Kitarat: kitarakamat ›

Iski hirveä gas ostaa uudet mikit kepakkoon, semmoista hienosäätöä soundi kaipaisi. Ihan ekaksi voisin kysyä, että mitäs mieltä tuosta Morsen bridge mikistä olette?
Soittelen siis yleensä rock/hardrock/metalli musiikkia. Ajattelin kääntyä dimarzion tai duncanin puoleen ja vaihtoehtoina on käynyt Steve Morsen setti tai sitten tuo perus: Air norton kaulaan ja Tone zone tallaan.
Duncaniltakin on joitakin mielenkiintoisia vaihtoehtoja löytynyt, kuten Jb tallassa. Jotenkin vaan saanut Jb:stä semmoisen käsityksen, että kitaran puumateriaalit vaikuttaa paljon siihen miltä se jb loppujen lopuksi soundaa.
Voi tietenkin antaa vinkkejä muista mikeistä ja suositella, mutta muistakaa, että emg aktiiveja en ole ostamassa.
 
Sun kitaras taitaa olla leppää??
 
Sitten vaan JB/Jazz kehiin, kylä päriäät!

Sun kitaras taitaa olla leppää??
 
Sitten vaan JB/Jazz kehiin, kylä päriäät!
 
Ohho, en ollut laittanut näköjään materiaalia ollenkaan, eli ei ole leppää vaan lehmusta.

Näköjään vahvistimesi on mallintava joten mikin vaikutukset jäävät suht vähäiseksi verrattuan ihan trankku/putkipeliin. Kos ilmeisesti floikkakeppi kyseessä niin suosittelen tuohon menoon dimarziolta juurikin AirNorton/ToneZone ja duncanilta taas '59/Custom Eli sh-1N/TB-5
 
Tuosta '59:n mallinumerosta en ole varma 1 tai 2nen se oli kuitenkin. Tosiaan tuo JB. jää mielestäni floikkakepissä aikas ohueksi.

Näköjään vahvistimesi on mallintava joten mikin vaikutukset jäävät suht vähäiseksi verrattuan ihan trankku/putkipeliin.
 
Kiinnostaisi kuulla tähän väitteeseen perustelukin.

Kiinnostaisi kuulla tähän väitteeseen perustelukin.
 
Kaikkia kolmen tyylistä olen omistanut ja tuossa se mikki vaikutti vähiten. Siis aivan selvästi vähiten. Ihan putkivaffistimien parissa on eroja siitä kuinka mikkitarkkoja ne ovat.

Näköjään vahvistimesi on mallintava joten mikin vaikutukset jäävät suht vähäiseksi verrattuan ihan trankku/putkipeliin.
 
Ei päde ihan joka mallintavaan tämä. Niissäkin ihan oikeasti on eroja.

Ei päde ihan joka mallintavaan tämä. Niissäkin ihan oikeasti on eroja.
 
Nojuu, puhun nyt siis näistä digitaalisesti mallintavista.

Nojuu, puhun nyt siis näistä digitaalisesti mallintavista.
 
Digitaalinen tai ei, noissa on isoja eroja dynamiikassa. Jopa samassa toosassa voi olla dynaamisesti loistavia mallinnuksia ja sitten juurikin noita tasapaksuja tööttäyksiä mistä mallintavia usein parjataan. Minä olen soittanut parillakin mallintavalla mitä ovat dynamiikaltaan olleet ihan putkivermeen veroisia ja mikkien erot todella tulivat niissä esiin. Mutta joo, tämä keskustelu on käyty niin monta kertaa ettei jaksais enää...
 
E: Pointti oli siis että yleistäminen on aika turhaa, koska kellään meistä ei taatusti ole kokemuksia ihan joka toosasta, jotta voisi sanoa yleisellä tasolla että mallintavien kanssa on ihan sama mitkä mikit on kiinni.

Minä olen soittanut parillakin mallintavalla mitä ovat dynamiikaltaan olleet ihan putkivermeen veroisia..
 
Niinkö?
 
Ihan mielenkiinnosta, mikäs se sellainen oli?
(merkki/malli)
 
Ihan aiheen vierestä, mutta säästä ne alkuperäset mikit, niin voit vaihtaa takas ne, kun myyt sen kepakon. Jos niin toimit, niin sit kyllä voit huoletta sijoittaa niihin mikkeihin. Mitkä vaam hyvät.

Digitaalinen tai ei, noissa on isoja eroja dynamiikassa.
 
