Kitarat: kitarakamat ›

Mulla on lähitulevaisuuden ostoslistalla uusi teräskielinen akustinen kitara. Budjetti on semmoinen, että n. tonnilla (tai mieluusti allekin!) pitäisi kitara löytää. Olen tietenkin jo testaillut monia kitaroita, ja omalla fiiliksellä ostopäätökseni aikanaan tietenkin teen .. mutta olisi kiva kuulla muiden m.nettiläisten mielipiteitä ja kokemuksia tämä hintaluokan akkareista.
 
Minä haen ensisijaisesti kitaraa plektrasoittoon .. eniten sellaiseen komppiharjaukseen ja pikkaukseen poppimusassa. Tärkeintä on akustisesti hyvältä soundaava kitara studioon, mutta tod. näk. laitatan kitaraan myös mikin (Highlander tms.), ja otan sen keikoille.
 
Mutta kertokaahan te omista kokemuksistanne: Mistä n. 1000 € akustisista kitaroista hyviä, mistä huonoja kokemuksia? Millaisin perustein olette ostopäätöksiänne tehneet? Uudet vs. käytetyt? Eri kitarat studiossa ja keikalla jne.

Tuossa hintaluokassa alkaa olemaan jo paljon hyviä vaihtoehtoja esim. Martin 15-series kitarat maksaa Kitarapajalla vähän alle tonnin. Ne ovat hyviä koko-mahonkisia kitaroita ja säilyttävät arvonsa hyvin. Sitten tuossa hintaluokassa löytyy Larrivee ja Taylor kitaroita. Vaikka vähän alle tonnin voi löytää idän valmistajilta joitain todella kauniin näköisiä malleja, niin niiden ostamisessa ainakin arvonsäilytysmielessä voi olla riskinsä. Käytettynä saa tietenkin halvemmalla kuin uusia, mutta laadukkaita akustisia tuossa tonnin hinnassa harvemmin tulee harvoin myyntiin ja jos et tiedä akustisten kitaroiden mahdollisista vioista, niin suosittelen ostamaan liikkeestä tai osaavaa tahoa apuna käyttäen. Kerro millaista musatyyliä soitat ja pitääkö kitara olla tietyn mallinen tai tyylinen ja mistä olet sitä ostamassa niin voin katsoa tarkemmin mitä löytyy...?
 
Tuo on vähän hankala hintaluokka, koska siinä ei vielä saa Martinin tai Gibsonin normaalisarjojen malleja, vaan joutuu tyytymään komporomisseihin. Olen koittanut muutaman euron alle tonnin maksavia Larrivee ja Taylor D-koppaisia, jotka olivat hyviä. Jotenkin jäin kaipaamaan sitä Gibsonin tai Martin ominaissoundia, mutta se nyt on vain sellaista hienostelua, jos tarkemmin asiaa miettii. Pidän muutenkin itse enemmän näistä pyöreä koppaisista kitaroista, kuten Martinin 00- tai 000- ja Gibsonin J- mallit. Jos sulla on rahaa laittaa 300 euroa lisää, niin hae ebaystä uusi Gibson J-185. Niitä on saanut noin $1200 + postikulut päälle. Veron kanssa tuosta tulee suunilleen saman verran euroina. J-185 koppaista pidetään usein parhaimpana Gibsonin kitaroista ja sitä mallia onkin monet valmistajat matkineet.

Mä kallistuisi tuossa n. 1000€:n hintaluokassa mieluummin vaikka Alhambran tai Larriveen puoleen. Halvat Taylorit on mielestäni ohuita saundiltaan ja alle 1000€ Martinit taas jotenkin tumppuja.
 
YMMV, enkä ole mikään ammattilainen, vaan kotipikkailija.
 
EDIT :Itselläni on 700€:n Seagull M-6. Voisin sen myydäkin (500€), jotta voisin ostaa Alhambran auditorium-mallisen kitaran.

Mitenkäs Seagull-kitarat? n.500 euronkin pelit vaikuttivat jo hyviltä, tosin tyydyin vielä edullisempaan Alvareziin akuutin rahaongelman vuoksi.

Jep, yhtä Seagullia (hih!) olen testannut, mutta en tykännyt .. liekö ollut huono yksilö sitten .. mutta se oli raskassoittoinen ja jotenkin ohutsoundinen.
 
