Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Osaisiko joku kertoa minulle klarinetin (yleisimmän) vireen, missä vaiheessa partituuria tulee fonit ja mitä kuuluu millainen kokoonpano on perinteisessä orkesterissa, eli kuinka monta stemmaa/per mikäkin soitin?

Osaisiko joku kertoa minulle klarinetin (yleisimmän) vireen, missä vaiheessa partituuria tulee fonit ja mitä kuuluu millainen kokoonpano on perinteisessä orkesterissa, eli kuinka monta stemmaa/per mikäkin soitin?
 
yleisin klarinetin vire lienee Bb (eli siis meidän B). fonit tulee varmaankin puupuhaltimien sekaan riippuen äänialasta, mikäli puhutaan klassisesta orkesterista. jazz- orkasta mulle ei ole tietoa.
 
mitä tarkoitat perinteisellä orkesterilla?
 
varmaan aika perinteinen on joku:
 
2 huilua
2 oboeta
2 klarinettia
2 fagotti
2-4 käyrätorvea
pari trumpettia
pari vetopasuunaa
patarumpu ja mahdollisesti jotain muuta sälää, lautaset ja triangeli tms.
viulut I & II joita on siinä 10-20, 16 on varmaan aika yleinen lukumäärä sinfoniaorkesterissa
alttoviulut
sello
kontrabasso

yleisin klarinetin vire lienee Bb (eli siis meidän B). fonit tulee varmaankin puupuhaltimien sekaan riippuen äänialasta, mikäli puhutaan klassisesta orkesterista. jazz- orkasta mulle ei ole tietoa.
 
mitä tarkoitat perinteisellä orkesterilla?
 
varmaan aika perinteinen on joku:
 
2 huilua
2 oboeta
2 klarinettia
2 fagotti
2-4 käyrätorvea
pari trumpettia
pari vetopasuunaa
patarumpu ja mahdollisesti jotain muuta sälää, lautaset ja triangeli tms.
viulut I & II joita on siinä 10-20, 16 on varmaan aika yleinen lukumäärä sinfoniaorkesterissa
alttoviulut
sello
kontrabasso
 
Kiitos. Oisko vastaavaa tietoa puhallinorkesterista? Ja mikäs perskuta se English horn olikaan?

Kiitos. Oisko vastaavaa tietoa puhallinorkesterista? Ja mikäs perskuta se English horn olikaan?
 
wikipediasta löytää hemmetin hyvin, tosin jenkit merkkaa äänialan jotenkin kummallisesti, et ei kannata hämääntyä.
 
english horn on ihan englannin torvi:
 
http://en.wikipedia.org/wiki/English_horn
 
sillä saa makeita saundeja esim. tuplaamalla oktaavissa fagotin kanssa. käytetään enemmän melodiasoittimena kuin väliäänissä. väliääniin sopii klarinetti paremmin, koska se "sulaa" muiden sävelten sekaan.

Puhallinorkestereissa on todella vaihtelevat kokoonpanot, koska ne ovat usein (Suomessa) harrastelijaorkestereita. Suomessa isoin kokoonpano taitaa olla Kaartin soittokunnalla, jonka maksimikokoonpano on noin suunnilleen:
2 huilua, 1 piccolo
2 oboeta, 1 englannintorvi
6 klarinettia, 1 alttoklarinetti, 1 bassoklarinetti
1 fagotti
3 saksofonia (altto, tenori, baritoni)
4 käyrätorvea
6 trumpettia
2 baritonitorvea
3 pasuunaa, 1 bassopasuuna
3 tuubaa
4 lyöjää (joista 2 malletit)
 
Tämä on siis todella iso kokoonpano. Harrastelijakokoonpanoissa voi olla täysin erilaiset suhteet.
 
Onkos jokaisella soittajalla oma stemma vai tuplataanko paljon? Onko French horn käyrätorvi? Mikä on marimban ääniala ja onko se miten yleinen orkesterissa (jouset mukana)?

Puhallinorkestereissa on todella vaihtelevat kokoonpanot, koska ne ovat usein (Suomessa) harrastelijaorkestereita. Suomessa isoin kokoonpano taitaa olla Kaartin soittokunnalla, jonka maksimikokoonpano on noin suunnilleen:
2 huilua, 1 piccolo
2 oboeta, 1 englannintorvi
6 klarinettia, 1 alttoklarinetti, 1 bassoklarinetti
 
Tavallisen klarinetin stemmoja on puhallinbändissä yleensä kolme, jotka siis voidaan näin tuplata.
 
