Kitarat: kitarakamat ›

Eli siis kitaran jyrsittyjen kolojen vuoraaminen kupariteipillä ja pleksin vuoraaminen alumiiniteipillä (tapoja on monia, mutta tällä saavutetaan kokemusten mukaan paras tulos). onko joku tehnyt? oliko hermoja raastava kokemus, josta ei sitten loppujen lopuksi ollutkaan niin paljon hyötyä.
 
"häkkihän" pitäisi olla täysin aukoton, jotta ylipäätänsä mitään hyötyä tästä hommasta olisi (saumakohdat liitetään toisiinsa juotostinalla), mutta sitä tässä lähinnä ihmettelin, että kun tuota pleksin sisäpuolta lähtee vuoraamaan, ja alumiiniteippi ei johda sähköä kuin tarrattomalta puolelta, niin miten se saadaan aukottomaksi? luulenpa ettei tuota juotostinaa ainakaan kannata käyttää muuta kuin itse kitaran puuhun, ja siinäkin erittäin varovasti ettei puuhun tule palovammoja.

Kyllä näkyy johtavan aluteippi sähköä, kun vaan reunasta liimaa päällekkäin. Sama tavara käy mikkikoloihin ja pleksiin. Kannattaa teipata niin, että teippi ulottuu hieman kolon reunoilta kannen päälle, jolloin pleksiinkin tulee kosketus.

Eikös se potikoitten runkojen kautta johda maihin, uskoisin. Jos on kunnon Bresnevin aikaiset himmentimet keikkapaikan valoissa ei auta mikään konsti single coil kitaroihin, vaikka olis EMG:t. Ns. haamukela on kuulemma toimiva mutta en itse tiedä miten se kytketään.

Eikös se potikoitten runkojen kautta johda maihin, uskoisin.
 
kyllä
 
niin, ja ammatilaisten mukaan vielä parempaa jyrsittyjen kohtien osalta on tuo kupariteippi, että sitä alumiiniteippiä ainoastaan pleksin sisäpuolelle => paras tulos.
 
onko todellakin näin, että alumiiniteippi johtaa sähköä kunhan liimaa sen osittain edellisen pätkän päälle? tuntuu hieman kummalliselta, mutta ehkäpä näin sitten on.

kyllä
 
Kyllä kaikki konstit joilla kitarasta saadaan häiriöttömämpi, kannattaa. Vaikkei paranis kuin vähän se häiriösuojaus, niin on mukavampi soitella, eikö.. Vaikkakin ei siitä koskaan sellaiselle tasolle niitten kanssa pääse, ettei stadion-voluumilla yhtään ylimäärä risausta tai hurausta kuuluis, varsinkaan tavallisilla yksikelamikeillä..
Voihan ne mikkikolot ynnä muut vaikka maalata sähköä johtavalla maalilla, niinkuin eräät valmistajat tekee. Kyllä varmasti Suomestakin kyseisiä maaleja saa, aikoinaan kun tuli enemmän noitten kanssa touhuttua, toin brittilästä "carbon conductive paint"- purkin, sellasta mustaa väriä oli se. Sillä mikkikolo maalaten, pleksiin sitten aluteippi sisäpuolelle.
Dummy coilia eli ihan vaan hum-cancelling coilia on myös käytetty, periaatteessa esim. Strato-mallisissa kitaroissa kyseessä on vastakkaiseen suuntaan mikkikelan kanssa käämitty kela jossa ei oo ollenkaan magneetteja, esim Stratocaster Elitessä on moinen, löytyy piileskelemästä sieltä pleksin alta.
Häiriösuojaus kannattaa aina!

noita sähköä johtavia maaleja on tässä yhteydessä moitittu aika paljon. niiden johtamiskyky on kuulemma verraten aina heikompi, ja kotikonsteilla ruiskiessa on kuulemma vaikea päästä hyviin tuloksiin, niin ja uudelleen tekemisenkin kuvittelisi olevan aika työlästä ruiskuttelun jälkeen. lisäksi nuo johtavat maalit ovat kuulemma sen verran kalliitakin, että teipillä saatu tulos tulee paljon edullisemmaksikin.

noita sähköä johtavia maaleja on tässä yhteydessä moitittu aika paljon. niiden johtamiskyky on kuulemma verraten aina heikompi, ja kotikonsteilla ruiskiessa on kuulemma vaikea päästä hyviin tuloksiin, niin ja uudelleen tekemisenkin kuvittelisi olevan aika työlästä ruiskuttelun jälkeen. lisäksi nuo johtavat maalit ovat kuulemma sen verran kalliitakin, että teipillä saatu tulos tulee paljon edullisemmaksikin.
 