Se mahonkinen Martin D-15 on yksi parhaista tähän mennessä testaamistani alle tonnin kitaroista. Se soundi on kylläkin erittäin pehmeä, mutta se lienee sen kitaran ideakin ... komppiharjauksessa se vaan tuntui toimivan hyvin, ainakin kun yksin soittelin. Eri juttu on se, kuinka se pelittäisi kokonaismiksauksessa sitten levyllä. Voi olla, että perinteisen kuusikannen kirkkaampi soundi olisi parempi. Joka tapauksessa kaikki testaamaani Martinit ovat olleet hyviä tai erinomaisia soittaa. Kevyt tatsi.
 
Larriveeltä soitin semmoista reilusti yli kahden tonnin kitaraa. Se oli loistava, mutta mulla ei oo varaa siihen. Pitää ehkä tutkia, mikä malli sieltä irtoaisi mun budjetilla. Musamaailmassahan niitä on.
 
Taylorit vaikutti ylihinnoitelluilta minusta ... mutta pitää ehkä palata niidnekin kimppuun vielä, ja tsekata ne alle tonnin skebat (jos niitö on?). Ainakin DLX niitä taitaa kaupata täällä tsadissa ...
 
Mut joo. Lisää kommentteja ja kokemuksia, kits.

Mulla on Martin 000-15 ja se on ainakin aivan mahtava. Tummasävyinen, mutta ei kuitenkaan tumppu. Toimii hyvin sekä sormilla, että plekulla ja varsinkin pop-äänityksiin tuollainen pienikoppainen on mielestäni parempi kuin muhkeamman alakerran D-malit. Botena kyllä on, mutta se tuntuu olevan paremmin kasassa kuin D-mallisissa. Mulla oli ostoslitalla pitkään 000-16 kunnes kokeilin tuollaista mahonkista ja olin heti myyty. Nyt kahden vuoden jälken tuntuu että se on vielä parantutut entisestään soiton myötä.
 
Tolla rahalla toki kannattaa katsella myös käytettyjä. jokin aika sitten oli Huttusella joku kuuskytluvun Gibson about tonnin...
 
Niin ja Martinit kannattaa ehdottomasti ostaa pajalta, sillä Fazerin hinnat on aivan päättömiä.

Mulla oli itselläni Martin 00-15 josta pidin hyvin paljon. Tuli vain soiteltua sillä aika vähän kun mulla on Gibson L-1 joka on aika identtinen tuon kanssa ja pidän siitä enemmän, joten myin Martinin pois. Nyt harmittaa - tietenkin kamoja kun ei saisi myydä! Näitä pienempi koppaisia on helpompi äänittää, kun basso ei ole niin voimakas ja hallitseva. Usein vain D-koppaisten tyylinen runttaus on monen mielestä se ainut ja oikea akustisen soundi. Muutenkin lienee ihmiskorvalle tyypillistä, että mitä kovempaa niin sitä paremmalta se kuulosta, tai ainakin näin luullaan. Itse pidän enemmän siitä että kuulen neljän-viiden nuotin soinnussa kaikki äänet selvästi.
 
Käy katsomassa Soitin-Huttuselta niiden valikoimaa. Niillä on paljon Landoloita joista nettisivujen perusteella suosittelen testaamaan seuraavat mallit:
 
d 500 hp 690,-
J-855 hp 690,-
lr 500 hp 765,-
 
Noissa hinnoissa on varmaan neuvottelevaraa tai ainakin laukku pitäisi saada mukaan. Soitin-Huttusella oli ainakin vähän aikaa sitten Gibsonin LG-0 josta pyytivät ihan liikaa ottaen huomioon, että kitarassa on muovinen talla ja kitara on Gibsonin myydyin massatuotamalli joita on liikkeellä hyvin paljon. Nyt siellä on Gibson J-45 vuodelta -66, muuten ihan hyvä, mutta kitarassa on ruuveillä säädettävä talla, joka huonontaa soundia olennaisesti ja hintapyyntö 1900euroa. Näyttää olevan kannessa vielä iso halkeama, joten aika turhan suurta hintaa pyytävät, mutta näissä vintage peleissä ei olekkaan se järki aina ratkaisevin seikka.

