jokainen oma biisihän tietenkin loppuu eri tavalla. itse tykkään lopettaa tiukasti johonkin voimasointuun. tai sitten hitaat, melankoliset mollibiisit duuriin.
Vittumaisin loppu kaikista biiseistä mitä oon kuullu on ehdottomasti Stam1nan Paha Arkkitehti. tuntuu että kartiot hajoo vaikka kuuntelisi pienimmällä mahdollisella volumella.
Katotaan toisia ja sitte lasketaan nyökkäyksillä "yks-kaks-kolme..." ja tällöin pitäisi kaikkien iskeä viimeinen isku ja rämpätä sitä ehkä muutaman kerran, mutta yleensä kaikki iskevät eri aikaan ja loppu kuulostaa kamalalta sekamelskalta, ainoa joka tapahtuu yhtäaikaa on täydellinen nauruun repeäminen huonon lopetuksen johdosta.
Leijonan tunnistaa usein sitä ympäröivästä savannista.
hirvijo
enema
