| Aihe: Pasuuna | |
|---|
 steelysam
07.06.2005 18:08:24 (muokattu 07.06.2005 18:12:58) | |
|
Pasuunoita on käytänössä kolmea eri tyyppiä:
Tenoripasuuna (Yleisin, käytetään klassisessa, jazzissa ne.)
Alttopasuuna (Käytetään lähinnä klassisessa,melko harvinainen)
Bassopasuuna (Big Bandit, Sinfoniaorkesterit, Puhallinorkesterit)
Lisäksi on vielä sopraanopasuuna eli slidetrumpetti.
Kirjoitetaan bassoklaaviin in C (tenoripasuuna, bassopasuuna), alttoklaaviin (alttopasuuna). Myös tenoriklaavi kannataa hallita, jos soittaa klassista.
Pasuuna on italiaksi trombone, suuri trumpetti (it. tromba). Sukulaisuus on läheinen. Soittimen rakenne on yksinkertainen: keskellä olevaan H:n muotoiseen kappaleeseen kiinnitetään kaikusuppiloksi laajeneva U:n muotoinen osa sekä suukappale, toiselle puolelle samoin U:n muotoinen vetoputki eli luisti. Vetoputki menee osittain sisäkkäin H:n kanssa, ja sillä säädellään putken pituutta eli perusääntä. Putkea liikuttamalla saadaan aikaan pasuunan ns. vedot, joita on seitsemän. Seitsemää perusääntä kutsutaan pedaaliääniksi, joista alimmat ovat käytännössä lähes mahdottomia soittaa. Luistinsa ansiosta pasuuna on ainoa puhallin, jolla voi esittää aidon glissandon.
Yleisin pasuunatyyppi on tenoripasuuna. Tämän lisäksi käytetään tenori-bassopasuunaa, joka on B/F-vireinen kaksoissoitin. On olemassa myös kvarttia korkeampi alttopasuuna ja barokin periodisoittimina koko perhe sopraanosta bassoon. Konserttisoitin ja romanttisen orkesterin korvaamaton jäsen pasuunasta tuli Beethovenin sinfonioiden myötä 1800–luvun alussa.
Tenoripasuunan ääniala on B1 – d².
Tenoripasuunoista löytyy ns. suora versio sekä kvarttiventiiliversio.
Bassopasuunassa on sekä kvartti- että kvinttiventtiilit. Venttilit helpottaa alaäänien soittoa.
Trumpettisyntikat rulez, ok. | |
Pasuunoita on käytänössä kolmea eri tyyppiä:
Tenoripasuuna (Yleisin, käytetään klassisessa, jazzissa ne.)
Alttopasuuna (Käytetään lähinnä klassisessa,melko harvinainen)
Bassopasuuna (Big Bandit, Sinfoniaorkesterit, Puhallinorkesterit)
Lisäksi on vielä sopraanopasuuna eli slidetrumpetti.
Kirjoitetaan bassoklaaviin in C (tenoripasuuna, bassopasuuna), alttoklaaviin (alttopasuuna). Myös tenoriklaavi kannataa hallita, jos soittaa klassista.
Pasuuna on italiaksi trombone, suuri trumpetti (it. tromba). Sukulaisuus on läheinen. Soittimen rakenne on yksinkertainen: keskellä olevaan H:n muotoiseen kappaleeseen kiinnitetään kaikusuppiloksi laajeneva U:n muotoinen osa sekä suukappale, toiselle puolelle samoin U:n muotoinen vetoputki eli luisti. Vetoputki menee osittain sisäkkäin H:n kanssa, ja sillä säädellään putken pituutta eli perusääntä. Putkea liikuttamalla saadaan aikaan pasuunan ns. vedot, joita on seitsemän. Seitsemää perusääntä kutsutaan pedaaliääniksi, joista alimmat ovat käytännössä lähes mahdottomia soittaa. Luistinsa ansiosta pasuuna on ainoa puhallin, jolla voi esittää aidon glissandon.
