Rummut: rumpukamat ›

Jooh olen aloitteleva rumpali ja olisin vinkkejä vailla!?! Kaikki kelpaa..

Soita biittiä ja yksinkertaisia juttuja, ei kikkailua. Kehitä hyvä komppi.

Treenaa ihan peruskomppia (kakkosnelosta) eri tempoissa (myös huomattavan hitaita..) aina viisi - kymmenen minuuttia kerrallaan. Jos tulee yksikin filli niin kymmenen lisäminuuttia :D Soittele paljon levyjen perässä.

Itsekkin aloittelijana huomannut että levyjen päälle soittaminen kannattaa (luurit päähän ja levy soimaan), myöskin kaikenlaisen musiikin kuuntelu (kuuntelet tietenkin rumpuja) ilmarummutus on myös kivaa.. ja hirvittävä harjoittelu

Sääntö numero yksi: ÄLÄ osta New Soundeja!! :)
 
Tuota noudattamalla pääseepi jo pitkälle... :)
 
Mutta asiaan: kova harjoittelu palkitsee ajan myötä.. itseni kanssa huomannut... myös monipuolinen harjoittelu tuo.. öh.. syvyyttä? hommaan.. pysyy mielenkiinto yllä... Hyväksi harjoitella monenlaista musiikkia (jos vaan kiinnostaa) Mutta kai sen on ensimmäinen lähtökuoppa nämä perusjutut.. Esim. kirjastosta varmasti löytyy jotain kirjoja joista voi olla apua (itse en koskeen jaksanut niihin suuremmin paneutua vaikka lainasinkin) =) Eli sataan kertaan sanottu peruskomppi jne...
 
Eipä tainnut olla apua.. :) Olen pahoillani... Mutta noita alkusanoja kannattaa noudattaa.. :)

Kun hommaat peltejä, hommaa Meinlit.
En voi väittää olevani hyvä, mutta en ole sentään aloittelija.
Joten:
Harjottele perusjutut ensteks, siirry sit vasta vaikeempiin juttuihin(ite tein toisin, etenin liian nopeesti, tosin asia korjattu).Jos on mahdollisuutta saada opetusta nii mee ihmeessä!

Hanki hyvä opettaja tai mene musiikkiopistoon. Kapulaotteet tulee helposti opittua vääriksi.

Mitä tässä nyt jotain tulikin, mutta alkuun on ehkä järkevämpää reenailla ihan itseopiskeltuna jotain kohdalleen niin ei tarvitse mennä aivan aloittelevana tunnille, menee rahaa ns. tyhjään kun opetellaan aivan perusasioiden lähtökohtia. Sitten kun kuitenkin tuntuu että jo perusbeat sujuu suhtkoht hyvin niin kannattaa hakeutua osaavan opettajan tunneille.
 
Tsemppiä harrastukseen!

Hanki metronomi jo nyt äläkä vasta kymmenen vuoden päästä. Treenaa sen kanssa ajatuksella, etenkin ikäviä ja hankalia nopeuksia. Muista soittaa myös ilman.
 
Sellainen malli, joka osaa erilaisia tahtilajeja, ja piipata ykkösen kohdalla lujempaa. Ja josta löytyy jokainen bpm (beats per minute) eikä vain portaittain, esim 120, 125, 130, jne. Sellaisten kanssa menee hermo, kun se haluttu tahti osuu aina niihin väleihin. Maksaa noin 20-30e.
 
Lue täältä kaikki minkä irti saat, etenkin nuo yläreunan FAQ:t.

