää ajatella tuota asiaa niin että olennaisin ominaisuus kaulassa on sen jäykkyys ja resonoimattomuus. Nailonkielisissähän kielen jännitykset ovat huomattavasti pienempiä kuin sähkiksessä, ja soundin vahvistumisen kannalta olennaisinta onkin bodin rakenne ja resonoinnin siirtyminen tallasta kanteen. Paksu kaula kaiketi ei juuri resonoi.
 
12 nauhan jälkeen tuossa kaulassa ei paljon ole enää edes materiaali jonka avulla resonoida puhumattakaan ylemmistä nauhoista.
 
Jos ajattelemme että soundin pitäsi jollakin tavalla siirtyä kaulalta bodiin tulisi tämän siirtymisen tapahtua avosoinnuilla satulan kautta kaulaan ja sieltä bodiin ja ylempää taas nauhojen kautta bodiin. Minkäänlaista pituussuuntaista värähtelyähän ei voi siirtyä koska kieli luista satulassa ja sormen alla. Jos pituussuuntaista värähtelyä tulee se siirtyy viritystappien ja tallan kauta rakenteeseen. Jos rakenteessa on tällöin joustoa esim. löysä pulttikaula, pidempi skaala tai vaikka "leijuva" floikka, tappaa syntynyt jousto sustainia.
 
Jos taas kaulaliitos ja kaula on jäykkä sekä skaala hieman lyhyempi (jäykistää runkoa) niin pituussuuntaista liikettä ei rungossa synny ja kaikki värinä välittyy tehokkaasti tallasta runkoon, joka resonoi hyvin. Oikein mitoitettu runko taas mahdollistaa kaiken pituisten aaltojen vahvistumisen balansoidusti kuten akustisessa kitarassa.
 
Jossitellaan ja jossitellaan. Mielestäni kaulan osuus soinnista on se joka kuullaan jos pistetän vaikkapa capo 12 nauhalle ja soitetaan sointu capon väärältä puolelta. Siinä kuulemme sen määrän äänestä jonka kaula itsessään vahvistaa ja mikä siirtyy kaulalta runkoon.
 
Tämä on teksti on tosin täysin omapäistä tuotosta ilmaan minkäänlaista tieteellistä pohjaa ja en tiedä pitäneekö ollenkaan paikkansa. Vaikea tosin olisi rakentaa kitaraa jossa olisi täysin hiljainen kaula.