![]() 27.04.2003 21:20:57 (muokattu 27.04.2003 21:32:18) | |
---|---|
Senhän pitäisi (ja onkin) sama asia. En ollut ihan varma josko saatat tarkoittaa vaikka soundeja tms. Toisaalta myös viihdemusiikki saattaa mielestäni saada joskus syvempiä ominaisuuksia tulkinnasta riippuen. Mun mielestäni se on "muodollisesti pätevää", näköismusaa, pastissia. Joo kyllä hyvä pastissi on viihdyttävää, mutta ei yhtään sen enempää. Tuota arvelinkin sinun tarkoittavan. Samaa mieltä. "Leikkimusiikkia". Jotenkin mua silti miellyttää tuo juurimusan muoto kuitenkin ja eritoten se, miten JK yhdistää sen suomaisiin vaikutteisiin. Ehkä myös jonkinlainen lapsenmielisyys ja se, ettei yritetä väkisin keksiä jotain tärkeää sanottavaa, kun sitä ei ole. Jep, viihdettähän se on. Ei se ainakaan bluesia ole. Mutta korostan tuota mun mielestäni, vaikka oikeassa tietysti olenkin. Samaa mieltä edelleen. Ei sitä ilmaisun puolesta voi bluesina pitää millään vaikka rakenteet joskus bluesia muistuttavatkin. EDIT: Vertailukohdaksi voisi ottaa vaikka Tuomari Nurmion ensimmäisen albumin, joka ammentaa pitkälle samoista aineksista, kuin J. Karjalainen. Nurmion lähestymistapa muistuttaa bluesia. Mielestäni. - It's been a long time coming - | |
![]() 27.04.2003 23:18:05 | |
Mielestäni Karjalainen on niitä harvoja, jotka ovat pystyneet jotakuinkin luontevasti yhdistämään amerikkalaista juurimusiikkia suomalaiseen musiikkiin. Siinäpä se. Ei ole pahitteeksi täkäläisille itkuvirsiperinteen vaalijoille kurkata joskus "vihollisgenrenkin" suuntaan. Karjalainen on saattanut tieten tahtoen tai sitten vahingossa tutustuttaa jonkun satunnaisen Yä-diggarin vaikkapa J.J. Cale'n tuotoksiin. En ole konsaan pitänyt Karjalaista mitenkään erityisen originaalina artistina, paremminkin on tullut mieleen, että mies vetää suomenkielellä erilaisia versioita Dylanin "Knocking On Heaven's Door"-kipaleesta. Viime aikoina olen alkanut syystä tai toisesta kääntää kelkkaani. Mieshän vetää omaa linjaansa eikä ole käsittääkseni kieltänytkään sitä, että villakoiran ydin on juuri tuolla Jenkkiosastossa. Kai hepun tekemisistä joku clue löytyy? Ainakin vaikuttaa vaikuttaa nauttivan kohtalaista suosiota. "..ttu tästä mitää tuu. Saako muuten kaupunkialueella pitää siipikarjaa?" | |
![]() 27.04.2003 23:19:04 | |
Jaa henkisellä tasolla? Eikös se Marttikin opeta nykyään jotain aleksander tekniikkaa? Se on varmaan sitten saman yleisön kosinnnan huippu. Vanhat parrat ei halua enää edes musiikkia, vaan helpotusta kolottaville luille. Vertailukohteeksi ottaisin tähän vanhan miehen stingin. Tai jarren. Dave mathews? Jopa Madonna. Jnejne. Jännää että kv- tasolla musiikkia pystytään toteuttamaan kohderyhmäriippumatomastí ja ajanmukaisesti, tekemisen riemua menettämättä. Ei voi tehdä musiikkia sekä itselleen, että sille kohderyhmälle josta koko ajan puhut. V*ttu alkaa riepomaan kun joutuu käymään asialliseksi... On eri asia rankata potentiaalisesta markkina-alueesta tyhjät arvat pois (4G-matkapuhelimia sanotaan, botswanassa on hyvä joskin ontuva analogia) kui tehdä musiikkia kohderyhmää varten/sen ehdoilla. Muusikko ei voi tehdä musiikkia kuin itselleen, pidetäänlö siitä on levy-yhtiöiden vastuulla. Eput oli ensin punkkia sitten poppia, missä regressio? Punkkarien mielessä tietenkin, ja faneillehan se oli hirveä isku, eppujen fanipohja suurinpiirtein vaihtui tuossa kohdassa. Voisi ajatella että vasta tämän jälkeen eput löysivät oman markkinointisegmenttinsä. Ja nyt iskelmää; SE on regressiota. Mutta pointtihan on, että