Bassot ›

Katsotaan vaikka tilannetta keikalla.. Tunnetko näkyväsi keikoilla
esim. liikkeiltäsi, soundiltasi tai muuten vaan bassolinjoillasi?
Vai tapahtuuko sitä miten useimmiten käy, eli basisti unohtuu kitaristien veivatessa sooloaan, rumpalin päristäessä über fillejään ja laulajan heittäytyessä polvilleen ulvoen kaksiviivaista C-tä..
 
Entä onko teille jätetty tarpeeksi tilaa biiseihin hieman kuvioida ja näyttää että on täällä muitakin?
 
Kertokaa kokemuksianne, itsestäni tuntuu, että on ehkä helpompaa erottua bändistä, mikä soittaa instrumentaalisesti yhdellä kitaralla, bassolla ja rummuilla. Bändissä ollessa vain yksi kitara vaatii siis jonkin verran täyttöä bassolle ja sehän on vain positiivista. Se vaikuttaa silti lavaesiintymiseen linjojen ollessa tarkkaa työtä, eikä siinä paljon kerkeä heilumaan..

erotun reggaepändistä olemalla se joukkoon sopimaton melkein-kaljupää, jolla on kuulemma "tappajan tuijotus". leppoisuuden perikuva siis.

No erotun, mutta vain musiikillisella annilla. Soitan varsin paljon, ei mitään perusääni-kvintti -linjaa varsinaisesti. Ja saundi erottuu kyllä miksauksesta läpi hyvin. Mielestäni näin. Kuuntele itse. www.mikseri.net/bmh
 
Edit: Se unohtu sanoa että lavalla en tykkää kauheasti riehua. Vähän hytkyn ja steppaan ehkä. Mutta hieno yksityiskohta on että joskus kun liidaan piisejä niin potkin vinhasti ilmaa kun biisin osa vaihtuu, että kaikki muistaa varmasti :)

Näin iso ja ruma läski erottuu kuusta asti.
 
Se on vähän ku keikalla joku tulee kehumaan kitaristille että hieno lavaste toi tommonen berliinin muuri tossa stagella. "Eiku se o meijän basisti".

Näin iso ja ruma läski erottuu kuusta asti.
 
Se on vähän ku keikalla joku tulee kehumaan kitaristille että hieno lavaste toi tommonen berliinin muuri tossa stagella. "Eiku se o meijän basisti".
 
Hoho! Ja vielä Monoliitti siinä vieressä! Saatanallinen tunku varmaan teillä stagella!

Yleensä bändini Frosburnin kanssa biisit ovat aika yksinkertaisi peruspompotuksia bassolla jossa pidetään se tausta koossa, joten livenä voin panostaa enemmän meininkiin! :) ja laulanhan mie yleensä taustojakin livenä :) Meijän bändissä on toinen kitaristi yleensä aika huomaamaton, yksi hemmo tuli kerran kysyyn että milloin tuo tyyppi on liittynyt bändiin vaikka oli jo ennen sitä keikkaa nähnyt meidät 3kertaa ja kitaristi on ollu alusta asti mukana :D

Vaikee sanoa..
Mä oon se joka ei osaa puhua suomea.. Eiku..
Tykkään olla siellä takarivissä piilossa laulajan takana ja rumpali yleensä hakkaa niin vantaan lujaa että vetää kaiken huomion..
Oon myös yrittäny hillitä soittoani vähän viime aikoina, mutta joissain kohdissa lähtee sen verran nuotteja että pakkohan jonkun on kuulla ne.. luulisin.. ainakin yhden niistä.. sen väärän.
 
Ed. Niin ja tosiaan huomen factoryssa keikka.

Ei ole vielä erotettu, ja
itsekään en kyllä eroa. Nii!

Erotun, koska olen myös bändini laulaja.

Erotun, koska olen myös bändini laulaja.
 
Oletko bändinne keulakuva?

Oletko bändinne keulakuva?
 
Ehkä jossain mielessä...

Metallisemmassa bändissä en juuri erotu, enkä oikein tunne tarvettakaan. Toisessa, tyyliltään täysin villissä ja vapaassa ääntä tuottavassa kollektiivissa on tilaa rellestää ja basso on toisinaan jopa lead-roolissa.

Metallisemmassa bändissä en juuri erotu, enkä oikein tunne tarvettakaan.
 
Niihän se on, että ihmiset yleensä luulevat, että botne lähtee sähkökitarasta ja basisti on ihan turha. Itse olen vasta pari vuotta sitten alkanut kuunnella, mitä se basisti oikein soittaakaan. Ja koko ajan minun arvostukseni basisteja kohtaan on kasvanut. (Itse olen ns. kitaristibasisti eli en bassoa osaa kunnolla soittaa.)

Hassutteluimprovisointibändissä (joka sanoutuu irti täysin irti rock-musiikista) erottuu melkein väkisin, kun osia on vaan kaks, säröbasso ja rummut. Toisinaan soitan jopa bassosooloja. Toisessa bändissäkin oma soitto kuuluu ihan tarpeeksi eikä huku kaiken alle. Tavallinen rokkitrio siis kysymyksessä.

Eij tällänen pikku hobitti mihkään erotu.

Joo, basson takaa näky vinhasti heiluva peukku ja jalat.

Joo. Olen päätä muita pidempi. Musikaalisesti tuskin erotun, ainakaan edukseni. Ja olen ottanut roolini niin, että jos basisti erottuu bändistä soitannollisesti, se on soittanut väärin.
 
(tämä ei siis tarkoita yleisön(?) seassa olevia basisteja, jotka tietysti keskittyvät kuuntelemaan ja arvostelemaan nimenomaan kollegaansa)

Kyllä, kun on hyvät bassoriffit jotka jotekuten erottuvat kitaroiden takaa. Tietenkin särö luo lisää äänialaa bassolle joten kyllä se kai joskus kuuluu.

Basisti = egonkannatteluteline muulle bändille?
 
Onhan se välillä vähän noinkin, mutta perinteisesti basistin ei olekaan bändin suurimpien killuttimien omistajana tarvinnut erikseen tuoda itseään esille. Kunhan vain nyökyttelee ja hymyilee merkitsevästi: "Täältä sitä saa, tytöt, siitä vain siistiä jonoa lavan viereen!"
 
Taiemmäätiedä. Itse ainakin tykkään vähän liikkua ja päteä välillä. Se on sitä nuoruuden intoa. Hehheh.
 
Tämän nykyisen kokoonpanon ensimmäinen keikka on vasta edessä tässä lähiaikoina, joten saapa nähdä erottumisen suhteen. Pitääpä kysyä vaikutelmia paikalle vaivautuneilta.