Tanssimusiikki ›

Tämä aihe tuntui kirvoittavan keskustelua.. Siirsin nyt oman otsikon alle, kun ei oikeastaan liity Tarja Lunnakseen.
 
Toivoin aiemmin cha cha -musiikkiin selkeään rytmitystä. Olin pari päivää sitten erään eturivin artistin keikalla. Siellä tuli sitten cha cha ja totesin, että siinä ei ollut selkeä rytmi. Niinpä edellisten keskustelujen kirvoittamana yritin parhaani mukaan pohtia, että miksi rytmi ei ollut selkeä..
 
Kysynkin nyt teiltä musiikinsoittamisen ammattilaisilta, että miten teidän mielestä eri soittimien pitää cha cha:ssa soittaa?
 
Oma tulkintani oli, että tuossa esimerkkitapauksessa ongelman tuotti basso, joka mielestäni soitti beatia. Niinpä tuli sellainen olo, että helpommin olisi luontunut foxibeisikki.

Oma tulkintani oli, että tuossa esimerkkitapauksessa ongelman tuotti basso, joka mielestäni soitti beatia. Niinpä tuli sellainen olo, että helpommin olisi luontunut foxibeisikki.
 
Enpä valitettavasti (=onneksi) kuullut esimerkkitapaustasi, mutta oikeassa cha-cha:ssa basso osuu iskulle ehkä kerran kahdessa tahdissa. Se, että miten sen biittijuntit soittaa on tosin eri asia, mutta bassosta ei kai paljon kanna ykköstä kuunnella - tai toisaalta sieltä kyllä kuulee juuri ns. ison ykkösen.
 
Periaatteessa ainoastaan lehmänkello paukii cha-cha:saa neljäsosia iskuille - setillä soitettaessa se saattaa tulla esim. riden kello-osasta tms.... riippuu rumpalista.
 
Harmonia-Heikkien tehtäväksi jääkin sitten soitella pois joko sointublokit tai montunot, riippuen biisistä.
 
Melodia on tietysti ihan oivallinen väline ykköstä paikannettaessa, mutta sen kanssa pitää olla tarkkana: Esimerkiksi Jorma Panulan upeassa "Mä oon mikä oon" - kappaleessa melodia lähtee ykkösen "heikolta"!
 
Parhaaseen tulokseen kai pääset kuuntelemalla rummuilta neljäsosat ja paikantamalla sitten ison ykkösen basson ja melodian avulla.

Tyhmä kysymys varmaan, mutta mikä iänkaikkinen on "iso ykkönen"???
 
Siis eikös "oikeaoppisessa" cha chassa mene basso linja niiku 'yk-si kak-SI kol-me NEL-jä' Ja ehkä tolle nelosen takapotkullekkin.. Ja siis basisti ja rumpalin bassari soittaa ton molemman yhdessä.. Monasti vaan kuulee sitä ravintola-chachaa, joka menee ihan beattina.. =I
 
Ja eikös supisuomalaisessa tangossakin mennä ihan neljäs osia, joten sillonhan bassarikin soittaa niitä.. Eri asia on sitte semmoset paikat, missä tulee iskuja.. Tai vaikka Habanera rytmillä, nii siihen mä ainakin soitan vaan ykkösen ja komosen.. siis bassarilla.. Mutta maailman tylsin tango on semmonen, mikä menee vaan eteenpäin tasasesti ku juna.. yäks..=/

Harmonia-Heikkien tehtäväksi jääkin sitten soitella pois joko sointublokit tai montunot,
 
Tuanoin varovasti kyselen mikä on tää montunot?

Tuanoin varovasti kyselen mikä on tää montunot?
 
Piano "riffi"=) Siis mitä lattareissa kuulee.. Menee silleesti jännästi laskevasti, ja nousevasti.. vaikee selittää.. Mut siit on menenlaisia muunnelmia.. kuuntele jotain M. Camiloa vaikka, tai Lenni-Kalle Taipale Trion ekalta levyltä Peppi biisiä=) Tai mitä vaan lattaria, sen kyl huomaa helposti, sellanen mitä pianisti vetää, siin on yleensä hyvä meisinki, ja groove...;)

Mielenkiintoista. Kiitos pojat. Tulostelen näitä vastauksia ja ryhdyn syventymään cha cha -musiikkiin.
 
Oli se vaan onni, että ette kuulleet sitä beat -versiota cha cha:sta (toivoisin, että en olisi minäkään kuullut :)). Ei kyllä huvittanut cha cha:ta siihen veivata, kun tuli jo biisistä niin löysä olo.. Kyllä siitä ykkösen löysi, mutta vaatii kyllä useamman lavatanssivuoden taustalle..

Kyllä siitä ykkösen löysi, mutta vaatii kyllä useamman lavatanssivuoden taustalle..
 
Siis cha chassa ja ylipäätään kaikessa lattari musassahan nimen omaan yritetään häivyttää sitä ykköstä.. Mikään rytmiä edustava isku ei ole ykkäsellä.. Ja esim. rumba clave on esimerkkinä tästä..