juuri nykyeput on malliesimerkki markkinointivetoisesta musiikintekemisestä ja siitä mihin se johtaa. Suohon ja syvälle. Ja uusiutuminen jota epuilla tapahtui oli varmasti hyvinkin tietoista ja kenties laskelmoitua, mutta kaikki uusiutuminen joka tiedetään etukäteen tapahtuvaksi on laskelmoitua. Kun sinä olet päättänyt jo etukäteen että teidän bändi uusiutuu, et anna uusiutumisen tapahtua luonnostaa. Silloin sinunkin bändin uusiutumisprosessi on jo etukäteen päätetty, laskelmoitu. Ja jos aiot pitää kiinni segmentissäsi olevien ihmisten mielenkiinnosta, joudut uusiutumaan heidän toivomansa elinkaaren puitteissa. Päädyt siis kosimaan samaa yleisöä, aivan samoin kuin eputkin. Siinähän se onkin, taas. V*ttuun kohdeyleisö. Musiikki muuttuu koska tekijät muuttuu. Ei sitä erikseeen tarvitse päättää. En todellakaan ikimaailmassa olisi kuvitellut blackmetalvuosinani että tekisin tällaista musiikkia kuin nyt. Kymmenen vuoden kuluttua voisin varmasti ajatella aivan saamoin. Muutos on luonnollista. Kohderyhmäajattelun haittapuoli on juuri se, että siinä päätyy eppu normaaliksi, eppu normaalin paikalle. Juntit on erinäköisiä, ja musiikkia ei tunnista epuiksi mutta ydin on sama. Ja lisäksi kaikki mikä tapahtuu pakonomaisesti kuulostaa pakonomaiselta. Jos ja kun siis päätät että tämä bändi uusiutuu, niin asetat itsellesi tavoitteen joka voi olla vaikeampi kuin luulitkaan. Se voi parhaimmillaan tuoda niin paljon stressiä että kaikki energia menee siihen, eikä aitoon, luovuuteen pohjautuvaan uusiutumiseen jää enää voimia. Parhaimmillaan uusiutuminenkin näet tapahtuu vahingossa, ei pakottamalla. Voisin melkein uskaltaa väittää että yhtään taiteellisesti kestävää musiikillista genreä ei ole luotu niin, että joku päättää että :Luonpa tässä uuden musiikkityylin. | |
![]() 28.04.2003 00:55:04 | |
Vertailukohteeksi ottaisin tähän vanhan miehen stingin. Tai jarren. Dave mathews? Jopa Madonna. Jnejne. Jännää että kv- tasolla musiikkia pystytään toteuttamaan kohderyhmäriippumatomastí ja ajanmukaisesti, tekemisen riemua menettämättä. V*ttu alkaa riepomaan kun joutuu käymään asialliseksi... On eri asia rankata potentiaalisesta markkina-alueesta tyhjät arvat pois (4G-matkapuhelimia sanotaan, botswanassa on hyvä joskin ontuva analogia) kui tehdä musiikkia kohderyhmää varten/sen ehdoilla. Muusikko ei voi tehdä musiikkia kuin itselleen, pidetäänlö siitä on levy-yhtiöiden vastuulla. Todennäköisesti yllättyisit jos vaivautuisit ottamaan selvää siitä miten monipuolinen musiikkimaku syrjäkylillämme vallitsee. Mitä marginaalisempi musiikki, sitä laajemmalle pitäisi keikka ym. verkostoa levittää. Jos saat vaikka peräkylän keikalta yhdenkin kuuntelijan on se jo voitto. Tämä yksi kuuntelija voi olla nimittäin teidän tulevan faniklubin presidentti. Minullakin on erittäin laaja musiikkimaku, vaikka arva olenkin. Tyhjä olen korkeintaan pään kohdalta. Kun te nyt olette siellä marginaalissa, on teidän musiikkinne potentiaalinen fanipohja todennäköisesti harvaa ja siis laajalle levittäytynyttä. Ei siis muutakuin maakuntakeikkoja ja paljon. Muista että jos 2% tykkää teidän musiikista se pitäisi jo riittää. Mutta mikään markkina-analyysi ei kerro sinulle missä nuo 2% asuvat. Ja jos musiikki siis on marginaalissa, ei teillä ole varaa hyljeksiä yhtään potentiaalista kuulijaa, vaikka se sattuisi asumaan Keikyässä. Tai sitten saatte soittaa itsellenne. Mitä pienempi potentiaalinen kuulijakunta, sitä tärkeämpää on tuo potentiaalinen massa tavoittaa. Luulisihan sinun tämän asian