1 fagotti
3 saksofonia (altto, tenori, baritoni)
 
Altoilla näkee usein kaksi stemmaa. Sopraanofonia tapaa joskus tosi harvoin.
 
4 käyrätorvea
6 trumpettia
 
Trumpetin stemmoja on yleensä kolme. Usein näkee myös kirjoitettavan erikseen esim. kolme kornetin stemmaa ja kolme trumpetin stemmaa. Korneteille kirjoitetaan tilua ja trumpeteille uljaita fanfaareja (näin karrikoiden). Yleensä kornetin stemmatkin kyllä käytännössä soitetaan trumpeteilla.
 
2 baritonitorvea
3 pasuunaa, 1 bassopasuuna
 
Yleisempi on melkeinpä 2 pasuunaa + bassopasuuna.
 
3 tuubaa
 
Yleensä tuuban stemmoja on vain yksi, joskus kaksi.
 
4 lyöjää (joista 2 malletit)
 
Tämä on siis todella iso kokoonpano. Harrastelijakokoonpanoissa voi olla täysin erilaiset suhteet.
 
Niin, siis tämä on Suomen oloissa iso kokoonpano. Maailmalla on kevyesti kaksi tai kolmekin kertaa isompia puhallinbändejä, joskaan eri stemmojen määrä ei lisäänny.
 
Ihan sävellyksen/sovituksen soitettavuutta ajatellen on syytä ottaa huomioon, että keskiverrosta suomalaisesta puhallinorkesterista yleensä puuttuu:
 
- pikkolo
- oboe + englannintorvi
- altto- ja bassoklara
- fagotti
- barskafoni
- bassopasuuna
Lisäksi käyrätorvia ei yleensä ole kuin yksi tai kaksi, ja ainoana lyöjänä on usein nuotinlukutaidoton settirumpali. Eli tässäpä realismia.
 
EDIT: French horn on todellakin käyrätorvi.

Onkos jokaisella soittajalla oma stemma vai tuplataanko paljon? Onko French horn käyrätorvi? Mikä on marimban ääniala ja onko se miten yleinen orkesterissa (jouset mukana)?
 
tuplataan paljon varsinkin jousilla, koska jos jokainen jousisoittaja soittas omaa stemmaa vaan, niin se kuuluis tosi hiljaa ja ohkasesti, mut se riippuu tottakai tyylistä hirveesti. jossain modernimmassa kamassa se voi olla toivottavaakin.
 
käy hakee kirjastosta partsikka vaikka johonkin sibben sinfoniaan tmv. ja lainaa myös levy. kuuntele se ja tarkkaile partsikkaa samalla.
 
juu, french horn on käyrätorvi.
 
marimba on kutakuinkin suuren oktaavialan A:sta neliviivaiseen c:hen. sekin voi varmaan vaihdella koon mukaan. tietääkseni ainakin ksylofoneja rakennetaan hyvin erikokoisia.

käy hakee kirjastosta partsikka vaikka johonkin sibben sinfoniaan tmv. ja lainaa myös levy. kuuntele se ja tarkkaile partsikkaa samalla.
 
Kävin kirjastosta sellasen kirjan missä on jotakin Beethoovenin ja Mozartin sinfonia ja niitä oon vähän katellu, mutta silti tulee epäselvyyksiä.
 
Tarkotukseni oli kokeilla itse tehdä jonkinlaista orkesterille tarkoitettua kappaletta ja siksi tulee noita epäselvyyksiä orkesteroinnista, koska viuluja on kolmisen kymmentä tuntuu uskomattomalta, että stemmoja on vain kaksi. Meinasin tehdä jotakin latinolaisperäistä sambaa tai muuta sen suuntaista. Se tietenkin sekottaa koko pakan (jo on kaikkien klassisen musiikin sääntöjä vastaan), mutta jos alottaa melko peruskokoonpanolla saa ainakin hyvän pohjan. Rumpuja täytyy lisätä vain enemmän etelän upean rytmiikan vuoksi. Tilaustyönä tämä ei tietenkään tule, koska en ole ammatiltani säveltäjä enkä edes iältäni ammatissa, mutta voihan sitä harkita jonkunlaisen kokoonpanon kasaamista ainakin kuullakseen mitä tuli tehtyä (ens siis kuitenkaan hutki nuotteja sinne tänne paperia, mutta minulla ei ole sitä päänsisäistä orkesteria soittamassa mitä nuoteilta näen.)
 