Mitähän satsatsaata mä oon soittanu 35vuotta kun en tästä keskustelusta enää ymmärrä mitään?

Tuanoin varovasti kyselen mikä on tää montunot?
 
Pääsiassa soinnun säveliä käyttävä rytminen arpeggionomainen säestyskuvio. Montuno on myös kuubalaisen musiikin perusrytmejä / tyylilajeja - joita eivät oikeasti ole esim. salsa tai mambo, jotka ovat vain ko. genreä löyhästi kuvaavia termejä.
 
Kannattaa kuunnella muuten oikeita kuubalaisbändejä. Niistä kuulee kunnolla miten piano tai son-kitara ruilauttaa montunot.
 
Loistava esimerkki on muuten Ruben Gonzalesin ja muiden Buena Vistan vanhojen mesunjen lämmitys vanhasta tutusta El Cumbancherosta. Siinä Mr. Gonzales tekee käsittämättömän upean vaihdon bombasta montunoon - ja näyttää nuoremmalle polvelle närhen vehkeet....

Ja esim. rumba clave on esimerkkinä tästä..
 
Ja hepskukkuu! Kuinka niin? 2-3:nen vai 3-2:nen?
 
Käsittääkseni Kuubalaisessa musassa (jota rumbakin on) melodia määrää claverytmin - 2-3:sen tai 3-2:sen.
 
2-3:sessa on clave jaettu kahteen tahtiin: Ekassa (2) clave lyö 2:lle ja 3:lle ja tokassa (3) 1:lle, 2:n heikolle ja 3:lle. 3-2:n on taas päinvastoin.
 
No, 2-3:ssa ei kyllä lyödä isolle ykköselle eli esim. kahden tahdin fraaseista koostuvassa rytmissä parittomien tahtien ykköselle.

Mitähän satsatsaata mä oon soittanu 35vuotta kun en tästä keskustelusta enää ymmärrä mitään?
 
Tässä onkin sitten valitettavasti suomalaisen tanssimusiikin koko kuva kaikessa karuudessaan......;-)

Haista IsoJussi paska. Täälä ei oo moisia tarvittu puoleen vuosisataan. Tangot, valssit, humpat, jne taittuu paremmin kun yhdeltäkää etelän snobibändiltä. Ne saa täälä yleensä turpaansa ku yrittää soitella tanssilajeja joita ei osata. Tango tai turpaan tana-tyyliin. hähähähähähähh.
 
Myönnän auliisti että olen jo aikaa sitten luovuttanut lattarimusatietouden alueella. En ole niitä itse juurikaan tarvinnut ja mullahan on loistava tulevaisuus nykyään jo onnellisesti takanapäin.
 
Toki tunnistan suuren tarpeen tanssibändien uusien tuulien osalta. Isojussi näyttää olevan asiantuntija ja annan sille todella arvoa. Nykytanssijat kyllä puhuu termein ja tanssilajein siten että oon pudonnu auttamattomasti kelkasta.
 
Kattoin kyllä Tanhuhoviskin että jos yli 50v-porukat heittää ulos niin ei juuri ketään jää. Ei ainakaan niin paljon että kannattais bändiä tansseihin ottaa. Luulin että etelässä tanssikoulujen opettamia nuoria (25-35v) olis lavoilla pilvin pimein. Väärä oli luulo. Etelässäkin. Eli tartteeko noista sitten kenenkään niin kovin perillä olla? Noista nykytuulista tansseissa.

Hmmm....nuuh,nuuh..hmmmm....;-)
 
Pistää miettimään, mikä on nykyaikaista tanssimusiikkia ja mikä vanhaa...
 
Valssi on vanhaa, tango on vanhaa, foxit ja hotit on vanhaa, lattarit on vanhaa, jenkka on vanhaa masurkka on tosi vanhaa, humppa ei oo kovin vanhaa....
 
Nykybändit luulee, että ultrayksinkertainen piikkilankapiittipaska on 60-luvun tanssimusaa....
 
Aikoinaan soitettiin sen verran hienoja biisejä tanssikeikoilla ja radiossa, että ei voi kun vituttaa tää nykymoska. Artistit ei osaa laulaa,bändit ei osaa soittaa, levy-yhtiöt turruttaa kansan maun järkyttävällä mitäänsanomattomalla paskalla perseennuolijaradioasemien avustuksella....!"#€%&/()=/()%€#"&%&€&%
 
Huh-huh, kun taas helpotti....
 
En mä Jami oo mikään etelän snobisoittaja, enkä väheksy sun ammattitaitoos - 35v kehissä on kunnioitettava rupeama. Mä oon hämäläisjuntti, jolle musiikki on tärkeä asia.
 
Silti: Ei kai ole keltään liikaa vaadittu, että ihan vaikka yleisöö kunnioittaakseen käyttää hieman aikaansa tutustuakseen soittamaansa musiikkiin - että menis ees vähän sinne päin....
 