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Dynamiikkaan vaikuttaa myös se kuinka hennosti tai kovaa runttaat kitaraa, millainen elementti vahvistimessa, millainen vahvistin, mitä efektejä jne jne.
 
Jopa samassa toosassa voi olla dynaamisesti loistavia mallinnuksia ja sitten juurikin noita tasapaksuja tööttäyksiä mistä mallintavia usein parjataan.
 
Minä olen soittanut parillakin mallintavalla mitä ovat dynamiikaltaan olleet ihan putkivermeen veroisia ja mikkien erot todella tulivat niissä esiin.
 
Itse olen palaamassa putkikoneista (5150, JCM800, Classic30, VHT 2/50/2 + Rocktron VooduValve jne...) takaisin transistorien pariin. Löysin oman saundini Peavey XXL 2x12":sta. Se ei ole mallintava, mutta siitä löytyy jokaiselle kolmelle kanavalle 3 eri moodia. Esim. Crunch-kanavalle on Modern, Vintage yms yms. asetuksia, Ultra-kanavalle sitten Hi-Gain, Modern jne jne. Myös Päätteen "kireyttä" voi säätää, eli onko se loose, tight vai medium :)
 
Cleanit kuulosti yhtä hyviltä kuin Classic30:ssä (itse tykkään siitä pehmeästä cleanista), säröjä tosiaan piisas... lähti blues-rosot, rokki-crunchit, 80's hevit, deathmetal/numetal scoopit mutta myös rankat Pantera ja The Haunted tyyppiset säröt. En enää edes halua putkikonetta kun tuon vermeen löysin. (putkikoneet eivät aina tee autuaaksi) :))
 
EDIT: En ole koskaan vastaavia meininkejä löytänyt putkikoneista (tosin, en ole kokeillut Diezeliä, Krankin nuppeja (comboa testasin) ja "paria" muuta harvinaisempaa merkkiä/mallia...) Yksinkertaisesti tuo XXL oli saundiltaan, dynamiikaltaan, hinnaltaan, käytettävyydeltään vaihteeksi taas parasta mitä minä olen soittanut :)
 
Mutta joo, tämä keskustelu on käyty niin monta kertaa ettei jaksais enää...
 
E: Pointti oli siis että yleistäminen on aika turhaa, koska kellään meistä ei taatusti ole kokemuksia ihan joka toosasta, jotta voisi sanoa yleisellä tasolla että mallintavien kanssa on ihan sama mitkä mikit on kiinni.
 
Ei ole tarkoituskaan jokaista vehjasta arvostella, vaan heittää ilmoille omia kokemuksia. Tällöin joku joka on kokeilemassa omaa skebaansa eri vahvistimien kanssa, tai omaa vahvistintaan eri skebojen kanssa, tietää mihin kiinnittää huomiota. Tulee sellainen "ahaa, tästähän ne jampat puhuikin siellä palstalla"-elämyksiä :))

Tosiaan tuo JB. jää mielestäni floikkakepissä aikas ohueksi.
 
Tuo on kyllä totta, yhden tutun kitara kuullosta tosi ohuelta floikkakepillä.
 
Kyllä mun mielestä olen huomannut paljonkin eroja eri mikkien kanssa vahvarini kanssa, vaikkei mikään digivahvareidein aatelia olekaan.
 
Kiitos vastauksista, lisääkin vaihtoehtoja ja perusteluja voi laittaa.

Tuo on kyllä totta, yhden tutun kitara kuullosta tosi ohuelta floikkakepillä.
 
Hämmentävää.
 
Minen jaksa alkaa vääntämään noista muista asioista mistä on ollut puhe, utta itse asiaan mikeistä. DiMarziolta ja Dunkkanilta saapi taatusti laatua, kyse on vain siitä minkälaista mallia sitä haluaa. Noiden lisäksi voisi ehkä olla ilokasta tarkistaa vaikka Kent Armstrongin valikoimat, millbrook tuo näitä maahan.
 
Mun mielestä JB on ollut ihan käypänen peli, mutta mun PRS:ssä (leppäbody-vaahtarakansi-vaahterakaula) alapäätä ei hirveesti potkinut ulos. Sen huomasi ihan selkeästi. Nyt se ei olekaan vähän aikaan ollut missään (soittokuntoisessa) pelissä kiinni, joten enpä kommentoi mitään tuon tuoreempia kokemuksia.

Niinkö?
 
