Kitarat: kitarakamat ›

Tsekkivalmisteinen epifooni :)

suosittelen ite lämpimästi epiphonen lespauleja. kunhan vaan kokeilet ite ensin ennen kuin ostat. eika monet täällä jaksaa toitottaa siitä kuinka paljon parempia tokait on mutta oman kokemukseni mukaan eroa ei juuri ole puoleen tai toiseen.
 
oma epiphonen lespaul standardi on jo kestänyt 10 vuotta ilman mitään ongelmia, mitä nyt tallan kulumisen takia kieliä napsahteli poikki jossain välissä paljon.
 
elitisti sarjaa suosittelen epiphoneista, ne on todella hyviä. ainakin ne mitä olen ite kokeillut. perus epiphone toimii ja kestää hitaisekseen pirun hyvin.
 
mutta, jokaisella omat mielipiteet mikä lespaul kopio on paras. on se sitten tokai tai epiphone käy ite kokeilemassa.
ja ota se mikä tuntuu kouraasi paremmalta. tai kuulostaa korvaasi mukavemmalta.
 
ihan vinkkinä saat varmaan 500euroon epiphonen lespaulin uutena, jos mikit ei miellytä niin pikku satsauksella lisää saat sellaisen soundinkin ku haluat ja varmasti tuo 750euroa riittää siihen.

Ihan vinkkinä saat varmaan 500euroon epiphonen lespaulin uutena.
 
Thomannilta saat karvan alle 400 euroon. Eiköhän paikallisetkin liikkeet tinkauksen jälkeen myy alle 500 euron.

Thomannilta saat karvan alle 400 euroon. Eiköhän paikallisetkin liikkeet tinkauksen jälkeen myy alle 500 euron.
 
Tää mun oma maksoi uutena karvan päälle 500€.. thomannilla hinta oli 620€ tuolloin.. ja Luthmannin kuvastossa 720€. Laukku + hilut (=hihnalukot, olkahihna ym.) siihen päälle maksoi 100€.
 
Ja tosiaan, erittäin hyvä kitara laadullisesti.

Munkin Epiphone Les Paul on toiminut loistavasti jo kymmenen vuotta. Ainoastaan yks volapotikka sekä mikinvalitisin on vaihdettu. Kaikki muut osat ovat alkuperäisiä ja toimiii edelleen virheettömästi. Mikitkin ovat loistavat, joten missään vaiheessa ei ole tarvinut edes harkita niiden vaihtoa. Parhaimmillaan Epit ei todellakaan häviä Gibsoneille eikä Tokaille millään tasolla, vaan saattavat olla jopa parempia ;)

Mitä tahansa teettekin, älkää perkele menkö ostamaan Lahden Keskusmusiikissa olevaa japsitokaita ! Ei siksi, että se sukkaisi, vaan siksi, koska sen pitää olla siellä vielä, kun käyn sen hakemassa maanantaina.

Ei siksi, että se sukkaisi, vaan siksi, koska sen pitää olla siellä vielä, kun käyn sen hakemassa maanantaina.
 
Oon käynyt pari kertaa roplaamassa tuota. Where's me vollet?
 
No ei..

Mitenköhän tommonen Tokai als-48 Zw-mikeillä toimis. KAttelin musamaailmasta, mutta ei ollut kuvaa. Tietääkö joku minkä näkönen toi on tai onko muuta kokemusta?

Onko kukaan koittanut Coxxin tai Suzukin Les Paul kopioita?Vertikaalissa on niitä eikä ole kovin pahan hintaisia.Onko ne hyviä vai joutuuko heti vaihtamaan osaa ym.
 
Testasin kerran Coxxin versiota. Soi hyvin, pitää vireensä, hurinaton elektroniikka. Valehtelematta soitin siinä missä muutkin. Ja se on otettava huomioon ettei se mikään vuosikerta skeba ole. Hinta laatu suhteessa ihan kelpo peli. Vaikka kiinan poikien tekemä onkin.

Onko kukaan koittanut Coxxin tai Suzukin Les Paul kopioita?Vertikaalissa on niitä eikä ole kovin pahan hintaisia.Onko ne hyviä vai joutuuko heti vaihtamaan osaa ym.
 
Suzukista ei kokemuksia, Coxxit olivat mielestäni huonoja. Jotain täytettyjä oksankohtia otelaudassa, mahonkia (joka on mielestäni olennainen osa LP:ta) ei ollut koko kitara nähnytkään ja sointi oli eloton. Samaa vikaa kuin korealaisissa Tokai Love Rockeissa siis.

Mitenköhän tommonen Tokai als-48 Zw-mikeillä toimis. KAttelin musamaailmasta, mutta ei ollut kuvaa. Tietääkö joku minkä näkönen toi on tai onko muuta kokemusta?
 