Epäselvää tekstiä mutta toivottavasti sain selitettyä jotakin mitä kukaan ei kysynyt (hups!).
 
Kiitos vastauksista ja kysyn jos tulee kysyttävää.

siis voithan sä tehdä laajempaakin tekstuuria, kunhan muistaa että se vaikuttaa dynamiikkaan. mä en itsekään tiedä, et kuinka paljon jousia vastaa esim. 2 käyrätorven tehoa tms. joku voisi itse asiassa kertoa mulle.
 
sun kannattaa hommata myös joku opas...vaikka walter pistonin orchestration.
 
mun pitäis itse asiassa itekin hommata se, mut meni just kaikki rahat yhteen kurssiin sun muuhun.

sun kannattaa hommata myös joku opas...vaikka walter pistonin orchestration.
 
Mielelläni muuten mutta engannin kielen taitoni on niin perseestä, että sais koko ajan lukea sanakirjan kanssa eikä sillonkaan kaikki tulis ihan selväks. Oisko mitään suomen kielistä vastinetta?

siis voithan sä tehdä laajempaakin tekstuuria, kunhan muistaa että se vaikuttaa dynamiikkaan. mä en itsekään tiedä, et kuinka paljon jousia vastaa esim. 2 käyrätorven tehoa tms. joku voisi itse asiassa kertoa mulle.
 
Dynamiikka ja (eteenkin) balanssi on vielä aika vieraita asioita, jotka pitäs opetella oikeestaan kokeilemalla (korva on vasta kehittymässä, mutta hyvää vauhtia jo). Sen takia lähen mielelläni tuollasella aika peruskokoonpanolla, joka on hyväks todettu.

nyt tarttetaan apua.
 
säveltäjämestariiii!!1

koska viuluja on kolmisen kymmentä tuntuu uskomattomalta, että stemmoja on vain kaksi.
 
Näin se kuitenkin vaan on. Esim. 1. viulut soittaa yleensä kaikki samaa tai sitten ne on jaettu kahtia. Sitä useampiin stemmoihin jakamista täytyy jo harkita tarkkaan, koska se laskee volyymiä huomattavasti. Käytännön syistä kannattaa myös suosia parillisia määriä stemmoissa - esim. 1. viulujen jakaminen 3 osaan voi aiheuttaa hämminkiä...

Hyvä peruslähtökohta puhallinorkesterihommissa on ajatella puhallinseitsikkoa. Kokoonpanoon kuuluu silloin yleisemmin:
 
- Eb-kornetti, g-avaimelle, transponointi suuri 3 alas.
- 2 Bb-kornettia, g-avaimelle, transponointi suuri 2 ylös
- Alttotorvi in Eb, g-avaimelle, transponointi suuri 6 ylös.
- Tenoritorvi in Bb, g-avaimelle, transponointi suuri 9 ylös.
- Baritonitorvi in Bb, kuten tenoritorvi. (usein myös kutsutaan nimellä Euphonium)
- Tuuba (in Bb tai in Eb, kirjoitetaan kuitenkin tavallisimmin F-avaimelle in C, tuubistit lukevat siitä riippumatta torvesta jolla soittavat)
 
Roolit:
 
- Eb-kornetin rooli on vuorotella melodiassa I Bb-kornetin kanssa ja soittaa koristetiluja.
- I kornetti soittaa melodiaa, usein bassosoolossa takapotkuliidinä
- II kornetti soittaa tersseissä/seksteissä melodiaa I-kornetin kanssa, usein myös takapotkuliidinä
- Alttotorvi ja tenoritorvi soittaa backgroundia, usein takapotkuja duetossa tai yhdessä II-kornetin kanssa.
- Baritonitorvi vuorottelee melodioissa kornettien kanssa, usein myös oktaaveissa. Usein myös vastamelodioita tai obligatoja. Bassosooloissa tukee tuubaa uniksessa tai oktaaveissa, voi myös osallistua alton ja tenorin takapotkuihin.
- Tuuballa sointujen pohjaäänet tai bassosoolo.
 
Seitsikosta voi laajentaa esim. seuraavasti:
 
Eb-kornetin roolissa usein myös klarinetit, jos useampia niin duetossa tai uniksessa etc. Jos huiluja, niillä koristelua/tiluja, melodian tuplausta. Saksofoneista altto ja tenori tuplaa usein altto- ja tenoritorvia, baritoni usein tuubaa. Käyrätorvet joko alton ja tenorin roolissa tai baritonitorven roolissa.
 
