Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Joo.. tälle ketjulle tulee luultavasti lukkoa, koska tästä on jo 100 varmasti keskusteltu aikaisemmin, mutta kun en tiedä oikein että mitä termejä tähän liittyy niin en tuota hakuakaan voinut käyttää, joten suokaa anteksi epäkorrekti fooruminkäyttöni. ja jos joku aihetta koskevan threadin löytään niin olisin kiitollinen jos linkin viitsisi tähän pasteta.
 
Mutta asiaan:
 
Eli haluaisin oppia improvisoimaan soinnuilla säestämistä, joten jos sointukulku on vaikka em/Cadd9/G/am/ niin minkä soinnun ja millä logiikalla voisi lätkästä vaihteluksi vaikka tuohon Cadd9:sin tilalle, ilman että laulaja menisi sekaisin. Eli siis että mikä ois Cadd9:sin mahollisesti korvaava sointu? ymmärsikö joku?
Tätä on tosiaan vaikea selittää, kun en tunne termejä..
 
Kiitos ja anteeksi..

Tähän ei oikein ole yksiselitteistä vastausta.
 
Periaatteessa kyse on samanlaisesta asiasta kuin soolojen improvisoinnista. Eli yksi määräävä tekijä saatta olla sävellaji. Tässä esimerkiksi liikutaan E-mollissa nähdäkseni. Joten valikoit sointujen lisäsäveliä niistä sävelistä.
 
Toinen huomioita asia on se melodia mitä kaverisi laulaa, jos nimittäin survaset liian läheltä sitä voin syntyä ikävää dissonanssia.
 
Yleensä sointuja voi valmiista fiiliksen mukaan riisua jonkinverran. Cadd9:n voisi siis yksinkertaistettuna korvata pelkällä C:llä, tosin miksipä sellaista tekemään.
 
Eli melko hyvä sointutuntemus pitäisi tällaisessa temppuilussa olla, jos meinaa suoralta kädeltä tehdä, jos taas harkitusti, niin kokeile eri vaihtoehtoja.
 
Miten asiaa muuttaisi esimerkiksi vaihtaa tuo Cmaj9:iin? Tai mahdollisesti lisätä kvartti siihen.
 
Tosiaan suurempi lisäily ja muuntelu menee enemmän Jazzin piiriin, ja sen kuulee vähän erilaisesta harmonian luonteestakin. Yleensä Jazz-sointumerkinnät ovat jo valmiiksi hyvin laajoja, joten sieltä voi maun mukaan jättää vähän kamaa poiskin.
 
Yksi tapa varioida sointukiertoa turvallisemmin, on yksinkertaisesti käyttää toisia sointukäännöksiä noista soinnuista, muuttamatta niiden harmonista sisältöä.
 
Mutta siis lyhyesti: Sävellaji, harmoninen tausta ja melodia on hyvä ottaa huomioon. Sitten oman fiiliksen ja korvan mukaan. Tavallaan kyse on kuitenkin uudelleensovittamisesta, eli mitään yksiselitteisiä sääntöjä ei ole.

Nelisoinnut ja niiden käännökset opettelun alle. Varmasti tulee monipuolisemman kuuloista.

Ei kannata rajoittua pelkästään tuohon Em->Em7 tapaiseen laajentaminen, voi myös kokeilla laajentaa "alaspäin", eli tyyliin Em->Cmaj7 (Cmaj7 sisältää Em-soinnun sävelet).
 
Kun tommosta biisiä itse analysoin ja mietin/muuntelen niin ajattelen mielelläni nuo soinnut "moodeina" ts. jos biisi menee C-duurissa niin Fmaj7 lyydisenä, Em fryygisenä jne. silloin on helppo laajentaa sointuja pysyen sävellajin sisällä, vaikkapa Fmaj7 tilalle voisi C-duurissa vaihtaa vaikkapa Fadd#11, Em-soinnun tilalle taas vaikkapa Emb9.
 
(Eriasia sitten jos homma ei menekään minkään duurin sävelin, silloin pitää tutkia vähän enemmän)

http://www.petethomas.co.uk/jazz-chord-progressions.html
 
http://www.petethomas.co.uk/jazz-modes.html
 
http://www.tagg.org/others/bjbgeol.html

no jos pistää C9 eikä Cadd9 niin siihenhän vois sitten Gm6 pistää.... tai vaikka ihan Gm, jos ne c ja e ei ole niin välttämättömiä.

no jos pistää C9 eikä Cadd9 niin siihenhän vois sitten Gm6 pistää.... tai vaikka ihan Gm, jos ne c ja e ei ole niin välttämättömiä.
 
Näinhän siinä just käy, että jos yhtäkkiä vaihtaa tuohon C:hen dominanttiseiska, joka ei siihen menevän sävellajin mukaan kuuluisi, niin päätyy myös tuollaiseen Gm6, kun normaalisti sävellajissa olisi G-duuri, vaan jos biisi on kuitenkin ihan normaali tonaalinen kappale, niin voi tuollaisista ratkaisusta syntyä aika omituista dissonanssia.