Yleistä keskustelua musiikista ›

Itellä tulee ainakin heti mieleen, kun olin n. 6v niin isoveljen huone joka oli vuorattu KISS:in, WASP:in, AC/DC:n yms. julisteilla. Samalla aina ihmettelin kun jokapaikkaan WASP:in yhteydessä oli piirretty niitä sirkkelinteriä, kunnes myöhemmin tajusin jutun..Legendaarista oli aina katella isoveljen vanhoja ylä-asteen aikasia koulukirjoja, kun joka sivu oli täynnä Acceptin, Helixin, Metal Churchin ja vastaavien logoja. Samat bändit taitaa nykyään olla aikahyvin comeback-kiertueilla mitä broidi kuunnellu sillon..Ekat kassut taas mulla oli GnR:n eka, WASP:in eka ja KISS:in Dynasty. Näitä sit kuunneltiin ja mietittiin mikä oli kovin, ja WASPihan se oli.

Offtopic: Metal Churchin alkuperäislaulaja David Wayne menehtyi pari viikkoa sitten muutaman kuukauden takaisessa auto-onnettomuudessa saamiensa vammojen komplikaatiohin.
 
Rest in Peace

Eka muistikuva mistään bändistä on Hassisen Koneen biisi Syöksylaskijoita kaikki tyynni. Täti oli (ja on) kova Hassis-diggari, joten hänen levysoittimestaan tuo tarttui korvaan silloin aikoinaan. Taisin olla kolmivuotias.

Kummitäti näytti viikko sitten hassuja kuvia. Niissä mä pogoon täysissä glam-maskeissa ja intiaanipäähineessä Dingoa ja/tai Pelle Miljoonaa. Ei täti muistanut kumpi oli kyseessä. 80-luvun alkua se. Tykkäsin kuulemma enemmän hevistä.

Aina kuunnellessani Hendrixin Foxy Lady (Live at Monterey) :ta, tulee varhaislapsuus mieleen. Ei mitään tiettyä muistoa, mutta se on kuitenkin ensimmäinen muistikuvani bändimusiikista. Isähän sitä oli taannoin kuunnellut, todennäköisesti.

Äitini oli kakskymppinen kun minut pyötäytti maailmaan. Siihen aikaan hän kuunteli Pelle miljoonaa, ja noh kuunteleehan hän vieläkin..
 
en tiedä voisinko Pelleä kutsua ensimmäiseksi muistikuvakseni, mutta kun kuulen minkä tahansa todella biisin niin osaan sen sanat.. syyttää saan tästä äippääni??
 
ja joskus alle kouluikäisenä..
Mummoni ja pappani ikäihmisten tavoin kuuntelee iskelmiä.. muistan kun kerran kesällä sain käsiini Joel Hallikaisen uuden KASETIN niin veljeni kanssa päätimme nauthoittaa siihen omia juttuja..Ja samana kesänä lähdimme pitkälle automatkalle jonnekkin päin suomea. Vanhusten ilmeet ja kommentit olivat aika hyviä muistini mukaan, kun kasetilta ei tullutkaan herkkiä iskelmä humppappaa biisejä

Pentti Rasinkangas & Ohilyönti-orkesteri oli varmaan ensimmäinen, meidän iskä jotenkin tunsi Pentti Rasinkankaan tai jotain. 8-vuotiaana suosikkibändi oli Black Sabbath ja samoihin aikoihin diggailin kovasti Pekka Pohjolaa jota isäni soitti. Viimeaikoina olen sitten Pekka Pohjolan löytänyt uudestaan. Ympyrä sulkeutuu.

deep purple ja raittiset.
 
isä soitti vinyyleiltä kun olin pieni.

Pink Floydin Animals-levy ja Nina Hagenin Angstlos-levy ovat jääneet tuonne selkärankaan, pienenä niitä joutu kuuntelemaa.
EDIT: kirjoitusvirhe

Sisko sai jouluna -84 'Nimeni on Dingo' C-kasetin, jota vuorotellen piti korvalappustereoilla kuunnella ennenkuin mankka saatiin.
Sitten itelle iski Kiss ja tarhassa kulkikin jo repussa mukana kasetti, jossa toisella puolella oli Dingon 'Pyhäklaani' ja toisella puolella Kissin 'Asylum' (tai saattoi se kyllä olla myös 'Animalize').
Siitä lähettiin.

Lambada!
 
