Aloittelijat ›

Ei sitä kitaraa kullilla soiteta.

Nimetkääpäs lisää naiskitaristeja, kun ei tule nyt mieleen.
 
Minä...heh heh.

Koska huipulla olevia naiskitaristeja on harvassa, ei tytöt ja naiset ole saaneet samanlaista innostusta "alaan" kuin miehet. Varsinkin 80-lukulaiset kitarasankarit esittivät/olivat maskuliinisia persoonia, tytöt haaveilivat pääsevänsä mieluummin näiden housuihin kuin saappaisiin. Got it?
 
Total Guitarissa (marraskuu 2002) oli oiva juttu aiheesta. Kannattaa lukea, jos saatte kyseisen lehden käsiinne. Jossakin Guitar Worldissa Soundgardenin Kim Thayil, Alice In Chainsin Jerry Cantrell ja Steve Vai keskustelivat aiheesta:
 
Steve: "The Guitar looks like a big prick. That's why we play it"
Jerry: "It's a total cock thing. I think that playing music - four different guys coming together to create something cool - that's as close as you can get to orgasm without actually sticking your dick into womething. It's a primal emotion and a primal communication."
 
Tähän Gemmay Hayes totesi: "Oh yeah, it can be - in the wrong hands. Some men will literally put the guitar between their legs and play the notes really fast, and it's almost like they're wanking!"
 
Mika Bomb -bändin kitarist Aki: "I don't think they (women) can be bothered to sit down and practice for five, six hours".
 
Tsemppiä.

Steve: "The Guitar looks like a pig prick. That's why we play it"
 
Hmm... Kitara näyttää sian penikseltä?
 
Buahaha.

Saamieni tietojen mukaan tällä viikolla ostamani Gibson Les Paul Classic on ollut naisen käytössä. En vaan tiedä kenen ....

Nimetkääpäs lisää naiskitaristeja, kun ei tule nyt mieleen.
 
Memphis Minnie (Menneiden aikojen blues stara)
Deborah Coleman (Hieman modernimpi blues stara)
Toni Lähteenmäki (Ilona)
Greta & Sunniva Bondesson (Slaptones)
Courtney Love (Hole)
Charlotte Caffey ja jane Wiedlin - Go Go's
Kat Bjelland
Kelly Johnson ja Kim McAuliffe (Girlschool)
Kikka Laitinen (Gasoline Girls..)
 
Noi tuli miettimällä mieleen vaikkakin pari nimeä piti kaivaa netistä. Pitäisi katsella varmaan levyhyllyä jos saisi tuohon täydennystä.

Saamieni tietojen mukaan tällä viikolla ostamani Gibson Les Paul Classic on ollut naisen käytössä. En vaan tiedä kenen ....
 
Veitsi kääntyy haavassa...
 
Laitahan kommenttia pikaviestinä, kunhan pääset testaamaan!

Onhan hyviä niitäkin olemassa

Naiskitaristit ovat viälä toistaiseksi uhanalainen laji. Mutta pitäisi julistaa suojelukohteeksi :) Ollaan päntin kanssa sellaista kummajaista ja jonkin aikaa etsiskelty, mutta todellisia harvinaisuuksia ovat. Omasta mielestäni on kovin hienoa jos jaksaa perehtyä kitaransoittoon ja kehittää itseään, sukupuolesta riippumatta.

Hmm... Kitara näyttää sian penikseltä?
 
Buahaha.
 
Ou, virheitä sattuu kun öisin tänne kirjoittelee. Tässä siis tarkoitettiin isoa eikä sikaa. Korjasin tekstin. Kömmähdys mikä kömmähdys.

mitä mä oon näitä teiän juttuja lukenu, nii mulla on jääny enemmän tai vähemmän se käsitys et kaikki naispuoliset kitaran rämpyttelijät joutais ambomaalle.
 
Öh, pistäs linkkiä missä moisia jauhetaan, ettet käy syyttä morkkaamaan. Itse en näe mitään syytä ajatella noin. Noin ajattelevilla ihmisillä on vain pieni pippeli.

Naisethan ovat tunnetusti hyvin huomionkipeitä otuksia, joten luulen tämänkin neidon nyt olevan lähes tyytyväinen ;)

tuskin naiskitaristit ovat sen enempää perseestä kuin mieskitaristitkaan.. mutta olen huomannut että oikeassa elämässä (tai ainakin meidän treenikämpällä) jos muija osaa soittaa jotain vähän hankalampaa, niin joko a) sitä aletaan ihmettelemään oikeen isommallakin porukalla, ja mietitää, että kuinkas nyt nainen tuommoista osaa tai b) etsitään kaikki mahdolliset virheet soitosta ja virnuillaan sitten salaa selän takana.
 