Kaikki täysin tosia, esim. tuota mustaa möhnää joutu vetelemään useita kerroksia.. Alu- tai kupariteippi on kyl hyvää.

Tein varmaan vuosi sitten tuon homman, mutta kävi sellanen juttu, että kun mikkien korkeudensäätöruuvit otti sinne teippiin kiinni, niin kitara mykisty ihan kokonaan, joka mikillä. Sit ku rapsutin teipit niiden ruuvien kohdalta pois, että ne vastas vaan puuhun, niin kitara toimi taas. Nythän se häkki ei ole kokonainen taaskaan...vai onko? Ja mistäpä moinen mykistyminen johtui?

Tein varmaan vuosi sitten tuon homman, mutta kävi sellanen juttu, että kun mikkien korkeudensäätöruuvit otti sinne teippiin kiinni, niin kitara mykisty ihan kokonaan, joka mikillä. Sit ku rapsutin teipit niiden ruuvien kohdalta pois, että ne vastas vaan puuhun, niin kitara toimi taas. Nythän se häkki ei ole kokonainen taaskaan...vai onko? Ja mistäpä moinen mykistyminen johtui?
 
siis kyllähän siihen reikiä tulee, mm. potikoitten ja mikkien reikien kohdalle pleksiin, ettei se sillä tavalla aukoton ole, ja samanlailla noille ruuveille tarvii tietenkin olla myös omat reikänsä...
 
tuosta mykistymisestä en kyllä tiedä, ei sen pitäisi mykistää kitaraa, jos ne ruuvit koskee "häkkiin", jos vaikka johtimet koskivat, tai plugi jakista osui vuoraukseen....?

tuosta mykistymisestä en kyllä tiedä, ei sen pitäisi mykistää kitaraa, jos ne ruuvit koskee "häkkiin", jos vaikka johtimet koskivat, tai plugi jakista osui vuoraukseen....?
 
Tai jos mikkien piuhat oli väärin päin, ja maapiuha on yhteydessä mikin runkoon. Eli jos mikissä on vain kaksi piuhaa. Tällöin kun runko osuu siihen teippiin, ei pitäisi normaalisti tapahtua mitään, mutta kun runko onkin hottina, niin mykistyypi koko mikki. Tällainen äkillinen, känninen "älynväläys" tuli...

Nythän se häkki ei ole kokonainen taaskaan...vai onko?
 
No se nyt ei todellakaan ole niin tarkkaa. Joku insinööri voisi nyt kertoa reikien koosta, aallonpituuksista ja laskukaavoista, mutta kitaristelle riittänee tieto siitä, että kunhan siinä suojauksessa ei peukalonpään kokoisia reikiä ole, ainakaan montaa, niin se riittää. Todellakaan ei tarvitse teippausten saumoja kolvailla...

Joskus on tullut sellainen kymysys mieleen noitten suojausten yhteydessä että kuinka paljon ja millälailla noilla on vaikutusta mikkien toimintaan (muuta kuin sähköisten häiriöitten väheneminen). Ilmeisesti ei paljoakaan vaimenna magneettikenttää, mutta onko kukaan huomannut mitään eroa ennen suojauksia ja jälkeen?

Joskus on tullut sellainen kymysys mieleen noitten suojausten yhteydessä että kuinka paljon ja millälailla noilla on vaikutusta mikkien toimintaan (muuta kuin sähköisten häiriöitten väheneminen). Ilmeisesti ei paljoakaan vaimenna magneettikenttää, mutta onko kukaan huomannut mitään eroa ennen suojauksia ja jälkeen?
 
Suojauksen jälkeen ääni oli häiriöttömämpi... Ja taisi olla hieman kirkkaampi ja selkeämpi. Oliko tuo kirkkaus ja selkeys vain hurinan ja suhinan vähentymistä sit, en ossaa ny sannoo.

Joskus on tullut sellainen kymysys mieleen noitten suojausten yhteydessä että kuinka paljon ja millälailla noilla on vaikutusta mikkien toimintaan (muuta kuin sähköisten häiriöitten väheneminen). Ilmeisesti ei paljoakaan vaimenna magneettikenttää, mutta onko kukaan huomannut mitään eroa ennen suojauksia ja jälkeen?
 
Sanoisín että ei ole eroa, tai voi olla että huomaat eron jos yleensä huomaat eron siinä kumminpäin piuha on tai eron soundissa kahden eri alkalipariston välillä. Mulla ollut sekä maalattua että folioitua ja molemmat toimii. Ja homma on helppoa.