Tärkeimmät tais tulla. Metronomi ja opettaja. Tekninen kehitys on jonkinlaisessa suhteessa siihen miten suuren ajan ns. "reeniajasta" pyhittää niille oikeille harjoituksille huvikseen soittelun sijasta. Ihan Alottelevalle voisi suositella seuraavia opuksia harjoitteluun...
Leevi Leppänen:Rokkaavat Rummut, Ted Reed:Syncopation.
Ainakin yksi tunti jollain osaavalla opettajalla aluksi voisi olla hyvinkin suotavaa. Kun harjoittelun makuun pääsee niin George L. Stonen (muistaakseni) "Stick Control" Sisältää myös hyviä harjoituksia. Stick Controlia ja edellämainittua Syncopationia pidetään kirjoina, joiden harjoitukset sopivat niin aloitteleville kuin tappiin saakka kehittyneillekin rumpaleille.

menee rahaa ns. tyhjään kun opetellaan aivan perusasioiden lähtökohtia
 
Siitähän vasta kannattaakin maksaa. Erityisesti kapulaotteen, ryhdin ja muun ergonomian kanssa kannattaa olla alkutaipaleella mahdollisimman natsi. On helpompaa opetella homma "oikein" yhdellä kertaa kuin yrittää päästä huonoista, pinttyneistä tavoista eroon esim. 13 vuoden jälkeen. Kyse on pienistä, mutta tärkeistä jutuista, joista moniin kiinnitin itseksin ensimmäisen kerran huomiota vasta alkaessani opettaa muita.
 
Eli mars opettajan ovea kolkuttelemaan.

Siitähän vasta kannattaakin maksaa. Erityisesti kapulaotteen, ryhdin ja muun ergonomian kanssa kannattaa olla alkutaipaleella mahdollisimman natsi. On helpompaa opetella homma "oikein" yhdellä kertaa kuin yrittää päästä huonoista, pinttyneistä tavoista eroon esim. 13 vuoden jälkeen. Kyse on pienistä, mutta tärkeistä jutuista, joista moniin kiinnitin itseksin ensimmäisen kerran huomiota vasta alkaessani opettaa muita.
 
Eli mars opettajan ovea kolkuttelemaan.
 
nimenomaan. mitä myöhemmin menee opettajalle, sitä todennäkösemmin tekniikka on menny sivuraiteille. ja myöhemmin alkaa muuttaa, sitä vaikeampi se on korjata. Hyvältä pohjalta taas ponnistaa paitsi kivuttomammin, myös pidemmälle. metronomi, opettaja, padi, setti ja iso määrä reenimotivaatiota on jo paljon.
 
add:
 
on helppo sanoa että kapulaote oikeaksi, ja yhtä helppoa on luulla väärää oikeaksi tai oikeaa vääräksi. ja mikä edes on Se Oikea Kapulaote. suuntaviivoja voi yrittää verkon yli antaa, mutta mikäli ei halua päätyä sellaiseen tilanteeseen, että on 15v soittanut eikä oikeen mitään irtoa, kannattaa hakeutua heti opettajalle ja toivoa, että opettaja on hyvä. varmempaa laatua saa menemällä musiikkiopistoon/konservatorioon. voi olla, että tulee kalliimmaksi, mutta kyllä se kannattaa.
 
muutama juttu mitä ei saa kammoksua:
 
-metronomi
-nuotit
-pädi
-työnteko
-levyjen kanssa soittaminen
-itsensä nauhoittaminen ja analysointi
 
eikä se kikkailu mikään huono asia ole, älkää nyt anti-kikkailijat tappako motivaatiota heti alkuunsa. jos ei koskaan "kikkailua" reenaa, sitten ei isonakaan fillit lähe. Ja niitä joilta ei lähe yleensä harmittaa "kun ei tullut reenattua". ennemmin niin päin, että mitä vaan lähtee ja sitten tyylitajulla määrittää sen mitä lopulta soittaa. tyylitajun kehittäminen onkin sitten elinikäinen koulu.

Ehdottomasti sitä mieltä, että tarkkuuteen kannattaa panostaa.
Perusasioihin ja yksinkertaisuuteen: "kaikkihan kikkailla osaa, mutta kuka osaa olla kikkailematta", siinä jonkinsorttinen motto. On muuten yllättävän vaikea noudattaa... ;)

yksinkertasia tekniikkaharjotuksia. Oo Vv esimerkiksi. mutta elä yritä heti mitään tempoa 393 iskua minuutisa. hitaasti aloitat

Juuh... paljon hyviä vinkkei.. oon mä aika paljon soitellu koulus, mutta nyt aattelin alottaa harjoittelun oikein kunnolla.
Mikä on muuten hyvä rumpumerkki? ja Mikä ois hyvä setti?

