Kitarat: kitarakamat ›

Olen pitkään jo miettinyt, josko hankkisin klassisen kitaran. Mutta minua vähän askarruttaa nuo niiden hinnat. Eli osaako kukaan kertoa, että minkä merkkistä ja hintaluokan klassista kannattaa lähteä hankkimaan, jos haluaa siitä pidempiaikaisen kumppanin, eikä mitään yhdenillan juttu kaveria? Ovatko nuo 500€-800€ klassiset mistään kotoisin?
 
Ja tähän samaan hengen vetoon vielä kysyisin, että kelpaavatkohan nuo 400€ hintaluokassa pyörivät akustiset / elektroakustiset Yamahat mihinkään?

Olen pitkään jo miettinyt, josko hankkisin klassisen kitaran. Mutta minua vähän askarruttaa nuo niiden hinnat. Eli osaako kukaan kertoa, että minkä merkkistä ja hintaluokan klassista kannattaa lähteä hankkimaan, jos haluaa siitä pidempiaikaisen kumppanin, eikä mitään yhdenillan juttu kaveria? Ovatko nuo 500€-800€ klassiset mistään kotoisin?
 
Ja tähän samaan hengen vetoon vielä kysyisin, että kelpaavatkohan nuo 400€ hintaluokassa pyörivät akustiset / elektroakustiset Yamahat mihinkään?
 
Klassista kitaraa kannattaa metsästää käytettynä jos budjettina 500-800.
 
Yamahan elektroakustiset on mun mielestä huonoja: vaikeasoittoisia ja huonosoundisia. Kannattaa tietenkin itse käydä testaamassa. Tohon 400:aan vois saada jonkun hyvän Alvarezin tai sitten käytetyn jonkin muun.

Kaveri on nyt soitellu kohta 10v jollain 300-400 klasarilla (nylonstring). Itselläni on Cuencan el.acoustic teräskielinen joka on sellainen 1000e värkki. Handmade in Spain ja sen kyllä kuulee. Mielestäni pieksee Taylorit ja Martinit etu- ja takaperin :)
 
Mutta tosiaan... halvallakin voi saada vallan mainion pelin, eipä tuo Ibanezin AES ollut lainkaan huono teräskielinen soitin (hintaisekseen siis).

Minulla on ollut Yamahan C70 -kitara jo kuusi vuotta, ja se on toiminut ihan hyvin. Vaikka nimenomaan klassista soittelen, niin ihan hyvin olen sillä tähänkin päivään asti pärjännyt. Eikä muistaakseni maksanut 1600 markkaa (alle 300 €) enempää.

Osaako joku kertoa noista musafasun Raimundo -merkkisistä kitaroista?

Olen pitkään jo miettinyt, josko hankkisin klassisen kitaran. Mutta minua vähän askarruttaa nuo niiden hinnat. Eli osaako kukaan kertoa, että minkä merkkistä ja hintaluokan klassista kannattaa lähteä hankkimaan, jos haluaa siitä pidempiaikaisen kumppanin, eikä mitään yhdenillan juttu kaveria? Ovatko nuo 500€-800€ klassiset mistään kotoisin?
 
Ja tähän samaan hengen vetoon vielä kysyisin, että kelpaavatkohan nuo 400€ hintaluokassa pyörivät akustiset / elektroakustiset Yamahat mihinkään?
 
Vuonna -80 ostin Yamahan GC-3A klassisen mallin (jotain "käsityötä" kai osin), hinta (ovh) oli kai jotain lähellä 3000mk, mutta tarjouksesta sain sen n. 1750mk hintaan. Sepä on ollut ainakin hyvä kaveri siitä asti. Aivan hyvässä iskussa vieläkin nyt 25v myöhemmin.

Onkos kukaan kokeillut Yamahan FG-730S:ää tai FG-750S:ää? Mitä mieltä?

Outoa, kun ei haullakaan tule Yamahan teräskielisistä mitään tietoa. Pacificasta tulee kyllä niin sairaasti tekstiä.
 
