Rummut: rumpukamat ›

ostin pdp:t, parhaat sen hintaluokan rummut mielestäni.

ostin pdp:t, parhaat sen hintaluokan rummut mielestäni.
 
Pakko olla hyvät, kun Eurovision laulukilpailuissakin oli Venäjällä pdp:t. :D

Pakko olla hyvät, kun Eurovision laulukilpailuissakin oli Venäjällä pdp:t. :D
 
Terveisiä vain Jämsän Teijolle! Mutta asiaan: Pearlit ovat ookoo, etenkin koivuiset vanhat World Seriesit ja vaahteraiset All Maple Shellit, mutta sen jälkeen kun ostin ensimmäisen Gretsch-settini, on kaikki muut tomit kuulostaneet pilipalitomeilta. That Gretsch Sound...eikä maksa paljon.

Terveisiä vain Jämsän Teijolle! Mutta asiaan: Pearlit ovat ookoo, etenkin koivuiset vanhat World Seriesit ja vaahteraiset All Maple Shellit, mutta sen jälkeen kun ostin ensimmäisen Gretsch-settini, on kaikki muut tomit kuulostaneet pilipalitomeilta. That Gretsch Sound...eikä maksa paljon.
 
Naapurilla on Gretschit, joilla löin ensimmäiset lyöntini muutama vuosi sitten. Pitkä tovi on vierähtänyt siitä kun viimeksi olen niillä soitellut, mutta hyvältä kuulostivat :)

Terveisiä vain Jämsän Teijolle! Mutta asiaan: Pearlit ovat ookoo, etenkin koivuiset vanhat World Seriesit ja vaahteraiset All Maple Shellit, mutta sen jälkeen kun ostin ensimmäisen Gretsch-settini, on kaikki muut tomit kuulostaneet pilipalitomeilta. That Gretsch Sound...eikä maksa paljon.
 
Siis Pearlit, vai kaikki muutkin rummut?

Pakko olla hyvät, kun Eurovision laulukilpailuissakin oli Venäjällä pdp:t. :D
 
*offtopic*
 
Mitkä ne valkoiset oli? Signiat(ko)?

Koulun rockstarien basari ja snare soundaa ainakin vitusti paremmalta, kuin omat exporttini. On niissä kyllä kunnon kalvotkin, mutta tuntuu, ettei omat basarini ja virppa syty kunnolla.

Siis Pearlit, vai kaikki muutkin rummut?
 
Kaikki muut. Paitsi ehkä Starclassicin tomit valetuilla vanteilla miellytti itseäni kovasti. Valitettavasti harvoin pääsee kokeilemaan muiden settejä, joissa olisi valetut vanteet. Gretscheissä, siis niissä amerikkalaisissa, on rumpujen sisäpinnat käsitelty jollakin hopealakalla, jotka yhdessä valettujen vanteiden kanssa saavat rummut _soimaan_.

Muuta en osta ku pearlia! parasta mitä on! olen täysin tätä mieltä!
Saa sanoa mitä vaan mutta tätä mieltä oon!

Pearl on Taiwanissa valmistettava kohtuullisen hyvä merkki. Gretsch on ihan törkeän yliarvostettu merkki. Omaa tuotantoa ovat vain bassarin logo ja 50-60-luvulta kantautunut luulo maapallon ihmeestä. Nykyisellä Gretschillä on varsin vähän tekemistä 40-vuotiaiden kanssa. Vai että mystistä hopeaa? Ihan samaa maalia, kuin saunan kiukaaseen vedeltävä kuumankestävä maali. Lakka ajaa saman asian. Tosin mielikuvia kiihottaa mikä vain.
 
Täällä on kaiken maailman MD-mainostuksen uunottamia puupäitä uskomassa milloin minkäkin rimssin ja endorsementin sokaisemina ja höpöttämässä jonkin PDP:n yms. parhaudesta.
 
PDP on selkeästi halvalla tehty ja muka hyvistä materiaaleista. Vaahteraa ja DW:n spekseillä... Opelista touhtaan BMW:tä...
 
Pearlin parhaat on hyvin tehty hyvistä materiaaleista, mutta pari yksityisohtaa kielii rahastuksesta. Halpatuotanto on samaa shittiä, kuin minkä tahansa brandin alla tuotettu. Hyviä Pearleja on hemmetin harvoin liikenteessä. Export on maapallon myydyin setti. Tuskin paras. Pearlin ripustukset ovat susirumia hammasrautoja. Monella muulla on parempaa ja toimivampaa. Ilmeisesti Pearl ei halua maksaa mallisuojasta ja patenteista.
 
Hyvä rumpu tehdään hartaudella, hyvistä materiaaleista ja hinnasta välittämättä. Puunlaadun merkityskin vähenee. Riittää, että puu on tiheää ja hitaasti kasvanutta. Kelluvia ripustuksia ei vintagerummuissa ole. Eikä niitä kaivata. Hyvä rumpu soi hyvin ilmankin.

Sanoppas Hollmi että mitä diggailet Tamasta? Lähinnä uusista Starclassiceista? onkos ne ns. todella hyvät rummut?

Pearlilla on vakuuttavin markkinointiosasto.

Starclassickit ovat hienoja rumpuja. Tosin aluksi omana brandina tyrkytettiin, kun Tamaa ujosteltiin.
 
Rumpu on hyvä merkistä riippumatta, jos se on hyvin ja hyvistä materiaaleista tehty.

Pearlin ripustukset ovat susirumia hammasrautoja. Monella muulla on parempaa ja toimivampaa. Ilmeisesti Pearl ei halua maksaa mallisuojasta ja patenteista.
 