tietävän. Tietysti jos musiikki on vain harrastus on se asia erikseen. Monet myös pelkäävät maakuntakeikkoja kun se on niin vaikeaa. Pitää järjestää asumiset ja kamojen kuljetus. Jonkinlaiset PA kamatkin pitää olla. Joutuu soittamaan yleisölle jossa ei ole yhtään kaveria tai sukulaista. Joutuu kantamaan kamoja 3-4 kertaa viikossa autoon ja lavalle ja autoon jne. Onhan se kovaa. jos suunnittelet hyppääväsi suoraan Wembleylle ilman keikkaa kyöliön lallintalolla niin siinä tapauksessa unohda kaikki tämä ja onnea matkaan. Ja nyt iskelmää; SE on regressiota. Regressiokin on muutos, ja alunperin peräsit vain muutosta. Ja progression ja regression vaihtelu on kohtalona melkein bändillä kuin bändillä. Todennäköisesti teilläkin, aina ei vain pysty menemään eteenpäin. Joskus tulee huono päivä, joskus huono vuosi. Siinähän se onkin, taas. V*ttuun kohdeyleisö. Musiikki muuttuu koska tekijät muuttuu. Ei sitä erikseeen tarvitse päättää. En todellakaan ikimaailmassa olisi kuvitellut blackmetalvuosinani että tekisin tällaista musiikkia kuin nyt. Kymmenen vuoden kuluttua voisin varmasti ajatella aivan saamoin. Muutos on luonnollista. Blackmetal - groovepop - pop - iskelmä? Kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tiedätkö oman muutoksesi suunnan? Et tiennyt aiemmin, miten tietäisit nyt. Ei ehkä kannata kauhean paljon mollata tulevia potentiaalisia asiakkaita. Ja tähän voit ajatella hymiön, sellaisen lievän sarkastisen ja itseironisen. arva us... | |
![]() 28.04.2003 01:04:19 (muokattu 29.04.2003 13:44:30) | |
Voi Kiesusten Kiesus! Jos tuonkin jänkkäämisen vaatimat voimavarat pystyisi valjastamaan johonkin hyötykäyttöön, tyydyttäisivät ne vaikkapa Keravan kokoisen syrjäytyneiden lähiön energiatarpeen ainakin vuodeksi eteenpäin. "..ttu tästä mitää tuu. Saako muuten kaupunkialueella pitää siipikarjaa?" | |
![]() 28.04.2003 01:11:07 | |
Voi Kiesusten Kiesus! Jos tuonkin jänkkäämisen vaatimayt voimavarat pystyisi valjastamaan johonkin hyötykäyttöön, tyydyttäisivät ne vaikkapa Keravan kokoisen syrjäytyneiden lähiön energiatarpeen ainakin vuodeksi eteenpäin. Mutta se ei olisi kivaa. Hyödyllisiä juttuja tehdään ihan muilla kuin nettiselaimilla, täällä vänkätään koska se on hauskaa ja stimuloivaa. arva us... | |
![]() 28.04.2003 08:33:21 | |
Voi Kiesusten Kiesus! Jos tuonkin jänkkäämisen vaatimayt voimavarat pystyisi valjastamaan johonkin hyötykäyttöön, tyydyttäisivät ne vaikkapa Keravan kokoisen syrjäytyneiden lähiön energiatarpeen ainakin vuodeksi eteenpäin. Terve Äläs nyt Ossi. Nythän täällä keskustellaan :) | |
![]() 28.04.2003 11:31:51 | |
Todennäköisesti yllättyisit jos vaivautuisit ottamaan selvää siitä miten monipuolinen musiikkimaku syrjäkylillämme vallitsee. Mitä marginaalisempi musiikki, sitä laajemmalle pitäisi keikka ym. verkostoa levittää. Jos saat vaikka peräkylän keikalta yhdenkin kuuntelijan on se jo voitto. Tämä yksi kuuntelija voi olla nimittäin teidän tulevan faniklubin presidentti. Minullakin on erittäin laaja musiikkimaku, vaikka arva olenkin. Tyhjä olen korkeintaan pään kohdalta. Kyse onkin siitä, että onko sen yhden maakuntasissin hakeminen keikkarumballa tarpeellista, kun kymmenekertaisen yleisömäärän saavuttaa teoriassa jo factorysta... Feikkitaiteilijoilla, tapamuusikoilla tms kansanryhmillä kun on pinttynyt tapa suosia white labeleita, luomua, sekä etenkin underground/marginaalimusiikkia... Kun te nyt olette siellä marginaalissa, on teidän musiikkinne potentiaalinen fanipohja todennäköisesti harvaa ja siis