Lyriikka ›

Liskojen yö
 
Samaa rataa ilta mataa.
Rataa alkaa rakentamaan
liskojoukko aivoissani.
Orgioita varten, hani.
 
Pyörin päällä karusellin,
päällä jonkun vieraan ellin.
Sisään vaan en saa mä sitä,
mitä sisään saada pitäs.

Haimaani kivistää.
Kaimaani livistää
korvastani pääni sisään.
Pääni sisään omaan pesään.
 
Yhdyskunta liskojen
pintaa raapii kiskojen
kynsillänsä, sekä lyö
ratanaulaa kiskoon kii..on aamuyö.

Haimaani kivistää.
Kaimaani livistää.
Munat laskee pääni sisään
syntyy niitä taas vain lisää.
 
Silmissäni valo yössä.
Tuhat wattii tuikkii työssä.
Päätä särkee, aamu koittaa.
Ei voi tietää kumpi voittaa.
 
Haimaani kivistää.
Kaimaani livistää
korvastani pääni sisään.
Pääni sisään omaan pesään.
 
Yhdyskunta liskojen
pintaa raapii kiskojen
kynsillänsä, sekä lyö
ratanaulaa kiskoon kii..mun aamu syö.
 
Ylös tulee illan satsi.
Alkaa olla tuttu tatsi.
Päätä särkee, aamu koittaa.
Taidan sittenkin mä voittaa?
 
EDIT: yritin vain saada hiukan TABilla kertoja erottumaan, muttei onnistu + yksi riimi.

Heh, tää taitaa olla miehinen versio biisistä josta mulla on vasta nimi (Elämän vonkamies) ja kertsin aihio (Vonkaa vonkaa vonkaa vaan / vaikkei edes seisoon saa).
 
Eläydyin päähenkilön tuskalliseen tilaan hyvin voimallisesti, tuskallinen olo kun on itselläkin. Tosin ei vonkaus- eikä liskosyistä vaan tuskallisen hitaasti etenevän yötyöyön takia.

Tämähän on suorastaan perkeleen hyvä! Tykkäsin hirmuisesti. Omituiset sanat, mutta millaiset!! Parasta lyriikkaa mitä olen aikoihin nähnyt.

Rytmi ja riimit olivat ainakin suht oikein. Pystyisi siis helposti säveltämään. Ei sisällössäkään mitään vikaa ollut. Se oli vain aavistuksen hämärä.

Kiitoksia palautteesta kaikille yhdessä ja erikseen. Lähdin tosiaan siltä linjalta, että oli varattu olutta tarpeeksi käden ulottuville, Notepad auki ja jonkinlainen aavistus aihepiiristä.
 
Tavoite oli saada tavut ja riimit suunnilleen kohdilleen. Ainakin nyt peräkkäisillä riveillä jos ei muuten. Tämä tavoite aiheutti sitten hiljalleen sisällön auttamattoman hämäröitymisen, kun riimejä sekä sopivan pituisia sanoja joutui hiukan metsästämään. Eli siitä nyt sitten vaan tuli tuollainen.
 
Ei sen enempää angstia tahi syvien tummien vesien mystiikkaa. Mitä nyt tietysti olvi saattoi asiaan hiukan vaikuttaa.
 
Ja olviakaan ei loppujen lopuksi ihan niin paljon kulunut, että olisi aamuyö mennyt kyseisissä merkeissä. Pirteänä heräsin aamulla, mikä oli hyvä asia.

Hieno ja outo.