Mulla on lähitulevaisuuden ostoslistalla uusi teräskielinen akustinen kitara. Budjetti on semmoinen, että n. tonnilla (tai mieluusti allekin!) pitäisi kitara löytää. Olen tietenkin jo testaillut monia kitaroita, ja omalla fiiliksellä ostopäätökseni aikanaan tietenkin teen .. mutta olisi kiva kuulla muiden m.nettiläisten mielipiteitä ja kokemuksia tämä hintaluokan akkareista.
 
Levytukkuun testaamaan Cuencaa, mars mars! Ovat käsityönä Epsanjassa tehtyjä, erittäin laadukkaita ja hyväsaundisia soittimia.
 
Mutta kertokaahan te omista kokemuksistanne: Mistä n. 1000 € akustisista kitaroista hyviä, mistä huonoja kokemuksia? Millaisin perustein olette ostopäätöksiänne tehneet? Uudet vs. käytetyt? Eri kitarat studiossa ja keikalla jne.
 
Itse päädyin sellaiseen 1000e Cuencaan juuri sen takia, että se on valmistettu kunnon materiaaleista, saundi on todella jykevä, silti kuitenkin erotteleva. Reilusti alapäätä, reilusti kirkkautta. Testasin huomattavasti kalliimpaa Tayloria myös mutta Cuenca vei voiton. Cuenca on tosiaan pieni paja Espanjassa (kitara kuitenkin kansallissoitin siellä) ja käsityön laatu on erinomainen. Elixirin kielillä varustettuna tuo kitara on selvinnyt niin kotisoittelut, reenikset ja parit keikatkin vallan mainiosti. Kannattaa siis ainakin käydä testaamassa kyseistä merkkiä!

EDIT :Itselläni on 700€:n Seagull M-6. Voisin sen myydäkin (500€), jotta voisin ostaa Alhambran auditorium-mallisen kitaran.
 
Ebaystä tuota Seagulin M-6 akustista saa uutena hintaan $349.00 , kovalaukku kuuluu mukaan. Siinä on laminoidut sivut ja pohja.

Landolan kohdalla mä ainakin sanon tylysti skip! Suosi suomalaista jne, mutta ei ne ole kummoisia nuo vehkeet. vain IMO, tietysti.
 
Cuencat on aikalailla identtisiä ornamenteiltaan kuin Alhambrat, mutta mielestäni Alhambran saa kokonaan kokopuisena samaan hintaan kuin Cuencan kokopuukantisena.

Ibanez AW1050 RLG

Levytukussa 1000€ kera kovan laukun.

Ebaystä tuota Seagulin M-6 akustista saa uutena hintaan $349.00 , kovalaukku kuuluu mukaan. Siinä on laminoidut sivut ja pohja.
 
OK, enpä ole Ebaystä ajatellut kitaraa ostaa. Mutta kiva kun kerroit. Oma kitarani on tuo Spruce-kantinen versio, joka on huntin kalliimpi, ja kova Seagull-kotelo kuuluisi kauppaan mullakin. Mutta kipi-kapi Ebay-kaupoille kaikki vaan. :P

Landolan kohdalla mä ainakin sanon tylysti skip! Suosi suomalaista jne, mutta ei ne ole kummoisia nuo vehkeet. vain IMO, tietysti.
 
Njaa... mä ostin vähän aikaa sitten käytetyn Landolan Hummingbird -kopion jostain kuus-seiskytlukujen vaihteesta ja se on oikeasti todella mainio. Ei juuri häpeile ton Martinin rinnalla - hieman vähemmän hifi, mutta varsinkin yksin soitettaessa botempi ja täyteläisempi soundi joskaan ei niin hyvin erotteleva kuin Martin.

OK, enpä ole Ebaystä ajatellut kitaraa ostaa. Mutta kiva kun kerroit. Oma kitarani on tuo Spruce-kantinen versio, joka on huntin kalliimpi, ja kova Seagull-kotelo kuuluisi kauppaan mullakin. Mutta kipi-kapi Ebay-kaupoille kaikki vaan. :P
 
Olen ostanut ebayn kautta kolme akustista parin vuoden aikana. Rahaa on säästynyt suomen hintoihin verratuna ainakin 30-40%, eikä mitään ongelmia ole ollut. Mielestäni aika hyvää kuluttajan kannalta, mutta jos ylimääräistä rahaa löytyy niin kannattaa hakea laitteet Levytukusta eikä eteenkään tingata hinnoista...
 