Puhallinorkesterisoundiin kuuluu tuplaaminen olennaisesti, eli kuten on jo sanottua, kokoonpanon suurentuessa tuplataan olemassaolevia stemmoja.
 
Mikäli käytössä on esim. tuo kaartin bändin kokoonpano, sitä voi sitten käsitellä suuren orkesterin tavoin. Tuo seitsikkojuttu laajennuksineen on sellainen pikaohje wieniläisklassisesta puhallinseitsikosta lähtien.
 
Kysymykseen kahden käyrätorven ja vaikka jousiston balanssivertailusta on vaikea vastata lyhyesti. Rekisteri vaikuttaa, jousiston koko vaikuttaa yms. Nyrkkisääntönä tuplauksen volyymistä käy esim. en nyt muista kenen laskelma siitä, että nelinkertainen määrä soittajia tuottaa kaksinkertaisen äänenpaineen. Eli siis esim. 4 käyrätorvea uniksessa tuottaa 3 dB (eli tuplat) enemmän äänenpainetta kuin 1 käyrätorvi jne. Näinollen 4 viulua on 3 dB riskimpi kuin 1 viulu, ja 16 viulua on 6 dB riskimpi kuin 1 viulu. Tosin tämä ei toimi matikkapohjalta, soittajien taso, instrumentit, rekisteri ja sali vaikuttaa myös.
 
EDIT: Ai niin - puhallinorkesterisoundia haettaessa on syytä pysyä etenkin vaskien osalta "turvallisella käyttöalueella". Eli trasnponoidut stemmat tulee pysyä viivastolla, taas noin nyrkkisääntönä. Siis kirjoitettu 2-viivainen g ylärajana ja 1-viivainen d tai e alarajana.

EDIT: Ai niin - puhallinorkesterisoundia haettaessa on syytä pysyä etenkin vaskien osalta "turvallisella käyttöalueella". Eli trasnponoidut stemmat tulee pysyä viivastolla, taas noin nyrkkisääntönä. Siis kirjoitettu 2-viivainen g ylärajana ja 1-viivainen d tai e alarajana.
 
Yleisesti ottaen hyvä huomio, mutta henkilökohtasesti ei uutta, koska soitan trumpettia. Turhaan tuotakin kritisoin: hyvää tekstiä, ja luulisin tuosta olevan hyötyä. Kiitos. Voisiko tuota seitsikkoa soveltaa myös kun on jouset mukana pelissä?

Voisiko tuota seitsikkoa soveltaa myös kun on jouset mukana pelissä?
 
Riippuu vähän millaista musaa olet kirjoittamassa. Eka fiilis oli että en itse ehkä soveltaisi suoraan tuosta esim. niin että tuplaisin jousilla tota seitsikkolähtökohtaa. Millaisesta biisistä/tyylistä on kyse?

Hyvä peruslähtökohta puhallinorkesterihommissa on ajatella puhallinseitsikkoa. Kokoonpanoon kuuluu silloin yleisemmin:
 
- Eb-kornetti, g-avaimelle, transponointi suuri 3 alas.
- 2 Bb-kornettia, g-avaimelle, transponointi suuri 2 ylös
- Alttotorvi in Eb, g-avaimelle, transponointi suuri 6 ylös.
- Tenoritorvi in Bb, g-avaimelle, transponointi suuri 9 ylös.
- Baritonitorvi in Bb, kuten tenoritorvi. (usein myös kutsutaan nimellä Euphonium)
- Tuuba (in Bb tai in Eb, kirjoitetaan kuitenkin tavallisimmin F-avaimelle in C, tuubistit lukevat siitä riippumatta torvesta jolla soittavat)
 
Eikös tämä ole nyt se sellainen brittiläinen vaskibändi?

nyt tarttetaan apua.
 
säveltäjämestariiii!!1
 
Mikä hätänä? *lentää paikalle trikoissa*
Niin jos tuosta suomenkielisestä opuksesta oli kyse, niin en kyllä tiedä onko olemassa hyvää kirjaa.

Riippuu vähän millaista musaa olet kirjoittamassa. Eka fiilis oli että en itse ehkä soveltaisi suoraan tuosta esim. niin että tuplaisin jousilla tota seitsikkolähtökohtaa. Millaisesta biisistä/tyylistä on kyse?
 
Kohta alkaa tappelu Säveltäjämestarin kanssa, mutta tuossa ylempänä on epäselvä selostus(?), eli ensimmäistä orkesterisävellystä yritän ja johonkin lämpimien maiden samban tyyliseen genreeseen oli tarkotus tähdätä.