laajalle levittäytynyttä. Ei siis muutakuin maakuntakeikkoja ja paljon. Muista että jos 2% tykkää teidän musiikista se pitäisi jo riittää. Mutta mikään markkina-analyysi ei kerro sinulle missä nuo 2% asuvat. Ja jos musiikki siis on marginaalissa, ei teillä ole varaa hyljeksiä yhtään potentiaalista kuulijaa, vaikka se sattuisi asumaan Keikyässä. Tai sitten saatte soittaa itsellenne. Mitä pienempi potentiaalinen kuulijakunta, sitä tärkeämpää on tuo potentiaalinen massa tavoittaa. Luulisihan sinun tämän asian tietävän. Toi on totta. mutta edelleen ylläolevaan kommenttiin viitaten: Kun pienemmällä vaivannäöllä saa moninkertaisen yleisöpohjan suomen mittakaavassa "suurkaupungeista", niin onko se todellakin vaivan arvoista? Ja etenkin kun tietää, että musiikkimme vetoaa himen sivistyneempään kansanosaan, niin luulisi silloin yliopistokaupunkien olevan sitä oikeaa markkinapohjaa syrjäkylien sijaan. Tietysti jos musiikki on vain harrastus on se asia erikseen. Monet myös pelkäävät maakuntakeikkoja kun se on niin vaikeaa. Pitää järjestää asumiset ja kamojen kuljetus. Jonkinlaiset PA kamatkin pitää olla. Joutuu soittamaan yleisölle jossa ei ole yhtään kaveria tai sukulaista. Joutuu kantamaan kamoja 3-4 kertaa viikossa autoon ja lavalle ja autoon jne. Onhan se kovaa. Ei tuossa ole ongelmaa, mutta ymmärtääkseni palkkioiden kanssa tulee helpsti alleviivatun voimakkaita erimielisyyksiä ja tunnetiloja.... Kannattaako kamaa raijata köyliönjärvelle kolmelle kuuntelijalle ja tämän jälkeen saada isännältä tappouhkauksia haulikkoa argumenttivalttina käyttäen? jos suunnittelet hyppääväsi suoraan Wembleylle ilman keikkaa kyöliön lallintalolla niin siinä tapauksessa unohda kaikki tämä ja onnea matkaan. Siihen ei suomessa pydtytä. Tuskin missään muuallajkaan kovin helposti. Regressiokin on muutos, ja alunperin peräsit vain muutosta. Ja progression ja regression vaihtelu on kohtalona melkein bändillä kuin bändillä. Todennäköisesti teilläkin, aina ei vain pysty menemään eteenpäin. Joskus tulee huono päivä, joskus huono vuosi. On totta että jäi erittelemättä toi muutoksen suunta. Kohdeyleisön luomaa aivopierua. Pahoittelen. Blackmetal - groovepop - pop - iskelmä? Kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tiedätkö oman muutoksesi suunnan? Et tiennyt aiemmin, miten tietäisit nyt. Ei ehkä kannata kauhean paljon mollata tulevia potentiaalisia asiakkaita. Toi on taas aivan täysin totta. Mutta ottaen huomioon minkä määrän aikaa käytän hukkaan suhtautumalla ynseästi sauvakävelyihin, lauantaisaunoihin, häkkiseen, jääkiekkoon, räikköseen, vantaaseen, kepuun, sdp:hen, ammatiikouluihin, lähiöihin, maaseutuihin, fattaan, tuulipukuihin, "viihde"ohjelmiin, karpelaan jne ja kuinka pitkään olen tehnyt sitä, niin tällä hetkellä on vaikea uskoa että sortuisin omaan kuoppaani ihan hetkeen ainakaan... Ja tähän voit ajatella hymiön, sellaisen lievän sarkastisen ja itseironisen. Koko ajan olen ajtellut... Ei sitä voi jaella paskaa ottamatta sitä välillä. ;-) | |
![]() 28.04.2003 13:16:04 | |