Ei monet bändit osaa oikein humppaakaan soittaa - yllättävätkin - ootko kuullu erästä hyvin tunnettua lappilaisbändiä viimeaikoina?

Ja hepskukkuu! Kuinka niin? 2-3:nen vai 3-2:nen?
 
Käsittääkseni Kuubalaisessa musassa (jota rumbakin on) melodia määrää claverytmin - 2-3:sen tai 3-2:sen.
 
2-3:sessa on clave jaettu kahteen tahtiin: Ekassa (2) clave lyö 2:lle ja 3:lle ja tokassa (3) 1:lle, 2:n heikolle ja 3:lle. 3-2:n on taas päinvastoin.
 
No, 2-3:ssa ei kyllä lyödä isolle ykköselle eli esim. kahden tahdin fraaseista koostuvassa rytmissä parittomien tahtien ykköselle.
 
No siis kirjotin vähä huonosti.. Rumba ja son 3-2 clavessa tietty tulee ykköselle joka toinen tahti. Mutta tarkotin lähinnä bassolinjaa.. Bassolla ja bassarilla, siinä ei tule.. Kauheesti en ole lattareihin panetunu, mutta sen tiedän, että juuri nimen omaan ykköstä yritetään häivyttää kaikilla tahtiviivan ylittävillä synkoopeilla..

En mä Jami oo mikään etelän snobisoittaja,
 
Kyllä mä sen tiedän. Oot kans sen verran pitkän linjan käyny että uskalsin haistatella. Tiesin että ymmärrät. Ja tosissani ihailen perehtyneisyyttäsi.

Ei monet bändit osaa oikein humppaakaan soittaa - yllättävätkin - ootko kuullu erästä hyvin tunnettua lappilaisbändiä viimeaikoina?
 
Antaa heidän souvata. Moni tykkää vaikka me ihmetellään. No levyt myy ja miljoonabussi kyntää ympäri maata. Aika hiljaista tosin on ollut tuon lapin ihmeen ympärillä. Toki ovat varmaankin olleet pitkään turneella hiihtokeskusten liepeillä. Näin kevättalvesta. Muutama vuosi on aikaa kun oltiin kuuntelemassa. Kaveri oli lääpällään ja mä ihmettelin että miksiköhän.

.. Bassolla ja bassarilla, siinä ei tule.. Kauheesti en ole lattareihin panetunu, mutta sen tiedän, että juuri nimen omaan ykköstä yritetään häivyttää kaikilla tahtiviivan ylittävillä synkoopeilla..
 
No just! Toi on kyllä totta - korkeintaan kopsautetaan sille isolle ykköselle!

Hmmm....nuuh,nuuh..hmmmm....;-)
 
Nöyryys on elinehto. hähähähäh. Hienoa isojussi.
 
Ei kai ole keltään liikaa vaadittu, että ihan vaikka yleisöö kunnioittaakseen käyttää hieman aikaansa tutustuakseen soittamaansa musiikkiin - että menis ees vähän sinne päin....
 
Voi että mä oon samaa mieltä. Tanssibändit on aivan uusien haasteiden edessä tanssikoulujen opettamien rytmien kanssa. Pitäis lopettaa rutina ja opetella soittamaan nuo kaikki mystiset jutut.
 
Mä en enää viitti kun oon eläkkeellä tanssitouhuista. Siksi mun on niin helppo vaatiakkin. Mutta kyllä tosissaankin tanssiyhtyeet vois ruveta opettelemaan niitä juttuja joita porukat haluaa tanssia.

Hmmm....nuuh,nuuh..hmmmm....;-)
 

 
Ei monet bändit osaa oikein humppaakaan soittaa - yllättävätkin - ootko kuullu erästä hyvin tunnettua lappilaisbändiä viimeaikoina?
 
Mikä niissä Souvareiden humpissa on vikana?

...että uskalsin haistatella. Tiesin että ymmärrät. Ja tosissani ihailen perehtyneisyyttäsi.
 
Kiitos! Mä oon sattumalta päässy perehtyyn lattarimusaan jollain tasolla- vaan huomatakseni, että paljon pitäis vielä oppia. Tosin J.J.Johson sanoi aikoinaan tähän tapaan: "There will never come time when I don't have to practise"

Antaa heidän souvata. Moni tykkää vaikka me ihmetellään. No levyt myy ja miljoonabussi kyntää ympäri maata. Aika hiljaista tosin on ollut tuon lapin ihmeen ympärillä. Toki ovat varmaankin olleet pitkään turneella hiihtokeskusten liepeillä. Näin kevättalvesta. Muutama vuosi on aikaa kun oltiin kuuntelemassa. Kaveri oli lääpällään ja mä ihmettelin että miksiköhän.
 
se vaan tekee pahaa, kun kuulee, kuinka maamme eturivin artistit hommiaan hoitaa......en ole katkera, mutta kuitenkin...;-)