Bassot ›

...nimittäin junaan! Lähdin treeneistä suoraan töihin stadiin, luin junassa pääsykokeisiin ja hyppäsin helsingissä onnellisena pois junasta. Meinasi pukata paskaa housuun kun tuli puoli tuntia myöhemmin myllypurossa mieleen että eikös mulla ollut basso mukana!
 
No, soitin löytötavaraan ja sielähän se onneksi oli tallessa!

...nimittäin junaan! Lähdin treeneistä suoraan töihin stadiin, luin junassa pääsykokeisiin ja hyppäsin helsingissä onnellisena pois junasta. Meinasi pukata paskaa housuun kun tuli puoli tuntia myöhemmin myllypurossa mieleen että eikös mulla ollut basso mukana!
 
No, soitin löytötavaraan ja sielähän se onneksi oli tallessa!
 
Pyhä röytötavaratoimisto sentään!

Melkeen sama ku meikäläiseltä jäi täysin muutenkin pieleen menneen ja helvetin kiireisen päivän jälkeen mun CD salkku metroasemalle mis oli mun kaikki (n. 150kpl) cd:t. Sitä sit EI löytyny.

Oonx mä ainoa joka on keikkabussis matkalla todennu "hei jätkät, mun basso ..!"

Oonx mä ainoa joka on keikkabussis matkalla todennu "hei jätkät, mun basso ..!"
 
Hoh, miulla oli vuosikaudet autossa pari rumpukapuloita aina varalla, kun yhden bändin onneton rumpali ilmoittaa keikkapaikalla että jäi kapulat. Lauantaina, vieraassa kaupungissa, klo. 20:00. Ensimmäinen, ja toivottavasti viimeinen, kerta kun veistin morapuukolla harjanvarresta rumpukapulat. Vähän jäi krouveiksi mutta keikka vedettiin.
 
Heh.

Hoh, miulla oli vuosikaudet autossa pari rumpukapuloita aina varalla, kun yhden bändin onneton rumpali ilmoittaa keikkapaikalla että jäi kapulat. Lauantaina, vieraassa kaupungissa, klo. 20:00. Ensimmäinen, ja toivottavasti viimeinen, kerta kun veistin morapuukolla harjanvarresta rumpukapulat. Vähän jäi krouveiksi mutta keikka vedettiin.
 
Heh.
 
Mulla ei ole ikinä piuhaa kun sitä tarvin! Viimeksi tiistaina keikalla ei ollut piuhaa mukana, eikä paikalla ollut myöskään yhtään. Juoksin viereisestä koulusta hakemaan :)

Kerran kerkesin treenikämpälle saakka palatakseni hakemaan kitaran kotipihalta autopaikan vierestä.

Mä olin kerran hyppäässä pois junasta täysin ilosena, niin sitten joku mies huomautti"Hei, eikös toi kitara ollut sun?". Oli meinaan lähellä ettei Fender jäänyt junaan.

Jumalauta mies. Muijan saa unohtaa ja lapsen saa hukata, mutta bassoa ei jätetä!

Jumalauta mies. Muijan saa unohtaa ja lapsen saa hukata, mutta bassoa ei jätetä!
 
Humppatihumppatihumppati... Humppakomppii tulloo taustavoimaksi, ny tuli Väkipäälle sanktiota tollasesta. Ja Janille plopplop..

No mutta siinä pukkaa ihan erikaista vitutuksen tynkää jos unohtaa rakkaan bassonsa helsingin rautatieasemalla kuin jos piuha tai kapulat jää kotiin!
 
Eipä se keikan alla ole mielessä, että miten arvokas esine unohtui, vaan se, että estääkö se esiintymisen. ;)

Eipä se keikan alla ole mielessä, että miten arvokas esine unohtui, vaan se, että estääkö se esiintymisen. ;)
 
Vai niin. Just just... Väitätkö, että sinua vituttaisi ihan saman verran kotiin jääneet rumpukapulat kuin junaan jäänyt basso?
 
