Yleistä keskustelua musiikista ›

Kohta asia on esillä myös eduskunnassa. Ohessa Teosten lausunto sivistysvaliokunnalle:
 
Teoston lausunto sivistysvaliokunnalle
 
EDUSKUNNAN SIVISTYSVALIOKUNNALLE
 
Eduskunnan käsiteltävänä olevaan tekijänoikeuslain muuttamista koskevaan hallituksen esitykseen (28/2004 vp) liittyen Säveltäjäin Tekijänoikeusjärjestö Teosto r.y. esittää kunnioittavasti seuraavan.
 
1. Lausunnon tarkoitus
 
Teosto on 27.4.2004 antanut sivistysvaliokunnalle hallituksen esitystä koskevan alkuperäisen lausuntonsa. Uudistamme edelleen siinä esittämämme. Katsomme kuitenkin välttämättömäksi nyt lausua eräistä kysymyksistä, jotka aiempaa lausuntoa antaessamme eivät olleet vielä tiedossamme tai joiden merkitys sittemmin on korostunut. Erityisesti perustuslakivaliokunnan lausunto 10.3.2005 (7/2005 vp) sekä kirkkohallituksen sivistysvaliokunnalle 1.4.2004 jättämä lausunto antavat aihetta useisiin huomautuksiin ja täsmennyksiin.
 
Teosto osallistuu Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY -yhteistyöprojektin toimintaan. LYHTY on 1.4.2005 toimittanut sivistysvaliokunnalle lausuntonsa, jota Teosto myös omasta puolestaan tukee.
 
Käsittelemme seuraavassa sähköistä kaupankäyntiä, piraattituotteiden maahantuontia ja jumalanpalvelusmusiikkia.
 
2. Sähköisen kaupankäynnin edellytysten turvaaminen
 
(a) Lainsäädännön ohjausvaikutus
 
Laittomat markkinat saatava laillisiksi. Musiikin käytön todellinen kasvu on jo vuosia sitten siirtynyt internetiin ja muihin tietoverkkoihin. Kestämätöntä on, että nämä markkinat yhä ovat valtaosin laittomat piraattituotteiden markkinat, jotka kerryttävät lisäarvoa lähinnä vain verkkoyhteyksiä tarjoaville operaattoreille.
 
Tuoreiden tutkimustietojen mukaan Suomessa on noin 52.000 aktiivista vertaisverkkojen käyttäjää ja musiikkialalle maassamme aiheutuvat myyntitappiot ovat 800.000 myymätöntä äänilevyä vuodessa. Muut musiikin tuotanto- ja jakeluketjun osapuolet, mukaan lukien musiikin tekijät ja kustantajat, ovat siis jääneet nuolemaan näppejään. Seuraukset ovat jo selkeästi nähtävissä: Suomen äänitemarkkinoiden myynti laski vuonna 2004 yli 12 % ja vuoden 2005 aikana laskua on ollut jopa 30 % edellisvuoteen verrattuna.
 
On kuitenkin nähtävissä ilahduttavia merkkejä siitä, että musiikin laillinen verkkokauppa on lähdössä käyntiin. Esimerkiksi Applen i-Tunes -internetpalvelujen kautta myydään tällä hetkellä maailmanlaajuisesti jo yli miljoona ääniteraitaa päivässä. Tätä kehitystä tulisi kaikin voimin tukea myös Suomessa, jotta oma luovan työn sektorimme voimistuisi ja menestyisi myös kansainvälisesti. Ratkaisevassa roolissa on lainsäädäntö, jolla luovan alan tärkeimpiä tuotannontekijöitä eli immateriaalioikeuksia voidaan suojella ja niiden soveltamismahdollisuuksia vahvistaa.
 
Lainsäädännön tulisi sekä vaikuttaa ennaltaehkäisevästi että turvata oikeudenloukkauksia vastaan. Hallituksen esitys tarjoaa useita keinoja laillisten verkkomarkkinoiden tukemiseen:
 
- laillisen lähteen vaatimus teosten yksityisessä kopioinnissa, jotta esimerkiksi vertaisverkoissa musiikin luvattoman tarjollepanon lisäksi myös tällaisen tuotteen hyödyntäminen tulisi kielletyksi
- teknisten suojakeinojen kiertämisen kielto, jotta sähkökaupan perustuotteita eli suojattuja ja lisenssiehdoin kuluttajalle myytyjä teoksia ei levitettäisi ja kopioitaisi jatkokäyttöön
- rikosoikeudellisen vastuun laajentaminen siten, että tietoverkossa tapahtuva oikeudenloukkaus voisi ilman ansiotarkoitustakin tehtynä johtaa nykyistä ankarampaan rangaistukseen.
 