Yleisin pasuunatyyppi on tenoripasuuna. Tämän lisäksi käytetään tenori-bassopasuunaa, joka on B/F-vireinen kaksoissoitin. On olemassa myös kvarttia korkeampi alttopasuuna ja barokin periodisoittimina koko perhe sopraanosta bassoon. Konserttisoitin ja romanttisen orkesterin korvaamaton jäsen pasuunasta tuli Beethovenin sinfonioiden myötä 1800–luvun alussa.
Tenoripasuunan ääniala on B1 – d².
+
"There is two kinds of music, good and bad."
-Louis Armstrong- | |
Noiden mainittujen lisäksi on olemassa myös kontrabassopasuuna, josta on infoa esim. osoitteessa http://www.contrabass.com/pages/cbtbn.html
Lisäksi on myös piccolopasuuna, ainakin tuolla --> http://www.geocities.com/msnrules42/trombone1.html on siitä juttua.
Yleistä löpinää pasuunasta ja sen eri muunnoksista: http://home.att.net/~bobbeecher/trombone/trombone.html | |
Pieni tarkennus tuohon äänialaan: mainitsemasi tenoripasuunan ääniala lienee se mihin pasuunalle normaalisti kirjoitetaan musiikkia, mutta toki osaava soittaja pystyy venyttämään kumpaakin ääripäätä suunnilleen niin paljon kuin haluaa. :) Tämä on siis pasuunansoitonopiskelijan käsitys, ammattimuusikot saattavat hyvin ajatella toisin. :) | |
Pieni tarkennus tuohon äänialaan: mainitsemasi tenoripasuunan ääniala lienee se mihin pasuunalle normaalisti kirjoitetaan musiikkia, mutta toki osaava soittaja pystyy venyttämään kumpaakin ääripäätä suunnilleen niin paljon kuin haluaa. :) Tämä on siis pasuunansoitonopiskelijan käsitys, ammattimuusikot saattavat hyvin ajatella toisin. :)
Joo, näin on. Mä soitan pasuunaa ammatikseni ja kopsasin ton tekstin netistä, kun joku halusi pasuunasta FAQ:n...
Trumpettisyntikat rulez, ok. | |
Saisko tähänkin instrumenttiin tuollaisen trumpetti-osiolla jo olevan Kannattaa/ei kannata kirjoittaa jutun?
Tyhmästä päästäisestä kärsii koko kettupopulaatio. | |
Ihan kohtuullisen ok - pienin tarkennuksin ja korjauksin:
Pasuunoita on käytänössä kolmea eri tyyppiä:
Tenoripasuuna (Yleisin, käytetään klassisessa, jazzissa ne.)
Vire Bb
Kuten alla mainittiin: joko suorana tai kvarttiventtiilillä (Nimitystulee siitä, että venttiilin painaminen laskee virettä kvartin) varustettuna
Klassisessa musiikissa käytetään yleensä 0,549" (tuuman) porauksella olevia, kvarttiventtiilillisiä tenoripasuunoita.
Kevyessä musiikissa koot vaihtelevat, vaikka yleisin poraus lienee 0,500"
"Jokapaikanhyöynät" saattavat usein käyttää ns. medium large, eli 0,525" porauksella olevaa, jolla on helpompi sukkuloida klassisen ja jazzin välimaastossa.
Tässä kohdin on mielestäni ehdottomasti mainittava, että kaikkia vetopasuunoita saa sekä single että dual bore slidella varustettuna. Single bore malliessa sliden molemmat putket ovat samankokoiset, kun taas dual bore malleissa jälkimmäinen putki on isompi.