Mikä on muuten hyvä rumpumerkki? ja Mikä ois hyvä setti?
 
Tähän on helppo vastata kenen tahansa foorumia jonkin verran seuranneena. Hyviä merkkejä on melkeinpä kaikki tunnetut merkit, kuten Tama, Pearl, Premier, Sonor, Yamaha, Mapex... huonoja merkkejä taas ovat halpismerkit, kuten New Sound, Century, Basix, Trax, Millenium.
 
Hyvä setti voisi olla vaikkapa käytetyt Tama Rockstarit tai Pearl Exportit, joita esim. Torilta n. 500 eurolla. Virallinen Peltisuositus on Stagg, laatupeltejä halpishinnoilla. Varmaan tälläkin hetkellä joku koluaa Toria läpi ja läimäsee sulle parhaisiin linkit ihan hetken kuluttua, ellei ole jo niin tehnyt...
 
EDIT: Lisäsin tärkeitä unohtamiani rumpumerkkejä tuohon listaan.

Liikkeen ekonomia siten kuntoon, että kapula ei tee turhia sivuttaisliikkeitä, jos sen pitää mennä vain ylös alas suunnassa. Tämä tarkoittaa, että sormet, ranteet ja käsivarret liikkuvat niin, että ne eivät estä kapulan oikeaa liikerataa.
 
Pienillä lyönneillä ei tarvita isoja käsivarren lihaksia, mutta suurilla korkeilta lähtevillä lyönneillä isot lihakset tulevat mukaan, pienet sormenkaan lihakset eivät silti lakkaa toimimasta. Kyynärpää liikkuu ylösnostoissa luonnollisesti hieman kylkeä kohti ja eteenpäin, alaspäin mennessä taas hienoisesti ulospäin. Oikein tehtynä kapula piirtää ilmaan kuin veitsellä leikatun viivan.
 
Harjoituksia kannattaa tehdä liikeradan oppimiseksi eri korkeuksilta lähtien, ainakin kolme peruskorkeutta olisi syytä hallita. Ja liikkeet: Ylhäältä alas ja välittömästi palautus ylös, alhaalta lyönti ja välittömästi ylös, eli kaikki yhdistelmät vain läpi. Peili on paras apuväline näissä.
 
Tutustu rudimentteihin, käsijärjestyksillä varustettuihin rumpujen perusrytmeihin ihan pelkällä virvelillä soitettuna. Nämä vastaavat rumpaleille melodiasoittimien soittajien asteikkojen ja skaalojen harjoittelua, eli tuovat rutiinia

Soita sellaista musiikkia jota tykkäät kuunnella (kunhan se nyt ei mitään överivaikeaa ole). Jos lähetään tuolle linjalle että hakataan peruskomppia tunti päivässä puolen vuoden ajan, voi kyllä koko soittoharrastus ruveta hyvin nopeasti kypsyttämään.

Mikä ois hyvä setti?
 
Hyvä setti voisi olla vaikkapa käytetyt Tama Rockstarit tai Pearl Exportit, joita esim. Torilta n. 500 eurolla. Virallinen Peltisuositus on Stagg, laatupeltejä halpishinnoilla. Varmaan tälläkin hetkellä joku koluaa Toria läpi ja läimäsee sulle parhaisiin linkit ihan hetken kuluttua, ellei ole jo niin tehnyt...
 
Kun kerran käskettiin, niin suositellaan sitten:
 
Vaikka tämmöiset
 
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=59878
 
Itsellä on samanlaiset, mutta yks tomari lisää. Semi-pro tasoa, pärjää pitkään... Ja pelleiksi Staggia. ;)