Lainsäätäjän antamat signaalit voivat joko edesauttaa tai romuttaa sähköisen kaupankäynnin muotoutuvia markkinoita. Jotta kuluttajien ja muiden markkinaosapuolten käyttäytyminen alkaisi ohjautua toivottuihin uomiin, tulee lainsäätäjän viestien olla ymmärrettäviä, yksiselitteisiä ja yhdensuuntaisia. Tästä syystä pidämme välttämättömänä, että eräitä tulkinnanvaraisia kohtia vielä tarkennetaan tai oikaistaan. Näitä ovat ainakin
 
- tuottamuksesta riippumaton hyvitysvastuu sanktiona laittomasta lähteestä kopioimiselle (57 § 1 momentti)
 
Säännös tulee säilyttää hallituksen esityksen mukaisessa muodossa. Teosta luvatta käyttäneen tulee aina suorittaa normaali käyttökorvaus.
 
- poikkeus teknisen suojauksen kiertämiskieltoon, eli oikeus kiertää suojaus teoksen saamiseksi kuultaville tai nähtäville (50 a § 3 momentti)
 
Suojausta ei pidä saada kiertää lainkaan silloin kun kyseessä on 50 c §:n 3 momentissa tarkoitettu käyttäjälle lisenssiehdoin toimitettu tuote.
 
Jos muunlaisen teoksen suojaus on laillisesti kierretty teoksen saamiseksi kuultaville tai nähtäville, ei näin avatusta teoksesta pidä saada valmistaa kopioita.
 
- teknisten suojausten vaikutus hyvitysmaksun suuruuteen (26 a § 3 momentti)
 
Mikäli suojauksen kiertäminen ja näin avatun teoksen yksityinen kopiointi kuitenkin päätettäisiin sallia, on poistettava kopiointia estävien teknisten suojausten käyttöasteen vaikutus hyvitysmaksun tasoon. Mitään kytkentää alkuperäisteosten suojausasteen ja niiden kopiointivolyymien välillä ei enää voisi olla.
 
(b) Operaattorien asema
 
Välittäjien vastuu saatettava voimaan. Keskeisessä roolissa - portinvartijoina - sähköisen kaupan markkinoilla ovat verkko-operaattorit. Tietoyhteiskuntadirektiivin 8 artiklan 3 kohdan mukaan "jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeudenhaltijoilla on mahdollisuus hakea kieltoa tai määräystä sellaisia välittäjiä vastaan, joiden palveluita kolmas osapuoli käyttää tekijänoikeuden tai lähioikeuden rikkomiseen". Suomi ei ole toistaiseksi tätä mahdollisuutta erityissäännöksin varmistanut.
 
Teosto ja useat levy-yhtiöt tekivät Helsingin käräjäoikeudelle vuoden 2004 lopussa oikeudenkäymiskaaren yleissäännökseen perustuvan hakemuksen. Siinä pyydettiin turvaamistoimen kohdistamista suomalaiseen välittäjään, jonka verkon kautta luvattomia musiikkitiedostoja oli jaeltu. Hakemus hylättiin. Yleisten oikeussuojakeinojen kautta oikeudenhaltijoiden oikeusturva ei siis toteudu. Asia on kiireellinen, koska välittäjävastuun toteutuminen on yksi sähköisen kaupankäynnin tukipilareista.
 
Lakiin tulee lisätä tietoyhteiskuntadirektiivin 8 artiklan 3 kohdan edellyttämä säännös oikeudenhaltijoiden mahdollisuudesta hakea kieltoa tai määräystä välittäjää vastaan, mikäli joku kolmas taho käyttää verkkopalvelua tekijänoikeuksia loukkaavalla tavalla.
 
3. Yksityisen maahantuonnin kielto
 
Nollatoleranssi piraattien maahantuontiin. Suomen lähialueilla rehottavan äänitepiratismin laajuus ja sen vaikutukset Suomen markkinoihin ovat kaikkien tiedossa. Varsinaiset lainvastaisuudet tapahtuvat maamme rajojen ulkopuolella, mutta rikollisen toiminnan tulokset kantautuvat Suomeen turistien matkalaukuissa.
 
Piraattituotteiden "maahantuontioikeus" perusoikeusongelmana on käsityksemme mukaan näennäinen. Asian vuosien varrella saama huomattava julkisuus ja yleinen elämänkokemus antavat satunnaisellekin turistille riittävät valmiudet arvioida, milloin hänellä on "syytä epäillä teoksen kappaletta valmistetuksi sellaisissa olosuhteissa, että valmistaminen Suomessa olisi ollut rangaistavaa." On muistettava, ettei piratismi missään Suomen lähialueella ole sallittua; sen valvonta vain toimii joissain maissa paremmin kuin toisissa.
 
Myös tässä tapauksessa lainsäätäjän antama signaali kansalaisille on ratkaiseva musiikkimarkkinoiden ja yleisemminkin luovan alan tulevaisuuden kannalta. Onko olemassa minkäänlaista oikeuspoliittisesti hyväksyttävää syytä sallia piraattituotteiden vähäinenkään maahantuonti? Mielestämme ei. Piraattituotteiden tuonti tulee yksiselitteisesti kieltää.
 
Tekijänoikeusrikkomusta koskeva 56 a § tulee säilyttää hallituksen esityksen mukaisessa muodossa.
 
Helsingissä, huhtikuun 1 päivänä 2005
 
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y.
 
Katri Sipilä
toimitusjohtaja