En koe tätä mitenkään harmilliseksi; musiikin eräs tärkeimmistä ominaisuuksista on kultturiarvo ja taiteellisuus (ei, en tarkoita taidejazzia tai jotain ...mikälie trendimedian suosimaa radioheadia), joita ei härmärokissa ole eikä tule. mitä uutta tarjottavaa yhtyeellä, joka on valinnut yleisönsä eikä ole katsonut asiakseen muuttaa sitä kahteenkymmeneen vuoteen on? Mielestäni akateeminen arvostus on tärkeä lisä musiikissa. Onhan sillä suuri kulttuuri- ja taiteellisuusarvo niille aliarvostamillesi "junteille", jotka niistä todella aidosti pitävät. Eiköhän bändejä ja projekteja perustettaessa useimmiten valita/muodosteta ihan ensin se oma musiikkilaji, ja lähdetään tekemään tasan sellaista musiikkia mistä todella itse tykätään, suurella sydämellä. Itse ainakin toimin näin. Harmi, että kylmiä laskelmoijiakin, joiden suoltamasta musiikista puuttuu sielua, sydäntä aitoutta, on olemassa. Onhan se kieltämättä mukavaa, jos saa hyväksyntää "asiantuntijapiireissä", mutta sen arvostuksen tavoittelu ei saisi missään nimessä olla itseisarvo. | |
![]() 28.04.2003 13:24:10 | |
En koe. Kyse on siitä, etten halua olla vuorovaikutussuhteessa tällaisten ihmisten kanssa. En halua jakaa elämääni ihmisille joilta oma sellainen uupuu. En halua pitää itseäni tilivelvollisena keltaiselle lehdistölle saatikka tämän kohderyhmälle. Olen vastenmielinen elitisti. Ajatteles vaikka nuspirit helsinki lämppäämässä tapani kansaa. Ja kuvittele yleisön reaktio. Meile kävisi samoin. Meidän musiikille sitä ymmärtävää ja siitä pitävää yleisöä ei yksinkertaisesti ole lahden pohjoispuolella. Oulua ja kuopiota lukuunottamatta. Ehkä jyskyssä. Ikävää ihmisten aliarvioimista. "Kehäkolmosen ulkopuolinen alien" -meininkiä. Kaupunkilainen luulee olevansa jotenkin parempi. Et ole, koska tuollaisilla asenteilla on hankala elää aitoa elämää. | |
![]() 28.04.2003 13:25:47 | |
No joo. Ei viitsitä spekuloida ja lytätä kenenkään proggiksia, kun ei ole nuottiakaan kuultu. Kyllä myyntimieskin voi tehdä uutta musiikkia, samoin kuin kadunlakaisija (Sepi!), diplomi-insinööri(Moog Konttinen) tai vaikka medianomi (J.Martikainen). Ei se siviiliammatti siihen vaikuta. Ja toisekseen: aivan samahan se loppujen lopuksi on, mistä lähtökohdista tai millä asenteella sitä musiikkia tekee, lopputuloksellahan sitä vain väliä on. Siitä voi sitten joko pitää tai ei, simple as that. Hyvä biisi on hyvä biisi, oli se sitten kohderyhmälle suunnattua, laskelmoitua poppia tai kompromissitonta tajunnanvirtataidetta. Nyt saa teilata, minä olen kiinnostunut vain itse musiikista. Juuri näin. Asiaa. | |
![]() 28.04.2003 15:26:34 | |
Onhan sillä suuri kulttuuri- ja taiteellisuusarvo niille aliarvostamillesi "junteille", jotka niistä todella aidosti pitävät. Jaa. Olisikohan noin. Jos otetaan se stereotyyppinen "härmän äijä" jonka vakaumuksellista patriotismia, olosuhteisiin pakon edessä tyytymistä ja yleistä älyn ja jäjen puutetta tässä vastustan niin arvelen että se on nimenomaan helppo lähestyvyys ja "rehellisyys" jotka painavat, tailteellisuuden ja kultturisisällön sijaan. En vain jaksa/halua uskoa, että perus urpo suomalainen tjuaa yhtään istään mitään, eritoten taiteesta tai muusta kulttuurista, ellei bumtsibum ole kulttuuria. Minun mielestäni se on arkipäivän sadismia pahimmillaan ja tulisi täten kieltää lailla. Eiköhän bändejä ja projekteja perustettaessa useimmiten valita/muodosteta ihan ensin se oma musiikkilaji, ja lähdetään tekemään tasan sellaista musiikkia mistä todella itse tykätään, suurella sydämellä. Itse ainakin toimin näin. Harmi, että kylmiä laskelmoijiakin, joiden suoltamasta musiikista puuttuu sielua, sydäntä aitoutta, on olemassa. Mitä en ehkä ole alleviivannut tarpeeksi. Mutta siis jo, kyllä juurikin näin on. Numero yksi on rakkaus musiikkiin itseensä, eikä edes mielellään vain yhteen tyylilajiin. Onhan se kieltämättä mukavaa, jos saa hyväksyntää "asiantuntijapiireissä", mutta sen arvostuksen tavoittelu ei saisi missään nimessä olla itseisarvo. Ei tietenkään. MUTTA kun sitä nautitaan niin nautitaan sitten kunnolla, ei sen takia, että kaksikymmentä vuotta sitten tehtiin jotain uutta ja hienoa. | |