Täälläkin kuitenki porukka varmasti omistaa/on kokemuksia jammun teräskielisistä, niin kertokaas mitä hyvää/huonoa niissä on.

Osaako joku kertoa noista musafasun Raimundo -merkkisistä kitaroista?
 
Mulla on Raimundon 128 ja se on ihan hintansa kuuloinen soitin. Soundi on aika keskiäänivoittoinen, mutta volyymi on kova. Olen mikittänyt sen jälkikäteen ja se toimii kyllä hyvin edullisena keikkakitarana. Ykköskklasana mulla on Juan Hernandezin seetrikantinen Profesor, ja se on sitten jo ihan erimaailman peli. Siinä on rynamiikkaa.
 
Alkuperäiseen kysymykseen: Hernandez maksoi 850 Hiscoxin laukun kanssa ja mun mielestä sillä tekee paljonkin asioita. Lähinnä ehkä soittaa mielellään. Flamencoa sen ohut lakkakerros ei kestä...

Ostin tossa kevään korvilla Yamahan fg-403 teräskielisen akustisen turun f-musiikista alennuksesta, hintaa oli reilu 250e ja kaupan päälle sain kielet ja pehmeän laukun. Kitara on kokokuusikantinen satiinilakattu teräskielinen ja soundi on mitä maukkain, sopivan kirkas ja tarvittaessa soi todella kovaa. Moitteen sijaa en ole löytänyt, pieniä lakkausvirheitä kaulan liitoksessa taisi olla, mutta ne eivät menoa haittaa. En tiedä sitten, oliko kyseessä hyvä yksilö vai mikä, koska mielestäni em. kitara oli parassoundinen halvemmista akustisista koko kaupassa, martineihin en viitsinyt edes verrata, jätti siis ibanezit ja muut Yamahat kauas taakse. Tuota mallia ei kyllä taideta enää valmistaa, valitettavasti.

Mulla on Raimundon 128 ja se on ihan hintansa kuuloinen soitin. Soundi on aika keskiäänivoittoinen, mutta volyymi on kova. Olen mikittänyt sen jälkikäteen ja se toimii kyllä hyvin edullisena keikkakitarana. Ykköskklasana mulla on Juan Hernandezin seetrikantinen Profesor, ja se on sitten jo ihan erimaailman peli. Siinä on rynamiikkaa.
 
Alkuperäiseen kysymykseen: Hernandez maksoi 850 Hiscoxin laukun kanssa ja mun mielestä sillä tekee paljonkin asioita. Lähinnä ehkä soittaa mielellään. Flamencoa sen ohut lakkakerros ei kestä...
 
Haa, juurikin tuo Raimundon 128 oli mielessä (lähinnä hintansa puolesta).
Miten se toimii mielestäsi flamencossa?

Haa, juurikin tuo Raimundon 128 oli mielessä (lähinnä hintansa puolesta).
Miten se toimii mielestäsi flamencossa?
 
Huonosti. Se on klassinen kitara, ei flamenco. No kyllähän sillä rämistelee ja siinä on kannessa niin paksu lakka, että se kestää kynsiäkin (golpe) kohtuullisesti. Kuten sanottua, se on mun kolmosakkari vasta. Mulla on em. Hernandez klasaan ja flamariin Ricardo Sanchisin 1F.

Jos minä lähtisin nyt hankkimaan teräskieliakustista, niin vakavasti harkitsisin Yamahan LL6- tai LJ6-malleja. Käsintehtyjä, kivasoittoisia ja ääneltään minun makuuni aivan sairaan hyviä!
 
Lähtöhinnat pyörivät kotimaamme musiikkikaupoissa jonkin verran päälle 600 euron, mutta eräs rakastettu saksalainen T-verkkokauppa myy malleja hintaluokkaan 430 euroa + toimituskulut. Tietäen Yamahan tuotteiden tasalaatuisuuden uskaltaisin jopa tilata (tai ainakin tingata lujasti kotikaupungin puodissa). Sympatiat ovat vahvasti suomalaisen kauppiaan puolella, mutta 200 euroa on aika paljon rahaa...