Helvetin hyvin. Tekisi mieli ostaa se, mutta haen tällä hetkellä vähän Soloist tyyppistä keppiä. Todella pätevä. Ei nyt ihan gibsoni, muttei paljoa puutukkaan.
 
Ja sitten on vielä ne Tokain kalliimmat pelit, LC-80 mallit, se olisi melkein siinä. Viimeistelyssä on vähän moitittavaa mutta muuten ihan nappi pelejä.

oon ollu tyytyväinen epiphonen standardiin...
 
Ja yllättävän hyvä oli jack and dannyn lespaul,vaikka olikin pulttikaula....

Ebay on se paikka mistä saa edullisesti 80-luvun alkupuolella tehdyn Tokai, Greco, Burny merkkisen hyvän kopion. Tai sitten 88-97 välillä tehdyn Orville tai Orville by Gibson Les Paul (lisenssillä Japanissa tehty "Gibson").
 
Orvillen jälkeen nimi muuttui Epiphone muotoon (sama tehdas ja samat tekijät) ja niitäkin tehtiin muutama vuosi Japanin markkinoille oikealla Gibson open book lavalla. Ulkomaille viedyt olivat sitten mallimerkinnältään Elite/Elitist, joissa on tuo Epiphone lapa. Muutoin samaa laatua.
 
Orvillessa on sitten oltava sarjanumero joka on painettu siihen lapaan. Jos se on tarra tai muunlainen, on kyseessä mahdollisesti Koreassa tehty Orville. Tosin nekin ovat hyviä, koska ne kasattiin siellä Japanilaisista komponenteista Japanilaisten laadunvalvonnan alaisena.
 
Uudemmista sitten kannatta katsoa merkkiä Edwards by ESP, eli Japanissa Japanin markkinoille tehtyjä erittäin hyvälaatuisia Lespakopsuja. Myös Bacchus on hyvä valinta.
 
Sitten olisi näköjään myös made in USA kopio kitarapajalla merkkiä Chandler. Laukkuineen 800 EUR :-)
 
http://www.kitarapaja.com/usvi.htm
 
EDIT: Jatkoa tuohon Chandleriin, se on made in USA ja todella hyvin tehty soitin, voisi ainakin suositella testaamista. Kevyt ja soi nätisti.

Samaa vikaa kuin korealaisissa Tokai Love Rockeissa siis.
 
Kyllä mun viiskymppinen Q toimii vallan hyvin...

Jos riittää, että kitara näyttää Les Paulilta, niin kyllähän nuo ALS-48, 50Q, jne... ovat silloin ihan OK. Jos sen pitää kuulostaakin Les Paulilta, niin silloin ollaan väärillä jäljillä.
 
ALS-50Q entisenä omistajana, on pakko todeta, ettei leppä/vaahtera ole se yhdistelmä, mistä irtoaa LP soundi. Mikkejä voi vaihdella, mutta ei siitä silti saa irti sitä "oikeaa" soundia. Hyviä soundeja kyllä, muttei perinteistä LP soundia.
 
Onko tuo ALS-48-ZW tosiaan Agathisrunkoinen? Luulin, että se olisi normaali ALS-48 johon on vaihdettu mikit. Muut ALS-48 ja 50Q mallit on tehty leppä/vaahtera yhdistelmästä.

Itselläni oli gootti-epi SD:n mikeillä aikoinaan, ihan kelpo peli kyllä. Nykyään vetelen Tokain ALC-53:sella, johon iskin EMG 81:n tallaan. 85 kokeilin kaulassa, mutta paremmat puhtaat lähtee alkuperäisellä mikillä.
 
Molempia suosittelen varauksetta, varsinkin Tokain olen saanut säädettyä hyvinkin mieleisekseni.

Noni! Nyt on sitten Love Rock turvallisesti kotona. Sain vielä tonniin tingittyä mukaan '59:t sekä tallaan että kaulaan (tosin pitää itse vaihtaa), kovan laukun ja sträpinkin vielä. Mielestäni ihan simon hyvä kauppa, kun kitara on aika unelma ! Taitaa tuolla stratolla soittelut jäädä nyt vähemmälle, vaikka kuinka ois jenkki ja Fenderi, soitettavuus ei ole mitään tähän verrattuna.

Nyt on sitten Love Rock turvallisesti kotona.
 
Mikähän malli on kyseessä?

No se, mikä siellä Keskusmusiikissa oli. Japanin laite, mahonkia vaahterakannella, MK2 PAFit (ja tosiaan duncanit mukaan). LS-65/LS-70/LS-75/LS-80/LS-85 ? Dunno. 2004 se on tehty, mallin selvittäminen onnistuis varmaan kaulamikkiporterosta, katsotaan sitten kun vaihdan siihen duncaneita.