Muutenkin jos aloittajalla on 1000 euroa käytettävissä niin kannattaa kiertää nämä Seagullit ja Ibanezit, kun voi ostaa oikeasti hyvän akustisen. Juuri tuollaiset kokopuiset pienenpajan tuotteet kuten Cuerca voivat olla todellisia löytöjä, itselläni ei ole näistä kokemusta. Muutenkin on käytännössä aika vaikeaa verrata suurinpiirtein samanhintaisia kitaroita, eteenkin jos ne eivät ole samassa kaupassa kuten yleensä asianlaita on. Silloin on parempi kuunnella kitaran soundia ja katsoa työnlaatua, eli viimeistelyä. Yleensä pienistä yksityiskohdista huomaa käsityönlaadun, koska viimeistely on se aikaa (time is money) eniten vievä osa-alue akustisen teossa, tietenkin materiaalit on toinen.

Mielenkiintoisia pointteja. Mulle on olleet mieleen nuo D-bodyt, mutta ehkäpä pitää vielä ottaa tositarkasteluun myös pienempikoppaiset. Hmm.
 
Niin ja Cuencaa en oo testannu lainkaan. Menempä testimään, jahka kerkiän.

Levytukkuun testaamaan Cuencaa, mars mars! Ovat käsityönä Epsanjassa tehtyjä, erittäin laadukkaita ja hyväsaundisia soittimia.
 
Hitto, olikohan se yksi akustinen, mitä testasin taannoin Levytukussa, juuri Cuencan valmistama. Ei tullut niin tarkkaan tsekattua merkkiä, mutta pirun hyvältä soundasi ainakin.

Laitanpa saman kommentin kuin äskettäin yhteen edelliseen keskusteluun, eli harkitsisin vakavasti Yamahan LJ- ja LL-kitaroita. Jo edullisimmat versiot eli LJ6 ja LL6 olivat mielestäni aivan mainioita, hintaluokka Suomessa 600 - 700 euroa, T-kaupassa n. 430 euroa + sivukulut. Lisää rahaa sijoittamalla löytyy sitten 16- ja 36-mallit, paremmuudesta en tiedä kun en ole testannut. Jo perusmallit olivat kivasoittoisia, hienoäänisiä ja ainakin lupausten mukaan täyttä käsityötä...
 
Yamahan tuotteet ovat edelleen olleet hämmästyttävän tasalaatuisia ja hintaansa nähden hyviä. Ongelmahan on se, että ne ovat sen vuoksi myös suosittuja ja mitään katu-uskottavuutta niillä ei pysty hakemaan.
 
Jos johonkin pitäisi verrata, niin onkohan Yamahan kitara kitaramaailman Toyota Corolla?

Jos johonkin pitäisi verrata, niin onkohan Yamahan kitara kitaramaailman Toyota Corolla?
 
Heh, hyvä vertaus :) Mä olin yhdelle oppilaalle hankkimassa kitaraa, ja päädyttiin juuri tuohon Yamahan L6'seen (olikos se nyt LJ6, viissin). Varsin oiva peli, ja minusta se oli hänelle hyvä ostos. Ihan sitä fiilistä ja soundia, jota minä itselleni haen, ei siinä kuitenkaan ollut .. ehkä niissä kalliimmissa vois löytäkin.
 
Vaihtoehtoja on paljon!

Juu en minäkään oikein haluaisi ostaa halvan valmistajan valmistajan kallista tuotetta, mieluummin kalliin edullisempaa linjaa. Siis Toyota Corolla SuperHyper-GLE 16V Turbo kiinnostaa vähemmän kuin MB perusmalli tms.
 
Joten Ibanezit, Yamahat ja sen sorttiset jättäisin väliin. Myös Seagullin jos tonnista puhutaan.
 
Cuencoja juu on Levytukussa, seetrikansilla (cedar) taisivat olla kaikki. Muistaakseni noin 850-1250€ välillä hinnat.
 
Niin ja itseasiassa kait Cuenca = Alhambra, vaikka en ole aivan varma. Levytukussa kuitenkin sanoivat että 850€ Cuencat ei ole kokonaan kokopuisia, mutta taas toisaalla Alhambran tuon hintaluokan kitaroissa on kokonaan kokopuiset rungot... tiedä häntä.