Toinen muistettava asia on, että äkkipäätään oudon mielestä samannäköisissä pasuunoissa voi porauksesta ja valmistusmateriaalesta riippuen (soittajasta puhumattakaan) olla hyvinkin erilainen saundiluonne. Fiksua olisikin, että pienempiporauksisilla soitetaan ylemmät stemmat - eli esim. bigbandissä tavataan laittaa 1. 0,485 - 0,525", 2. 0,500 - 0,525" ja 3. 0,525 - 0,549" 4. on bassopasuunan heiniä
Alttopasuuna (Käytetään lähinnä klassisessa,melko harvinainen)
No ei välttämättä totaalisen harvinainen.
Vire Eb, voidaan myös varustaa kvarttiventtiilillä
Bassopasuuna (Big Bandit, Sinfoniaorkesterit, Puhallinorkesterit)
Vire Bb, voidaan varustaa yhdellä tai kahdella venttiilillä. Jos on kakasi, voivat olla joko "in-line" tai "independent" eli "samassa putkessa" tai toisistaan riippumattomia.
Lisäksi on vielä sopraanopasuuna eli slidetrumpetti.
Ja pikkolopasuuna
Kontrabassopasuuna (joko F tai Bb)
unohtaa ei myöskään sovi venttiilipasuunaa ja cimbassoa
Kirjoitetaan bassoklaaviin in C (tenoripasuuna, bassopasuuna), alttoklaaviin (alttopasuuna). Myös tenoriklaavi kannataa hallita, jos soittaa klassista. Sekä alttoklaavi.
Pasuuna on italiaksi trombone, suuri trumpetti (it. tromba). Sukulaisuus on läheinen. Soittimen rakenne on yksinkertainen: keskellä olevaan H:n muotoiseen kappaleeseen kiinnitetään kaikusuppiloksi laajeneva U:n muotoinen osa sekä suukappale, toiselle puolelle samoin U:n muotoinen vetoputki eli luisti. Vetoputki menee osittain sisäkkäin H:n kanssa, ja sillä säädellään putken pituutta eli perusääntä. Putkea liikuttamalla saadaan aikaan pasuunan ns. vedot, joita on seitsemän. Seitsemää perusääntä kutsutaan pedaaliääniksi, joista alimmat ovat käytännössä lähes mahdottomia soittaa. Luistinsa ansiosta pasuuna on ainoa puhallin, jolla voi esittää aidon glissandon.
Pasuuna tai oikeammin sen kantamuoto sackbut on aikoinaan ollut ensimäinen vaskipuhallin, jossa sävelkorkeutta on voitu muuttaa muutoinkin, kuin luonnonsävesarjaa käyttämällä.
Yleisin pasuunatyyppi on tenoripasuuna. Tämän lisäksi käytetään tenori-bassopasuunaa, joka on B/F-vireinen kaksoissoitin.
Käypäs uudestaan laskemassa klassiset pasunistit ja mieti toi kvarttiventtiilin harvinaisuus uudestaan.
Löisin vaikka pääni pantiksi, että tällä hetkellä käytetyin pasuunamalli on 0,547" porauksella varustettu Bb/F - tenoripasuuna.
On olemassa myös kvarttia korkeampi alttopasuuna ja barokin periodisoittimina koko perhe sopraanosta bassoon. Konserttisoitin ja romanttisen orkesterin korvaamaton jäsen pasuunasta tuli Beethovenin sinfonioiden myötä 1800–luvun alussa.
Tenoripasuunan ääniala on B1 – d².
Periaatteessa alin ääni, jonka kvarttiventtiilittömälle tenoripasuunalle voi kirjoitaa on pienen Suuren oktaavin E. Kvarttiventtiilisellä toki sitten siitä kvartti alas.
Harrastelija soitaa helposti yksviivaseen F:ään big band leadin pitää saada "solid" kaksviivanen D, mutta siitä vetää huimimmat sedät ja tädit toista oktaavia yli että roikuu.
Pedaaliäänien kirjoittamista tulee välttää ilman saatanan pätevää syytä.
Tenoripasuunoista löytyy ns. suora versio sekä kvarttiventiiliversio.
