Bassot ›

onks pakko? sitte käytetää =(
 
onko aina pakko olla surullinen?

onko aina pakko olla surullinen?
 
on ihan pakko!!! ja siks ku huvittaa!!!

ja palataanpa aiheeseen.itte oon pändissä johon kuuluu 2 kitaristia,rumpali ja minä soitan bassoa ja laulan joten erotun hyvinkin joukosta.kun teemme omia biisejä sekaan yleensä halutaan laittaa todella näkyvää bassottelua.

No mitähä tähä sanos, musiikki on semmosta (kappas vaan) metallisempaa ja eihä siinä yleensä basso meinaa erottuu. Joskus on semmosia juttuja, mitkä sieltä tulee esiin (ku on pakko) mutta muuten se menee aikalailla kitaroiden mukaan. Sitte lavalla minä ainaki yritän näkyy. Hypin, tanssin, juoksen (jos on tilaa), yhellä keikalla löin ja potkasin kitaristii ku tuli eteen ja vammailen muutenki. Eli soitannollisesti en erotu, mutta lavameiningin varmaan huomaa.. :D

Esiintyminen:
En hirveesti mitään kikkailuja tee, yritän vaan sulautua joukkoon.
 
Soittaminen:
Pyrin erottumaan. Joskus on vähän haastavampia kuvioita, mutta lähinnä yritän vaan luoda tasasta pohjaa.

Erotun muusta bändistä, koska mun lanteet on niin haastavat. Hymyilen kuulemma paljon keikoilla, tytöt kuulemma pitää siitä. Ja ehkä pojatkin. Temuan bändistä eniten lavalla ja siitä saa kiitosta.
 
Toi kysymysmerkkibasso on kääntänyt katseita jo vuosia, aina siitä lasketaan kieliä, että "noin monta!" ja tullaan katselemaan keikan jälkeen että "mikä hirviö sulla oikein on kaulassa".

Erotun.
Olen bändin ainoa kalju, minulla on häiriintyneitä ilmeitä släpätessä, teen ajoittaisia Van Halen potkuja ja liukuilen, tömistän ja hypin. Minulla on hämärässä menneisyydessäni modernin tanssin ja stepin tausta, ja se kovasti auttaa lavaliikehdinnässä.
 
Soundillisesti erotun, vireemme on niin kovin matala, ettei minun olisi mitään järkeä soittaa koko ajan sitä alaääntä. Lisään keskiääniä ripauksen ja plukkaan sointuja ylimmiltä kieliltä.

Olen muita päätä pidempi ja minulla on lyhyemmät hiukset. Musiikillisesti? No en todellakaan, soitan samaa mitä kitarakin.

Yritän pysyä piilossa.. :D

Nykyisin kun musiikkimme on monipuolistunut ja itsekkin kehittynyt (pääsee sävellys ja sovituspuolessakin jo vaikuttamaan) niin saa omia "juttujaan" esille ja tuohan se ilmettä kun se sbasso ei vain ole jynkkäämässä sielä komppikitaran taustalla.
 
Keikalla mun homma on pääasiassa heiluttaa tukkaa ja näyttää isolta.

Suora vastaus:
-välillä
 
Mutta enemmän pohdittuna...
 
Mun bändit liikkuu kolmen soittajan rokkibändistä, big bandin kautta aina neljänkymmenen soittajan sinfonisen puhallinorkesterin välillä. Jokaisessa poppoossa erottuminen on erilaista.
 
Kolmen hengen rokkibändissä en viitsi edes ajatella erottumista, koska noin pienessä porukassa joutuu jokainen soittaja esille. Kaikki soittajat tarvitsevat toisiaan, eikä kenenkään taakse voi hätätilanteessa piiloutua.
 
Big bandissa tai puhaltimilla rikastettu "tavallinen" bändi on eri asia. Siinä mun mielestä paras tapa erottua on kuunnella toisia soittajia esimerkiksi soolojen aikana. Rumpalin kuunteleminen on myös tärkeää. Ja mun mielestä hyvä basisti erottuu hyvästä työskentelystään rumpalin kanssa ja reagoinnista muiden soittajien soittoon.
 
Sinfonisen puhallinorkesterin kokoisia bändejä tämä keskustelu ei varmaan käsittele. Mainitsen kuitenkin että kontrabasso, jota minä soitan sähköbasson ohella, on mainio tapa erottua muuten puhaltimien ja niukasti lyömäsoittimien hallitsemasta puhallinorkesterista :)
 
Jos pistetään silmät kiinni ja mietitään ilman visuaalisuutta, että onko sille musiikille basson tarpeen erottua? Jos soitan jotain riffipohjaista funkkia, tyyliin Herbie Hancock: Chameleon, niin mun mielestä on tärkeää, että basso erottuu kantavana elementtinä. Basson rooli on tuollaisessa musiikissa erilainen. Sitten kun soitetaan perusrokkia, bassolla kahdeksasosakomppia, on tärkeämpää pitää se draivi ja svengi päällä, kuin yrittää erottua.
 
Visuaalinen erottuminen on mulla lähinnä heilumista, en tiedä paistaako se mitenkään esille. Mun mielestä se kertoo sen, että oon messissä siinä soitossa :)

Tjaa, parissa bändissä ainoa pitkätukka, joka sitä myös heiluttaa. Musiikillisesti vaihtelee kovasti bändeittäin. "rokki/(coveri?)/terapiabändissä" Ehkä jonkin verran joissakin biisuissa, "powermetal..?" pumpussa tuskin, paitsi silloin jos jättää soittamatta.
 
Heavy-proge bändissä melkoisen varmasti, linjat menee kovin erilailla kuin kitarat.
 
Folk-progebändissä toivottavasti, kun ne biisit on sävelletty sellaiseksi kokonaisuudeksi, että kaikilla instrumenteillä on tärkeä rooli niissä, toisaalta myöskään bassottelu ei ole sitä perinteisintä... Niin juu ja siinä bändissä hoidan myös juonnot. Se on siis instrumentaalimusaa.

Kyllä. Kaikkee mahrollista sbassosooloista lähtien.

Selkeesti :D Oon laihin ja pisin koko bändissä ja eniten jtn muuta väriä ku mustaa :D ja oon aina soittaessa ihan poissaoleva ja härön näkönen ;P

Tarkotus olis, keikalla on parantamisen varaa ja saundeja pitäis viel hijoa...
Liian iso bändi varmaan selittää aika paljon....

en erotu. olen massaa

Mie olen se bändi.
 
Kun ei ole mitään oikeaa bändiä löytynyt niin soittelen itsekseni kotona. Eli en erotu.
 
Tai oikeastaan onhan miulla tuo duo, jossa hyvinkin erotun muusta bändistä. Joka siis on pianisti laulaja. Erottavia tekijöitä on esim. että pieno on vaakatasossa ja kondra pystyssä. Pianisti on kaunis nainen kun taas mie olen ruma miäs. Miulla on parta kun taas pienistillä luonnollisestikaan ei ole partaa. Hyvin erotutaan.

en aina.jos teen virheitä niin sitte!eli jopo karkaa käsistä

en erotu. olen massaa
 
Massateinin perikuva.