![]() 28.04.2003 15:31:04 | |
Ikävää ihmisten aliarvioimista. "Kehäkolmosen ulkopuolinen alien" -meininkiä. Kaupunkilainen luulee olevansa jotenkin parempi. Et ole, koska tuollaisilla asenteilla on hankala elää aitoa elämää. En ole kaupunkilaisena sen parempi kuin kukaan muukaan. Tosiasia nyt sattuu olemaan se, että "landella" nyt vaan asuu enemmän sivistymätöntä kansanosaa. Olosuhteiden pakosta kenties, mutta olosuhteitaan voi aina muuttaa. Jos kritiikkini tällaisia ihmisiä kohtaan suututtaa joitakuita, niin mainittakoon että argumentti "jos joku on itse valinnut sellaisen elämän" ei ole validi. Uskon henkeen ja vereen että elämä ilman tietoa ei ole elämisen arvoista. | |
![]() 29.04.2003 12:39:34 | |
Uskon henkeen ja vereen että elämä ilman tietoa ei ole elämisen arvoista. Tuo on pitkälti totta. Pointti alkaa löytyä jo viimeisimmistä kirjoituksistasi. Sitä kautta myös ymmärrys asenteitasi kohtaan kasvaa. Valintakysymyksestä sen verran, että tokihan landella asuviakin tarvitaan. Ei toki tule pyrkiä liialliseen urbanisoitumiseen, eikä tule syyttää ihmisiä siitä, että haluavat elää rauhallista maalaiselämää, eivätkä muuta kehäkolmosen sisäpuolelle. Olisihan Suomi vallan tylsä paikka, jos kaikki asuisivat kaupungeissa, ja maaseutu olisi vain autiota joutomaata, eikö? Jokaisella on oikeus elää kuten tahtoo, kunhan ei vahingoita kanssaeläjiään. Informaation ja sivistyksen leviämistä kannatan toki, ja onhan totta, että joissain tapauksissa maalaisten sivistystaso on selvästi kaupunkilaisten vastaavaa jäljessä. Tosin nyky-yhteiskunta on teknologisesti niin kehittynyt, että tiedonkulun ei pitäisi olla suuri ongelma. Tämäkin tilanne varmasti paranee kokoajan. | |
![]() 29.04.2003 13:02:02 | |
Tuo on pitkälti totta. Pointti alkaa löytyä jo viimeisimmistä kirjoituksistasi. Sitä kautta myös ymmärrys asenteitasi kohtaan kasvaa. Valintakysymyksestä sen verran, että tokihan landella asuviakin tarvitaan. Ei toki tule pyrkiä liialliseen urbanisoitumiseen, eikä tule syyttää ihmisiä siitä, että haluavat elää rauhallista maalaiselämää, eivätkä muuta kehäkolmosen sisäpuolelle. Olisihan Suomi vallan tylsä paikka, jos kaikki asuisivat kaupungeissa, ja maaseutu olisi vain autiota joutomaata, eikö? Jokaisella on oikeus elää kuten tahtoo, kunhan ei vahingoita kanssaeläjiään. Informaation ja sivistyksen leviämistä kannatan toki, ja onhan totta, että joissain tapauksissa maalaisten sivistystaso on selvästi kaupunkilaisten vastaavaa jäljessä. Tosin nyky-yhteiskunta on teknologisesti niin kehittynyt, että tiedonkulun ei pitäisi olla suuri ongelma. Tämäkin tilanne varmasti paranee kokoajan. Sitten on myöskin semmoinen klassinen asenne, eli ettei täältä keskeltä ei mitään tarvitsekaan päästä pois. Siis ei siinä mitään, kyllä mä arvostan niin huumorimielessä ja vakavastikin tätä suomalista "härmän laki"-asennetta, vaikkakin nyt romantisoin. En vain tajua että miksi pitää tyytyä sellaiseen kulttuuritoisintoon, se on ikään kuin madonreikä, mikä ruttaa ihmisen persoonan kahdeksanteen polveen asti keihtykselliseen staasiin; jos isällä ja pojalla on samt arvot, ollaan heikoilla jäillä, mutta jos pojalla on samat arvot kuin Erik Maununpojalla pirtinsalosta vuodelta 1546 ollaan katastrofaalisessa tilanteessa. | |
![]() 29.04.2003 13:16:10 (muokattu 29.04.2003 13:18:19) | |