Bassopasuunassa on sekä kvartti- että kvinttiventtiilit. Venttilit helpottaa alaäänien soittoa.
Vetopasuunassa on paljon sellaisia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia, mitä ei ole muissa puhallinsoittimissa. Tärkein jutska on tietenkin absoluuttisessa vireessä soittaminen - kuten viuluperheessä. Toinen uskomaton voimavara on se, että slaidin avulla pystyy hyödyntämään luonnosävelsarjaa - sitä ei venttiilirajoitteisilla värkeillä voi tehdä. Sen ovat tehneet taiteeksi mm. Frank Rosolino ja Conrad Herwig
Pelkästään valmistusmateriaalien vaikutuksesta sointiväriin voisi kirjoittaa kirjan, koska tämä loppupelissä niin simppeli vekotin on soitiväriltään ja soitettavuudeltaan erittäin herkkä materiaalien erilaisuudelle.
Muistakaa, millä soittimella Jerikon muurit murrettiin! | |
Pedaaliäänien kirjoittamista tulee välttää ilman saatanan pätevää syytä.
Voit selventää "pedaaliäänen" merkityksen? Tarkoittaako ns. pedal point -tyyppistä pitkää ääntä muun sektion (tpt,sax) puhaltaessa muuta siinä yläpuolella, vai onko toi jokin soitintekninen juttu?
"I've re-invented my image so many times that I'm in denial that I was originally an overweight Korean woman." -David Bowie
"Mitä vaikeampi tilanne on, sitä helpommin siitä selviää. Se on asennekysymys." -Ola Elo | |
Voit selventää "pedaaliäänen" merkityksen? Tarkoittaako ns. pedal point -tyyppistä pitkää ääntä muun sektion (tpt,sax) puhaltaessa muuta siinä yläpuolella, vai onko toi jokin soitintekninen juttu?
En ole varsinaisesti pasunisti, mutta käsittääkseni pedaaliäänet ovat pasuunan luonnonsävelsarjan ensimmäisiä ääniä, eli matalimpia mahdollisia öristyksiä, mitä pasuunalla saa. Eli kun tenoripasuunalla saa ilman venttiilejä matalimpina "käyttöääninä" vedoilla 1-7 äänet suuren oktaavialan Bb:stä saman oktaavialan E:hen, niin pedaaliäänet ovat tuosta vielä oktaavin matalampia. Eli jos tästä taulukosta katsoo
http://www.trombonelessons.com/positionchart.html
niin pedaaliäänet ovat noita rivien ensimmäisiä. Toimivat kyllä efektiääninä, mutta ei varmaan juuri muussa?
Myös mm. trumpetissa puhutaan pedaaliäänistä, ja siinäkin tapauksessa tarkoitetaan soittimen "virallisen" äänialan alapuolelta löytyviä ääniä. Eli kyse on tällöinkin soitto- eikä sovitusteknisestä termistä.
"Get to the point where you don't have to practice. This leaves a lot more time for eating or wasting time." | |
...luonnonsävelsarjan ensimmäisiä ääniä,...
Just eikä melkein!
Muistakaa, millä soittimella Jerikon muurit murrettiin! | |
niin pedaaliäänet ovat noita rivien ensimmäisiä. Toimivat kyllä efektiääninä, mutta ei varmaan juuri muussa?
Myös mm. trumpetissa puhutaan pedaaliäänistä, ja siinäkin tapauksessa tarkoitetaan soittimen "virallisen" äänialan alapuolelta löytyviä ääniä. Eli kyse on tällöinkin soitto- eikä sovitusteknisestä termistä.
Sanottakoon vielä, että riippuu toki soittajasta ja sen pelistä. Pedaaliääniä vältetään monesti juuri niiden huonon maineen takia, ja siksi että esimerkiksi trumpetilla pedaaliäänet herättävät lähinnä myötähäpeää. Mutta kyllä pasunistit niitä soittavat ja hyvällä otteella ja riittävän suurella tötteröllä ne kuulostavatkin hyvältä. Tuo yllättävästi munaa isoon sointuun, kun pohjalla börisee bassobasuuna oktaavin (tai enemmänkin) koko muun sektion alapuolella.