No oli ehkä vähän kärjistettyä, mutta mun kokemusten mukaan muijille sallitaan tietty osaamattomuus, ja sitten ollaan aivan ihmeissään jos joku nainen osaa oikeesti soittaa.

Naiskitaristeissa ei ole mitään vikaa, mutta toisaalta pienoisia ennakkoluuloja on syntynyt näistä minun ikäisistäni "viitossointuja e-kieleltä ja tyris rulaa" - kitaristeista.

Kyllä minä ainakin soittaisin ennemmin kauniin naisen kuin karvaisen miehen kanssa :-)
 
EDIT: muotoilin sanani toisin

Totta on toki, ettei sitä kitaraa munalla soiteta (pianoa sensijaan voi kuulema soittaa kalulla - Seppo Hovi on näin kuulema tehnyt ihan julkisesti jossain), mutta kyllä mielestäni kitaransoitossa tarvitaan sitä haaraväliä.
 
Se on se mieshormoni, joka jyllää kun puhutaan näistä tilutussankareista. Kitaristit ovat yleensä maskuliinisia rokkikukkoja. Moni tavallinenkin kitaristi on myös kokenut erektion kun joku tilutus on mennyt nappiin. Se on se kliimaksi joka saavutetaan tuhansien harjoitustuntien jälkeen.
 
Olen nähnyt näiden kuuluisien rokkikukkojen 80 -luvun esiintymisiä Japanissa. Lavalla yksi mies tiluttaa kitaraa ja yli 10 000 japanilaista hurraa joka tilupätkän päätteeksi. Kyllä siinä näkee jo tiluttajan naamasta, että kyse on seksin harrastamiseen verrattavasta ilmiöstä.

Kyllä siinä näkee jo tiluttajan naamasta, että kyse on seksin harrastamiseen verrattavasta ilmiöstä.
 
Mutta soolo kestää pidempään ;)

kyllä mielestäni kitaransoitossa tarvitaan sitä haaraväliä.
 
Se on se mieshormoni, joka jyllää kun puhutaan näistä tilutussankareista. Kitaristit ovat yleensä maskuliinisia rokkikukkoja. Moni tavallinenkin kitaristi on myös kokenut erektion kun joku tilutus on mennyt nappiin. (...) Kyllä siinä näkee jo tiluttajan naamasta, että kyse on seksin harrastamiseen verrattavasta ilmiöstä.
 
Kai jotkut miehet munalla musisoi, kun moni sillä jopa ajattelee... no, päivän seksistisen komenttini jälkeen on pakko myöntää, että onnistunutta sooloa seuraava tyydytys on kestävämpää laatua kun kolmen sekunnin orgasmi. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille kanssasisarilleni. ;-)
 
En toki tiedä miksi meitä (siis naispuolisia soolokitaristeja) on niin vähän, varsinkin täällä Suomessa. Atlantin tuolla puolelta kyllä löytyy, yllä mainittujen lisäksi tulee mieleen heti ainakin Wendy Melvoin, Sheryl Bailey, Joanna Connor, Ruyter Suys, Jaye Foucher, Tina Wood, Jo Soegijanty & Sara Marsh, Carina Alfi, Kat Thomas, Juliana Hetfield, Mary Cutrofello, Amy Stolzenbach, Susan Tedeschi, Beverly "Guitar" Watkins ja akustisella puolella Rory Block, Joni Mitchell, Liona Boyd, Badi Assad ja Muriel Anderson. Läntisessä naapurimaassa vaikuttaa ainakin sellainen huippuämmä kuin Michelle Meldrum.
 
Mutta siinä missä miehet Hornantuskan kirjoituksen mukaan "eivät kehtaa myöntää soittavansa huonommin kuin naiset", on naisilla usein se päinvastoinen ongelma, etteivät usko omiin kykyihin. Onpas ujoja miehiäkin, mutta soittohommissa on nykyisin tälläinen tilanne, että pojilla lienee helpompaa löytää samanhenkistä porukka, jonka kanssa uskaltaa ulos kaapista, kun taas tyttö jää helposti yksin omaan huoneeseen soittamaan omat biisit itselleen. Tämä oli ainakin oma kokemukseni koulun aikana, voisin kuvitella, että näin on monesti edelleen...