En ole koskaan ymmärtänyt miksi pitäsi hirveästi hermostua siitä että jotkut muut nauttivat jostain muusta kuin mistä itse pitää. Kuinka se edes olisi mahdollista että tyhmät juntit tajuaisivat kaiken sen hienon, arvokkaan, kestävän ja syvästi taiteellisen minkä sivistyneet kaupunkilaiset heille suvaitsevat tarjota. Eikö sitä voisi antaa olla vaan. Vai pelkäävätkö sivistyneet taiteilijat, että maalta säntää hirveä röyhtäilevä lauma Popeda-paidat päällä niiden seuraavalle Factoryn keikalle, jossa kymmenen parasta musiikista nauttivaa ystävääkään ei voi auttaa kun taiteilija raahataan kuhmuiseen Crowniin ja viedään aivopestäväksi maalle. Maalla latoon lukittuna ja kidutettuna kahden viikon Rehu Piiklesten kuuntelun jälkeen, kaapatun artistin luomiskyky tuhoutuu täysin. Kaikki groovy, svengaava, hieman jazz-vaikutteinen, mutta reggae tyylisesti raskaalla bassolla varustettu täysin uudenlainen musiikki jää luomatta. Ja näin tapahtuu koska maailmasta ei oltu ajoissa tuhottu kaikkea huonoa musiikkia ja sitä kuuntelevia tyhmiä maalaisia ja lähiöjuntteja. Lisää ennalta ehkäiseviä iskuja! Muuten epäilen että maalaiset kestävät sen hätkähtämättä kuin tosi miehet ja naiset, jos joku ilmoittaa ettei ole aikeissa koskaan alentua maaseutukeikoille. Enpä muuten osannut ajatella Factorya sivistyneen ja urbaanin aikaansa seuraavan intellektuellin hengailu mestana, vaikka itse onkin tullut notkuttua baarissa melko lailla, ne terävät todellisten artistien kohderyhmään kuuluvat tyypit varmaan menevät aina piiloon kun minä olen paikalla. ChuckJimiJeffThundersJohnyBoHooker | |
![]() 29.04.2003 13:27:53 | |
En ole kaupunkilaisena sen parempi kuin kukaan muukaan. Tosiasia nyt sattuu olemaan se, että "landella" nyt vaan asuu enemmän sivistymätöntä kansanosaa. Uskon henkeen ja vereen että elämä ilman tietoa ei ole elämisen arvoista. Siis alennut toteamaan ettet ole sen parempi kuin kukaan muukaan, vaikka olet sivistynyt ja sinulla on hallussasi arvokasta tietoa. Mikä saa sinut uskomaan että olet samanarvoinen kuin joku muu, luultavasti olet paljon alempana suurinta osaa muista ihmisistä. Osaatko tehdä mitään hyödyllistä, jos osaat tehdä, niin oletko tehnyt muuta kuin notkunut jossain haaveilemassa suuresta tulevaisuudestasi, muiden (isä, äiti ja veronmaksaja tyyppiset henkilöt) elättäessä sinua armosta tai koska laki siihen pakottaa. Opettele soittamaan edes ja lähde sitten keikalle katsomaan olisiko jossain joku (aivan kuka tahansa siinä vaihessa kun rahat on aivan loppu), joka on valmis maksamaan taiteestasi. Kun sinulla on evidenssiä kyvyistäsi voit halveksia sydämesi kyllyydestä kaikkia jotka sinua aikanaan pilkkasivat. ChuckJimiJeffThundersJohnyBoHooker | |
![]() 29.04.2003 13:36:00 | |
Ihan asiapuhetta Kossulta. Se minuakin eniten ihmetyttää, että miksi pitää paheksua ihmisiä siitä, että elävät aitoa elämää parhaaksi katsomallaan tavalla, jotkut ehkä jopa tyytyväisinä ja onnellisina. "Eläkee työ immeiset vaan ommoo elämää, ja antakee toistennii ellee.", huasto savolainen. | |
![]() 29.04.2003 13:39:13 | |
