Musiikin teoria ja säveltäminen ›

onko kenellekään käynyt näin. Itselleni ja aivotuksilleni ystäväni samulin kanssa on käynyt näin. Kismittäviä tilanteita, eikös?

Semmoista sattuu, kun jokin kauan sitten kuultu biisi vain reinkarnoituu alitajunnasta. Ihanko yksi yhteen sävelsitte?
 
On tainnut tästä olla jo jonkun kerran keskusteluakin, mutta tuosta nyt jaksa valittaa. Jätän sen jollekin muulle.

Sitä sattuu. Olin ihmeissäni kun bodomin trashed lost & strungout biisin kuulin ensimmäistä kertaa, keksin joskus 3 vuotta sitten suurinpiirtein identtisen riffin ko. biisin riffin kanssa.

good players borrow, great players steal

"varastaa voi, kunhan ei jää kiinni"
 
- jouni kuronen

Mutta "Kerran varas, aina varas!"
 
Ögh.

Monilla tuntuu olevan asenne että jos biisi kuulostaa yhtään kertaalleen sävelletyltä niin se pitää hylätä. Sitten ne tyytyvät kyhäilemään jotain hemmetin tylsiä juttuja.
 
Kaikki on jo kertaalleen sävellettyä, naapurin kellarista hollywoodiin asti.
Mikä oikeus muilla on alitajuisesti kopsata musiikkia ja toiset sitten leikkivät marttyyriä tuntemattomaan hautaan asti?

maidenin childhoods endin alku riffi tuli vahingossa alitajunnasta... vittu olin jo ihan haltioissaan ku semmosen riffin keksin... prkl!!!

Mutta "Kerran varas, aina varas!"
 
Pidä varas, hän on varas =)

Itse kehittelin omasta mielestäni loistoriffin. Vähän ajan kuluttua selvisi, että se on lynyrd skynyrdin double trouble. Olin kuunnellut kappaletta kuukautta aikaisemmin kuitenkaan opettelematta sitä sen kummemmin, eli alitajunta oli sitten opettanut minut soittamaan tuon.

Eihelevetti jonkin aikaa sitten kehittelin sellasen mättöriffin. Myöhemmin sitten tajusin että se oli melkeen Slayerin Angel Of Deathin alkuriffi. Ja HUOM! en ollut kuullu silloin tuota biisiä kun kehittelin sen riffin.

Eihelevetti jonkin aikaa sitten kehittelin sellasen mättöriffin. Myöhemmin sitten tajusin että se oli melkeen Slayerin Angel Of Deathin alkuriffi. Ja HUOM! en ollut kuullu silloin tuota biisiä kun kehittelin sen riffin.
 
Onhan se kieltämättä aika omaperäinen riffi.

No itse sain aika hyvän riffin aikaseksi ja siihen semmoisen melodiantapaisen sen päälle sitten.
No soiteltiin kaverin kanssa sitä ja se tokas et on muuten perkeleen hyvä.
No.
Se miun riffi on kuin suoraan Northerin ensimmäiseltä levyltä joku ja se melodia taas kuin Mokoman Haudan Takaa se alkuriffin se melodiatdyseemiriffi.
Varmaan ymmärsitte.
No kunhan saan sen kappaleen tehtyä loppuun niin saa muuut jäsenet päättää kuinka biisin käy.
Sinällään harmittaisi kun se kuitenkin kuullostaa niin pirun hyvältä.

Mulle käy aina noin. Kun yritän miettiä, että mitkä sävelet kuulostaisivat hyvältä peräkkäin soitettuna, niin sitten siitä tulee melkein väkisin joku alitajunnassa oleva riffi. Sitten seuraavana päivänä tajuaa, että ei prkl, sehän onkin kuin suoraan siitä ja siitä biisistä!

Toisaalta taas periaatteessa kaikki riffit on jo sävelletty ja kappaleen tekemisessä on muitakin asioita kuin ne riffit. Ellen nyt osu yksi yhteen jonkun (tunnetun) riffin kanssa, niin ei minua suurikaan samankaltaisuus aina haittaa.

Itse huomasin vasta, että víimeisimmässä tekemässäni biisissä olen yhden melodiakoukun ryöstänyt tiedostamatta jostain helvetin hautajaisvirrestä. Ja kyseessä on kuitenkin metallibiisi. Mutta siinäpähän olkoon.
Tutkimattomia ovat Herran tiet.

Niin kauan kuin rehellisesti alitajunnasta kopio vähän sinnepäin jonkun jutun niin eipä väliksi. Itseäni rassaa henkilöt jotka ovat tunnistavinaan jokaisesta mahdollisesta uudesta riffistä/melodiapätkästä jonkun biisin: "Hei, kuulostaa ihan siltä... toi on ihanku hockey nightin tunnari... ei sitä voi käyttää". Jeesuz.
 
Sitten on heikompaa jos nyt ihan asiakseen kopioi jotain aikaisempaa ja väkisin yrittää muuttaa sitä vähän, ettei muut tunnistaisi. Musiikkia on maailma niin tupaten täysi, että väkisin niitä sisarusbiisejä syntyy. Ja niin äiti Irmeli huusi toiselle kaksosistaan: "Saatanan Pirjo, näytät ihan siskoltas, kuole".

Yks hyvä tapa tappaa luovuus on se että yrittää aina kaivella sitä että mitä jokin oma tai kaverin tekele muistuttaa. En myöskään tiedä mitään masentavampaa kun se että jos on melestään keksinyt jotain ja toinen sanoo, hei toi on ihan kuin se ja se, vaikka on jopa järin kaukaa haettua...
 
Ihminen ammentaa helposti siitä "varastosta" mikä on aktiivisena. Siksi ei ehkä ole hyvä kuunnella saman tyylisuunan juttuja mitä itse harrastaa, vaan pitäisi kuunnella jotain ihan muuta. En muista kuka oli mutta joku huippuihminen sanoi kerran että ei koskaa kuuntele muiden levyjä...

Ja jos ryhtyy soittamaan niin kaikki jutut on jo soitettu. Poistun nyt pihalle polttamaan rumpuni :D