Hyvä rumpu tehdään hartaudella, hyvistä materiaaleista ja hinnasta välittämättä. Puunlaadun merkityskin vähenee. Riittää, että puu on tiheää ja hitaasti kasvanutta. Kelluvia ripustuksia ei vintagerummuissa ole. Eikä niitä kaivata. Hyvä rumpu soi hyvin ilmankin.
 
Kauneus on katsojan silmissä.... Minun mielestä Pearlin tomiripustukset eivät ole ollenkaan rumia.
Ja jos puhutaan näistä uusista "innovaatioista", niin Optimount on mielestäni tyylikkäämpi kuin esim. Taman Star Cast.
Mutta kerro Mika H, mitä olet mieltä Pearlin Reference-sarjasta? Onko hyvä idea lähteä sekoittelemaan puulajeja näin? Tulee vaan mieleen että mikä on se optimaalinen soundi rumpusetistä.... Onko muilla merkeillä vastaavia sarjoja? Ja saisko nöyrästi pyytää ihan objektiivista suhtautumista? Tiedät kuitenkin rummuista enemmän kuin keskivertopalstallakävijä.

Itse olen täysin tyytyväinen omaan Export-settiini. Hyvin nuo ISS-ripustukset ainakin toimii, ulkonäkö nyt on sivuseikka. Hinta/laatusuhde on kohdillaan. Tosin en ole koskaan pro-tavaraa edes kokeillut, tiedä sitten millaista olisi soittaa oikein koivu tai vaahterapöntöillä.
 
Minulla ei (ainakaan vielä) ole minkäänlaista merkkiuskollisuutta. Seuraavat rummut kuitenkin tulevat olemaan pro-tasoa, luonnollisesti. Mutta eiköhän se noissa kovan luokan pöntöissä ole jo lähinnä makuasia, mitä merkkiä suosii...

Starcast on hyvä esimerkki rumuudesta. Toimii, mutta on se ruma. Alkuperäinen rimms on kaikkein tyylikkäin tällä saralla, mutta hankaloittaa tomien asettelua ja kalvonvaihtoa. Tosin Yamahan YESS on kyllä vielä simppelimpi. Toiminnasta en sitten osaa tarkemmin sanoa. Nuo vanhemmat 9000 ja Recording Custom rummut kun soundasivat jo ilman ripustuksiakin hyvältä.
 
Puulajien sekoittaminen on näpertelyä ja erikoisuuden tavoittelua. Kuten sanoin aikaisemmin: Mikä tahansa puulaji toimii, kunhan se on tiheää ja hitaasti kasvanutta. Pyökki, tammi, koivu, mahonki, vaahtera. Tietyt lajikkeet sitten toimivat oman lajinsa sisällä. Skandinaavian koivu ja kanadan vaahtera, kuten myös afrikkalainen mahonki ovat tästä esimerkkejä. Rumpujen sointia luonnehditaan usein puulajeittain. Aina tämä ei kuitenkaan toimikkaan. Välillä koivurumpu kuulostaa enemmän vaahteraiselta, kuin joku vaahterainen rumpu.
 
Ludwigin Vistalitet, vaikka akryylia ovatkin, kuullostavat yllättävän mahonkisilta. Käykää katsomassa Sonorin uusia X-Rayseja : http://sonor-world.com/temp_FE/download/467093016_X-Ray_Flyer.pdf
Akryyli tekee paluuta myös Sonorille. Rummuissa ei ole mitään ripustuksia kelluviksi laitettuna. Ilmeisesti soundaa ilmankin. Olisiko aika jo palata vanhaan hyvään, eli runkoon kiinteästi liitettyyn ripustukseen?

Nämä ulkonäköseikat ovat kyllä puhtaasti makuasioita, mun mielestä taas Starcast sen tomipidikkeen kanssa on todella hienon näköinen:)

Näinkö tosiaan on myös noiden USA Maple, USA Custom ja Signature -sarjojen kanssa? Tiedätkö missä ja kuka ne sitten tekee ja mistä lähtien näin on ollut? Nämä ovat niitä oikeita Cretschejä. Hinnat "kohdallansa". Kaman omistaa rumputuotannon. Rungot tehdään muualla, mutta kasaus ja viimeistely sitten tehtaalla. Jostakin kuulin, että Gretsch ei ole koskaan tehnyt runkojaan itse. Yhtiö ei ole paljoa huudellut tuotannostaan.
 
Rob Cook (U.S.A) on tehnyt useita vintagerumpukirjoja, mutta Gretschistä ei kuulemma saa tarpeeksi tietoa, että aukottoman historian pystyisi kirjoittamaan.

Mutta kerro Mika H, mitä olet mieltä Pearlin Reference-sarjasta? Onko hyvä idea lähteä sekoittelemaan puulajeja näin? Tulee vaan mieleen että mikä on se optimaalinen soundi rumpusetistä.... Onko muilla merkeillä vastaavia sarjoja? Ja saisko nöyrästi pyytää ihan objektiivista suhtautumista? Tiedät kuitenkin rummuista enemmän kuin keskivertopalstallakävijä.
 
En ole Mika H, mutta luulen, että Reference soundaa hyvälle - niin kuin muutkin "huippurummut", jos vain viritys ja kalvot ovat kohdallaan. Markkinointi tuota Referenceä kohtaan on lyöty TÄYSIN yli. Ei herran jestas. Käykääpä huviksenne katsomassa niitä mainoslauseita.