Rummut: rumpukamat ›

Keskustelu on näköjään kääntynyt (tahattomasti tai tarkoituksella) taas yhdeksi väittelyksi eri musiikkityylien paremmuudesta. Jokohan se riittäisi tältä kerralta? Tuo tappelu ei oikein johda mihinkään.
 
Mulle tämä teksti, Vai tuntuu jazzrumpalit soittelevan ihan mitä sattuu?! Perkuleen Mike Portnoy-fanit!! Ja jos oikeesti luulet jonku Dave Wecklin pesevän itse suuren Buddy Richin, niin ajattele ny hetki! ....., ei herättänyt minussa "VOI EI!!!" tai "HOHO" -tunteita sen takia, että joku tyyppi haukkuu minun suosikkirumpalia tai sen soittamaa musiikkia (minusta ei ole olemassa vain yhtä ja ainutta maailman parasta rumpalia, on vain monia mielettömän hyviä rumpaleita), vaan lähinnä siksi kun luullaan olevan ylempänä muita rumpaleita sen takia, että pidetään maailman parhaana rumpalina esim. Buddy Richiä.
 
Minusta se on vaan niin lapsellista kun pitää ylistää (tässä tapauksessa jopa ylijumalaksi asti) jotakin rumpalia maailman parhaaksi rumpaliksi JA haistattaa pitkät niille jotka eivät ole moista älynneet sisäistää. Oli sitten sanojan ikä 9 tai 99 vuotta: Epäkypsää.
 
Vaikka monen rumpalin mielestä juuri kyseinen rumpali (Rich) mielletäänkin maailman parhaaksi, ei siinä sinällään mitään pahaa ole, jos se tulee asenteella "Minusta Buddy Rich on kaikkien aikojen paras rumpali.". Mutta jos se tulee tuolla saundilla, että Buddy Rich on ylijumala ja Portnoy ja Lars ja se ja se ja se rumpali ovat ihan naurettavan huonoja rumpaleita verrattuna Richiin, niin se ei oikein enää kuulosta kovin kypsän ihmisen asenteelle.
 
Itse tykkään kuunnella musiikkia aivan laidasta laitaan. Uppoaa ihan fuusiojatsista aina mättömetalliin saakka, riippuu vain ajankohdasta ja fiiliksestä. Ainoa musiikkityyli mikä ei oikein minun korvia miellytä juuri millään tavalla on Black Metal. Musiikkina ei iske, eikä edes rumpaleiden nopeus iske, joten ei tule kuunneltua. Mutta ymmärrän heitäkin jotka sitä kuuntelevat.
 
Joten:
 
Jos pidät jotakuta rumpalia ehdottomasti Maailman Parhaana, niin minusta sitä ei kannata ryhtyä huutelemaan ihan päättömästi haukkumalla kaikki muut rumpalit enemmän tai vähemmän huonoiksi. Oli se suosikkirumpali sitten kuka tahansa, elävä tai jo edesmennyt.
 

 
Toki tämäkin oli vain erään ihmisen mielipide, ei fakta.

Hyvä keskustelu. En nyt sano muuta kuin että toi Jordanin soitto siinä JT:n livellä on loistavaa. Live at beacon theatre, löytyy varmasti esim cdonista tai hyvin varustelluista levykaupoista. Gadi on kyllä aika kova... :)

Kyse siitä rumpalien paremmuudesta on siinä, että mitä se soittaja x on voinut omalle bändilleen antaa. Itse en miellä ketää maailman parhaimmaksi soittelijaksi.
 
Mitä Rollarit olisi ilman Watsia?Tai AC/DC ilman Phil Rudia?Tai Zeppelin ilman Bonhamia?Tai Coltrane ilman Elviniä?
 
Jazzin syvimmästä olemuksesta en osaa sanoa mitään muuta kuin että: Tunne ja kommunikoi muiden soittajien kanssa.

3y - x = 0

En ota muuten kantaa tähän urpoon keskusteluun, mutta pakko sanoa että jäsenkuvauksen perusteella sinun valaistuminen jazzin suhteen on vielä vaiheessa. Yellowjackets!? Kyseinen bändihän on fuusiogenressä juuri samassa funktiossa kuin Dream Theather progegenressä.
Mitäs jos tsekkaisit rootsit?
Ja ei siis millään pahalla, pisti vaan aika pahasti silmään...
Tärkeintähän on nimenomaan nauttia musiikista, oli se sitten mitä tahansa, mutta itse en ainakaan noilla spekseillä uskaltaisi avautua tavallasi. Ja varsinkaan möykätä jazzin puolesta koska listojesi perusteella et sitä kovin kattavasti kuuntele.
Peace and out...
 
mmm ja sit toi michel camilo.

mmm ja sit toi michel camilo.
 
Never heard

Jos ei ole vielä mainostettu ni suomi-jazzia tulleepi melkein joka arkipäivä puol kuuden aikoihin ykköseltä... ainakin yhden zibaleen verran/päivä.

Coltrane ilman Elviniä?
 
