Esim. Creamwaren korteissa on Sharc-prosessoreita. Keventävätkö nämä siis suoraan tietokoneen prosessorikuormaa? Vaikuttavatko ne suoraan raakaan audiopyöritykseen, huomaako eroa sellaiseen korttiin, jossa ei ole omaa DSP:tä? Muita etuja? Hullun mietos on kimuranttia, vähäpäinen ei emmi loikoillessaankaan(Säynätsalo 1984)
Yms |
Ei ne nyt ihan idiootteja siellä Creamwarella ole. Tietääkseni uusimmissa Creamwaren korteissa on vieläpä erityinen VST tila jossa kortin prosessorien pyörittämät efektit näkyy Cubaseen (tms. VST:tä tukevaan softaan) normaaleina VST efekteinä, joita koneen oman prosessorin sijasta siis pyörittää kortilla olevat dsp-prosessorit.
Jos suunnittelet jonkun dsp-kortin ostoa niin kannattaa miettiä tarkasti paria seikkaa. Ensinnäkin kaikissa noissa dsp-prosessorikorteissa on se vika, no sanotaa sitten että ominaisuus, että ne osaavat käyttää väin juuri ko. kortille koodattuja plugineja ja toiseksi kortin hinnalla päivittää tietokonetta muutenkin jo sen verran suorituskykyisemmäksi että kortin tuoma lisälaskentateho jossain vaiheessa jää pienemmäksi kuin päivitetyn koneen. Tässä ollaan taas tietokoneteknologian perimmäisten kysymysten ääressä eli onko pidemmällä tähtäimellä kannattavampaa sijoittaa rahansa suljettuun järjestelmään (=dsp-kortti), jonka kanssa on naimisissa tietyn valmistajan tuotteiden kanssa, vai avoimeen järjestelmään, jota voi helposti päivittää tehokkaammaksi myöhemmin useiden keskenään kilpailevien valmistamien tuotteiden avulla. Historia on monesti osoittanut että jälkimmäinen vaihtoehto on parempi. Right now I'm fucking busy, or vice versa.. |
Ei ne nyt ihan idiootteja siellä Creamwarella ole. Tietääkseni uusimmissa Creamwaren korteissa on vieläpä erityinen VST tila jossa kortin prosessorien pyörittämät efektit näkyy Cubaseen (tms. VST:tä tukevaan softaan) normaaleina VST efekteinä, joita koneen oman prosessorin sijasta siis pyörittää kortilla olevat dsp-prosessorit.
Jos suunnittelet jonkun dsp-kortin ostoa niin kannattaa miettiä tarkasti paria seikkaa. Ensinnäkin kaikissa noissa dsp-prosessorikorteissa on se vika, no sanotaa sitten että ominaisuus, että ne osaavat käyttää väin juuri ko. kortille koodattuja plugineja ja toiseksi kortin hinnalla päivittää tietokonetta muutenkin jo sen verran suorituskykyisemmäksi että kortin tuoma lisälaskentateho jossain vaiheessa jää pienemmäksi kuin päivitetyn koneen. Tässä ollaan taas tietokoneteknologian perimmäisten kysymysten ääressä eli onko pidemmällä tähtäimellä kannattavampaa sijoittaa rahansa suljettuun järjestelmään (=dsp-kortti), jonka kanssa on naimisissa tietyn valmistajan tuotteiden kanssa, vai avoimeen järjestelmään, jota voi helposti päivittää tehokkaammaksi myöhemmin useiden keskenään kilpailevien valmistamien tuotteiden avulla. Historia on monesti osoittanut että jälkimmäinen vaihtoehto on parempi.
Asiaa,asiaa; Petellä oli tiukkaa tekstiä aiheen tiimoilta
johon ei voi meikäläinen sanoa kuin että tottahan
tää on!
Crreamwaren korteissa on se vika että tehoa ei kovin
hirveesti heru, pari Creamwaren synaa ja kortin resurssit
on käytetty!
Miksiköhän tosiaan näitä DSP/syna & mikseri-kortteja
on näin vähän tarjolla?
Vastaan ite: Nykymyllyt on niin tehokkaita eli softasynat
pystytään pyörittämään ohjelmallisesti huom. vertaa
ns. native-prosessointi/dsp-prosessointi ulkoisella
kortilla. Toisaalta tehomyllyjenkään gigahertzit eivät
riitä ihan mihin tahansa ja niinpä dsp-pohjaisista
efektiprosessointi korteista on tullut melkoisia hittejä,
esim. UAD-1 ja TC Powercore.
Vuonna -98/99 Yamahan DSP 2496 ja SW1000XG olivat
kovia hittejä, mutta nyt jo melko vanhentuneita,
silti SW1000XG oli yksi eniten myytyjä äänikortteja
(jos joukosta lasketaan SBLive ja muut Creativen
vempulat) ja vieläkin ehkä ainoa äänikortti joka
pystyy tarjoamaan kelvolliset synasondit/efektit
äänikortilla. Mm. Korg Oasys oli hyvä, mutta liian
kallis ja tehoton; kortti feidattiin pikkuhiljaa pois
markkinoilta. |
Saikkonen
kivi
Jesus Muerte
PIM
midimake