Tuo kuuma ja kielletty tanssi kantautui tuhmanpuhuttelevasti pieniin korviini ennen kuin osasin kunnolla vielä edes kävellä. Varhaisimmat muistikuvat perustuvat juuri siihen, kun äiti tanssitti minua olkapäällään aina kun Lambada rämähti soimaan televisiosta tai radiosta.
 
Lambada herättää edelleenkin suuria tunteita.

Ensimmäisenä muistan kuunnelleeni Juicea joskus 80-luvun alussa. Isäni kun oli (ja on vieläkin) kova Juice-fani. Ei ollenkaan huono aloitus musiikinkuuntelulle.

Dingo joskus 80 ja 90 luvun vaihteessa. Isän äidin siskon yksi lapsista oli kova fani. Muistan hyvin sen pimeän huoneen ja Dingon. Olin myös ihastunut silloin kyseiseen henkilöön. Ikää oli 7-10 vuotta.

Hmm, Sex Pistolsin levyn sain 4 tai 5 vuotta vanhana.
Meille ostettiin kotiin eka cd-soitin ja kaikki lapset sai valita yhden levyn.
Muistan ku perhetuttujen lasten kanssa hypittiin ja riehuttiin meidän olohuoneessa ku kuunneltiin sex pistolsia :D
oi niitä aikoja!

Taisi olla silloin kun Dingo voitti levyraadin joskus -84. Sen päälle piti riehua koko ilta ja imitoida Perttiä.
Nimeni on Dingo -kasetti meni perheessä luonnollisesti hankintaan. Ja korvalappustereot.

Samat bändit taitaa nykyään olla aikahyvin comeback-kiertueilla mitä broidi kuunnellu sillon..Ekat kassut taas mulla oli GnR:n eka, WASP:in eka ja KISS:in Dynasty. Näitä sit kuunneltiin ja mietittiin mikä oli kovin, ja WASPihan se oli.
 
No Slade oli eka bändi jonka näin livenä 1973 Helsingin jäähallissa. Slayed levyä oli kuunneltu jo jonkin aikaa ja sitten ihan livenä. Mieleen jäi hirveät ruuhkat kun ei tuo järjestysmies puuha ollut oikein hanskassa tuohon aikaan, meni joku mimmi lasista läpikin. Telecasterin muotoa ihailin kovasti tuolloin.
 
Jotta vaari kiikkustuolissa muistelee....

Muistan ikuisesti, kun taloon ostettiin ensimmäinen cd-soitin ja sen kylkiäisiksi isoveli oli tingannut Soundgardenin Superunknown. Olin tuolloin kahdeksan vuotias, ja kyllä (jo tuolloin) Cornellin ja kumppaneiden soitto jysähti kovaa.
 
Vähän aikaa myöhemmin pelailimme usein ystävien kanssa "tossulätkää" pihalla, ja muistan hyvin, kun pelit loppuivat lyhyeen isoveljen palattua lähikaupungista levyostoksilta. Alice In Chainsin self-titled meni pallopelien edelle, heh.
 
Hauska ajatella, että suurinpiirtein samoja bändejä olen diggaillut yli kymmenen vuotta. Ala-asteella muut kuuntelivat Smurffi-kasetteja ja Scatmania, minä vein levyraatiin Faith No Moren Evidencen ja muita herkkuja. Hyvä musiikki kestää aikaa, ja näinollen en ole kokenut tarpeelliseksi luopua vieläkään ko. yhtyeistä. Toki musamaku on laajentunut matkan varrella, mutta tietty "perustus" on ollut sama jo iät ajat.

Ensimmäiset muistikuvat musiikista liittyvät Elvikseen mutta bändeistä on jäänyt mieleen jostain 50-60 lukujen taitteesta Edmundo Ros'in rumbaorkesteri ja tuo lienee vaikuttanut siihen, että latinomeininki on aina uponnut meikäläiseen. Vähän myöhemmin tulivat sitten Shadows, Tremeloes, Kinks, Beatles yms. joista onkin jo selkeämpiä muistoja.

Ensimmäinen kiinnostuksen/ihastuksen osoitus rokkimeininkiin tapahtu mulle about 3v:nä - kuuleman mukaan siis. Satuin kulkemaan tv:n ohi ja siellä soitti parhaillaan Kiss. Seisahdin tvn eten ja suurta kunnioitusta äänensävyssäni sanoin - ohhoh, apinat soittaa!
 
Mut sit varman joku Queen, Pandora ja Rednex tulee seuraavaks mieleen...