En ole koskaan ymmärtänyt miksi pitäsi hirveästi hermostua siitä että jotkut muut nauttivat jostain muusta kuin mistä itse pitää. Kuinka se edes olisi mahdollista että tyhmät juntit tajuaisivat kaiken sen hienon, arvokkaan, kestävän ja syvästi taiteellisen minkä sivistyneet kaupunkilaiset heille suvaitsevat tarjota. Eikö sitä voisi antaa olla vaan. Vai pelkäävätkö sivistyneet taiteilijat, että maalta säntää hirveä röyhtäilevä lauma Popeda-paidat päällä niiden seuraavalle Factoryn keikalle, jossa kymmenen parasta musiikista nauttivaa ystävääkään ei voi auttaa kun taiteilija raahataan kuhmuiseen Crowniin ja viedään aivopestäväksi maalle. Maalla latoon lukittuna ja kidutettuna kahden viikon Rehu Piiklesten kuuntelun jälkeen, kaapatun artistin luomiskyky tuhoutuu täysin. Kaikki groovy, svengaava, hieman jazz vaikutteinen, mutta reggae tyylisesti raskaalla bassolla varustettu täysin uudenlainen musiikki jää luomatta. Ja näin tapahtuu koska maailmasta ei oltu ajoissa tuhottu kaikkea huonoa musiikkia ja sitä kuuntelevia tyhmiä maalaisia ja lähiöjuntteja. Lisää ennalta ehkäsiseviä iskuja! Muuten epäilen että maalaiset kestävät sen hätkähtämättä kuin tosi miehet ja naiset, jos joku ilmoittaa ettei ole aikeissa koskaan alentua maaseutukeikoille. Enpä muuten osannut ajatella Factorya sivistyneen ja urbaanin aikaansa seuraavan intellektuellin hengailu mestana, vaikka itse onkin tullut notkuttua baarissa melko lailla, ne terävät todellisten artistien kohderyhmään kuuluvat tyypit varmaan menevät aina piiloon kun minä olen paikalla. On eriasia olla nuori feikki ja notkua factoryssä jaellen maailman tuskaa muille elämäntuskataiteilijoille kuin olla vanha ja true ja notkua Eliten ja motin kaltaisissa paikoissa ja runkata kippoon jotta voisi myydä sen sikahintaan kiasmalle. Ja tämä oli siis huumoria. Toi oli aika hyvä läppä toi "popedamiesten invaasio"! | |
![]() 29.04.2003 13:47:48 (muokattu 29.04.2003 13:48:33) | |
Siis alennut toteamaan ettet ole sen parempi kuin kukaan muukaan, vaikka olet sivistynyt ja sinulla on hallussasi arvokasta tietoa. Totta kai. Miten niin alennun? Mikä saa sinut uskomaan että olet samanarvoinen kuin joku muu, luultavasti olet paljon alempana suurinta osaa muista ihmisistä. Osaatko tehdä mitään hyödyllistä, jos osaat tehdä, niin oletko tehnyt muuta kuin notkunut jossain haaveilemassa suuresta tulevaisuudestasi, muiden (isä, äiti ja veronmaksaja tyyppiset henkilöt) elättäessä sinua armosta tai koska laki siihen pakottaa. Käsittääkseni tou taivaanrannanmaalaaminen on onemmän työttömien taiteilijoiden ja wannabe intellektuellien hommaa. Minä kun olen töissä, ja toisin kuin saattaisi luulla, olen ns "bisnesmies" päätoimisen musiikkiharrasteen sivussa. tekemisen puuttesta minua ei voi syyttää. Mainittakoon tähän nyt semmoinen tosiasia, että aikoina jolloin olin työtön, olin myös asunnoton, ja koska se sotii periaatteitani vastaan, en todellakaan mennyt, edes tällöin, itkemään fattalta rahaa. Tai edes opintotukea. Opettele soittamaan edes ja lähde sitten keikalle katsomaan olisiko jossain joku (aivan kuka tahansa siinä vaihessa kun rahat on aivan loppu), joka on valmis maksamaan taiteestasi. Kun sinulla on evidenssiä kyvyistäsi voit halveksia sydämesi kyllyydestä kaikkia jotka sinua aikanaan pilkkasivat. Kuullostaa koulukiusatun patuotumilta. Rahani eivät ole eivätkä tule olemaan aivan loppu. Kyllä, minulla on evidenssiä kyvyistäni. Teknisesti ne ovat olemattomat, sävellyspuoli taas aika v*tun hyvin hallussa. Ei, ei minun tarvitse halveksia ketään sen takia että ne minua pilkkaavat vaan sen takia tunnen tarvetta moiseen toimintaan, vaikka kirkkaina hetkinä se vaivaakin, että maailma on läjätäiynnä ihmisiä joilla on mahdollisuus vaikka mihin, mutta se käytetään hukkaan corollan nysväämiseen junnuna, sitten ollaan vähän aikaa amiksessa, varastolla, työyyömänä, katkerana ja ruvetaan hakkaamaan vaimoa. Kulttuuri v*ttuun. Tieto ja ymmärrys ovat ne ratkaisevat tekijät. | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)