Coltrane ennen Elvinin sisäänmarssia oli jo jautaa. Jussi käytti omalla nimellä tehdyissä sessioissaan 50-luvulla rumpaleina Al Heathia, Art Tayloria, "Philly" Joe Jonesia, Louis Hayesia, Jimmy Cobbia, Lex Humphriesia ja Ed Blackwellia, joten maileja oli jo mittarissa. Elvinin ja McCoyn tultua alkoi erä II.

Harmi, kun tuolloin Jazzin syntyajalla äänitystekniikka oli vielä kovin kehno. Siellä olisi meille hyviä helmiä poimittavaksi. Kuuluumattomiin arvelen monenkin hyvän lickin jääneen. Sellaisen, jolla oli itse musaan kokonaisuutena ihan merkittävä osuus.
 
Byddyn Richista on vielä mainittava, että itse innostuin hepusta vasta monen opetusvideon jälkeen, kun yksi toisensa jälkeen kertoili Buddyn olleen esikuvana ja "tämän ja tämän"rumpukuvion mallina. Sitten sain käsiini Burning for Buddy tribuutin, jossa nimekkäät rumpalit soittivat Richin big bandin mukana. Oli siis aika hankkia Buddya kotiin. Ehkä suotta monen mielestä keuhkoan ukon taitoja. Olen aina hämmästynyt miehen kyvystä ottaa rumpalina yleisö puolellensa. Taitava rumpali ja taitava koomikko sekä showmies. Miten kukaan kykenee vetämään liivipuku päällä sellaisia juttuja hymyillen?

 
Byddyn Richista on vielä mainittava, että itse innostuin hepusta vasta monen opetusvideon jälkeen, kun yksi toisensa jälkeen kertoili Buddyn olleen esikuvana ja "tämän ja tämän"rumpukuvion mallina.
 
Niin, tuossa alkukirjoituksessani tosiaankin tarkoitin että mielestäni moni nykyrumpali on mennyt teknisesti Richin ohi. Tekniikkahan kun on ainoa mitä jaskasta tajuan ;)

Ei se aina ole siitä tekniikastakaan kiinni. Kyse on ehkä enempi siitä minkälaisia värejä/ääniä pystyt siitä setistä kaivamaan.
 
Kuten Miles Davis sanoi : "Siinä vaiheessa kun tekniikka loppuu, pitää keksiä jotain muuta"

Ei se aina ole siitä tekniikastakaan kiinni. Kyse on ehkä enempi siitä minkälaisia värejä/ääniä pystyt siitä setistä kaivamaan.
 
Kuten Miles Davis sanoi : "Siinä vaiheessa kun tekniikka loppuu, pitää keksiä jotain muuta"
 
Ei toki. Tekniikalla vain on helppo peittää ideoiden puute.

Ei toki. Tekniikalla vain on helppo peittää ideoiden puute.
 
Bingo! plus.

Jaa meinaatte että jos ei keksi enää mitään ni sitte soittaa vaan tosi hyvällä tekniikalla ja kaikki on sitte sillee "oo mai gaad!"

Jaa meinaatte että jos ei keksi enää mitään ni sitte soittaa vaan tosi hyvällä tekniikalla ja kaikki on sitte sillee "oo mai gaad!"
 
no, tekniikan myötä voi laittaa "aivot narikkaan", kyllä ne kädet jotain muistaa.
Sen sijaan voisi käyttää korvia ja mielikuvitusta sopivassa suhteessa.....

Jaa meinaatte että jos ei keksi enää mitään ni sitte soittaa vaan tosi hyvällä tekniikalla ja kaikki on sitte sillee "oo mai gaad!"
 
Tuleepa mieleeni vaikkapa Dennis Chambersin erinäisetkin soolot. Ei mielestäni mitään ideaa, mutta se nopeus...
Ja jengihän on jotta ou mai gaad!

Tuleepa mieleeni vaikkapa Dennis Chambersin erinäisetkin soolot. Ei mielestäni mitään ideaa, mutta se nopeus...
Ja jengihän on jotta ou mai gaad!
 
Joo, ei sillä tosin, kaikki kunnioitus Chambersille, mutta
 
minulle on tullut sellainen olo, että yksi Chambersin soolo on tarpeeksi katsoa. Ne tuntuvat minusta aika paljon toistavan itseään eikä minusta niissä ole mitään ideaa eikä kamalan älyttömästi hyvää tyylillistä makua. Kukin kuitenkin tavallaan.

no, tekniikan myötä voi laittaa "aivot narikkaan", kyllä ne kädet jotain muistaa.
Sen sijaan voisi käyttää korvia ja mielikuvitusta sopivassa suhteessa.....
 
Tässä on se.
 
Onhan tekniikkakin tärkeää, mutta oikea juttu alkaa vasta sitten kun sen voi unohtaa. Homma hallussa, antaa tulla aivosta suoraan.

antaa tulla aivosta suoraan.
 
Eiiiikä! Sydämestä sen pitää tulla!!!