Bassopasuunalla pedaaliäänistä Bb->G verygood, ei paha harrastelijalle, siitä alemmas menee helposti pöhinäksi.
Parempi kvartti pinossa kun kymmenen oksalla. | |
Hei kaikki immeiset! Tässä kyselen vaan, että onko mitään linkkiä tai yleensäkin paikkaa mistä löytää hyviä pasuuna nuotteja?! Ja sitten vielä semmosta, että kuinka usein vaihdatte slaidimömmöjä? ;> Eipäs muuta ku jormailusyksyä kaikille... | |
Hei kaikki immeiset! Tässä kyselen vaan, että onko mitään linkkiä tai yleensäkin paikkaa mistä löytää hyviä pasuuna nuotteja?!
Selaile ainaskin
www.trombone.org
ja
www.samburtis.com
sivustojen keskustelupalstoja. Niistä löytyy hyviä linkkejä tohon tautiin.
Ja sitten vielä semmosta, että kuinka usein vaihdatte slaidimömmöjä?
Riippuu kait mömmöstä.
Mä käytän Slide-o-mixiä ja Yammun slaidirasvaa sopivassa suhteessa.
Välillä pääsee pitkiäkin aikoja, senkun soittaa vaan.
Ainakan kesken keikan ei tartte sohnia rasvaa tahi vettä - noooooh, onha ulla huippuslaideistaan tunnettu Yammu toki...:D
Soittomääristä riippuen 1 - 3 krt viikossa mikrokuituliinalla sisäslaidi puhtaaks ja uutta mömmöö kehiin.
Mut sitä en laske varsinaiseks vaihdoks. Se on sit kunnon pesu about kerran kuussa.
;> Eipäs muuta ku jormailusyksyä kaikille...
No sitä sit...:D
Opettaja opettaa ja rahaa saa, ostaa viinaa ja oksentaa. | |
Hihhei! Pääsen jopa kahdessa erillisessä prokkiksessa soittamaan kolmospasuunaa W. A. Mozartin Requiemissa. Kyrie-osassa on aikamoista sahausta... :D Kiinnostaisi tietää, onko muut M.netin pasunistit soittaneet Mozartin Requiemia missään? |  JPQ
30.03.2006 03:32:33 | |
|
Miten usein taukoja pitäs olla jos tempo vaikka 120bpm ? | |
ajattelin ruveta soittamaan pasuunaa. Mistä kannattaisi aloittaa koko homma?
Pääasia että bassot kuuluu! | |
ajattelin ruveta soittamaan pasuunaa....
Loistavaa! Tervetuloa joukkoon tummaan!
Mistä kannattaisi aloittaa koko homma?
Onko sulla jo torvi?
Tunnetko ketään pasunistia?
Jos et, mistäpäin oot?
Wanha Wetäjä: "Ehdoton 1. Pystö" | |
Jep, torvi on hoidoksissa saan sen perjantaina ja torven omistaja lupasi opettaa joitakin perusteita.
Olen kotoisin vantaalta
Pääasia että bassot kuuluu! | |
Jep, torvi on hoidoksissa saan sen perjantaina ja torven omistaja lupasi opettaa joitakin perusteita.
Sittenhän homma on suht kondiksessa. Jos haluut, voidaan vaihtaa ajatuksia muutamasta perusharjoituksesta.
Olen kotoisin vantaalta
Eisemitn.
Wanha Wetäjä: "Ehdoton 1. Pystö" | |
Tietääkö ketään, mistä löytyisi aloittelevalle pasunistille opettaja pääkaupunkiseudulta?
Pääasia että bassot kuuluu! | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