Niin, bassoa ei jätetä, oikeassa olette! Olen vastaanottavainen rangastuksen suhteen.

Vai niin. Just just... Väitätkö, että sinua vituttaisi ihan saman verran kotiin jääneet rumpukapulat kuin junaan jäänyt basso?
 
Riippuu keikan tärkeydestä. ;) Ja siitä mikä bassoista sinne junaan jäisi.

Heh, basso unohtui kerran hääpaikalle kun olin basistin virkaa toimittamassa ja ruokapalkalla vielä. Kun sitten joskus puolenyön aikaan mentiin vaimon kanssa takas paikalle hakemaan sitä niin eikös siellä ole hääpari roudaamassa häärekvisiitta ja muuta!
 
Siis käsittämätöntä, jos yhtenä iltana elämässäni irtisanouduin kaikesta siivoomisesta ja järjestelyistä niin eiköhän se ollu se hääyö! Uskomatonta, mutta luulisi että sulhasella ja morsiolla olis jotain muuta mielessä edes hääyönä!
 
Oli ne kyllä tylsät häät muutenkin, eikä minkäänlaista kipinää hääparin välillä..

Hieman aiheen vierestä mutta siihen silti liittyen...
 
Eilen sitten jäi keikkapaikalle loppuroudauksen yhteydessä rahallisesti ja tunteellisesti arvokas bassonuppini. Siellä se nyt on yksin kylmässä maailmassa... Eikä siinä vielä kaikki, tänään tietenkin yrittänyt keikkajärjestäjään saada yhteyttä puhelimitse, mutta "tämä on vastaaja" ... Miten voi ihminen olla niin tyhmä että jättää rakkaimman esineensä keikkapaikalle?Joko nuppi vielä lojuu jossain takahuoneessa, tai sitten se on jo myyty mafialle.
 
Ja tämän topicin nostamisesta ei ole kellekään hyötyä, mutta pakko päästä purkamaan tuntojaan.

Itellä kans kerran unohtui basso nojaamaan reeniksen ulko-oven viereen seinään nojaamaan, kun siitä hajamielisenä ihmisenä lähdin autolla päästelemään. Tovin kuluttua hyppäs sydän kurkkuun ja kauheeta haipakkaa takas! Siinä se olis ollu kenen tahansa otettavissa suhteellisen kauan. Luojan kiitos että se oli siinä vielä kun palasin! Sitä en olis kyllä antanut itselleni anteeksi jos basso siitä olis hävinnyt.
 
Muutenkin olen niin pirun hajamielinen, varsinkin useamman päivän keikka reissuilla olen muiden bändiläisten huolehdittavana että pääsen paikkoihin ajoissa ja mulla on kaikki mukana, koska niillä reissuilla saan yleensä ne vähätkin aivosoluni lamaannutettua tietyistä syistä siihen kuntoon... heh heh

...nimittäin junaan! Lähdin treeneistä suoraan töihin stadiin, luin junassa pääsykokeisiin ja hyppäsin helsingissä onnellisena pois junasta. Meinasi pukata paskaa housuun kun tuli puoli tuntia myöhemmin myllypurossa mieleen että eikös mulla ollut basso mukana!
 
No, soitin löytötavaraan ja sielähän se onneksi oli tallessa!
 
HOHO! Sori...

...Eilen hain laivalle jäänyttä vaatetta pois löytötavarasta, kitaristi on jääny keikkabussista kauppaan ostamaan satsumia, rumpalin rumpumatto on aina kateis, korvatulppia, sormuksia, kenkiä, vöitä.. vaikka mitä on jääny keikkareissuilla, mutta BASSOA EI JÄTETÄ.
 
Ny poeka laitat ketjun siitä laukusta nilkkaan...

BASSOA EI JÄTETÄ.
 
Vanhana sotaveteraanina voin sanoa että basso on kuin kaveri.