Ihan mielenkiinnosta, mikäs se sellainen oli?
(merkki/malli)
 
Voxin Valvetronix-sarjasta se kuuskymppinen kombo sekä Tonelab, Yamahan DG:t ja Fender Cyber Deluxe tulevat näin ensin mieleen. Varsinkin Voxin Valvetronix. Huomattavasti paremmat saundit joka osa-alueella muutenkin kuin esim. omistamassani Classic 30:ssä.

Hämmentävää.
 
Minen jaksa alkaa vääntämään noista muista asioista mistä on ollut puhe, utta itse asiaan mikeistä. DiMarziolta ja Dunkkanilta saapi taatusti laatua, kyse on vain siitä minkälaista mallia sitä haluaa. Noiden lisäksi voisi ehkä olla ilokasta tarkistaa vaikka Kent Armstrongin valikoimat, millbrook tuo näitä maahan.
 
Meinasin siis, että se Jb kuullostaa aikas ohuelta floikkakepillä. Kai sä tajusit, en taaskaan jaksanut lukea tekstiäsi kokonaan :D (sori)

en taaskaan jaksanut lukea tekstiäsi kokonaan
 
Onko mun tekstit niin tylsiä ettei paria riviä jaksa lukea :P

Miten olisi Duncanilta Dimebucker tallaan ja '59 kaulaan?
Mikäli tuo Dimebucker menee liian rouheaksi niin löytyyhän SD:ltä esim. Duncan Distortion, Invader, Full Shred, Duncan Custom jne jne. Kaikki hyviä mikkejä rock/hard rock/metal -osastoille.
 
DiMarzion ToneZone, Air Zone, Norton ja Air Norton ovat myös hyviä noihin musatyyleihin. Itselläni oli ToneZone hetken Charvelissa kiinni ja soittelin sillä kaikkea Purplesta ja Bonjovista aina tuonne Cannibal Corpse osastolle saakka. Tosin, ToneZonessa ehkä eniten ärsytti se treble-puoli. Middleä ja bassoa on riittävästi mutta jonkinlainen "punch" siitä jäi pois minun käytössäni. Dimebucker toimii tässä mielessä paremmin (ainakin meitin musaakissa, joka on kyllä full-scale metallia) :)

Itse olen palaamassa putkikoneista (5150, JCM800, Classic30, VHT 2/50/2 + Rocktron VooduValve jne...) takaisin transistorien pariin.
 
Onkohan tuo seuraava trendi? Gallien-Krueger alkaa taas tehdä kitaravahvistimia. Sitten tulee kitarasyntikat. 80-lukuhan on IN.
 
Asiaan. Suosittelen myös JBtä.

Onkohan tuo seuraava trendi?
 
Tiedä vaikka alottaisin oikean villityksen tässä vielä :))
 
Gallien-Krueger alkaa taas tehdä kitaravahvistimia. Sitten tulee kitarasyntikat. 80-lukuhan on IN.
 
Voi jeesus, tällaista en halua kyllä aloittaa :) Ei siinä mitään, 80's hevanderi on loistavaa, samoin tv-sarjat mutta sitä muotia en kyllä kestä! :)
 
Asiaan. Suosittelen myös JBtä.
 
JB on kovis, kaverilla on Schecterissä sellainen kiinni (tosin taitaa olla mahonkirunkoinen luuttu)... mutta jos se lehmuksessa med floikka??w?t!?f!? kuulostaa "ohuelta" niin EQ:lla paikkailee alapäätä. Ei minulla kyllä ollut lehmusrunkoisen Ibanez RG:n kanssa mitään ongelmia saada jyrää kitarasta pihalle. Oli meinaan JB:tä miedompi mikki siinä aikanaan kiinni.

Miten olisi Duncanilta Dimebucker tallaan ja '59 kaulaan?
Mikäli tuo Dimebucker menee liian rouheaksi niin löytyyhän SD:ltä esim. Duncan Distortion, Invader, Full Shred, Duncan Custom jne jne. Kaikki hyviä mikkejä rock/hard rock/metal -osastoille.
 
Mulla ei niin kokemusta tosta dimebuckerista, mutta en ainaskaan fanita Dimebagin soundeja. Kova jätkähän se on mikäs siinä, mutta joissakin biiseissä se sen soundi on överi pistävä, mun mielestä. Enkä haluais semmoista soundia. Kyllähän silti siitä voi löytyä erittäinkin hyviä soundeja.