Studiotyöskentely ›

(Kopioitu toisesta threadista)
 
Hm. Arkistointiongelmista on puolet pois, kun lakataan tallentamasta ohjelmakohtaisissa formaateissa. Formaattienvälisestä siirrosta taas suosittelen konsultoimaan Tuotantotalo Werneä, oon heille moraalisesti tämän mainoksen velkaa
:-)

Mut heillä on tosiaan monelaista tallenninta.
 
Kuka tällaisesta formaattisiirrosta maksaa? Ei levy-yhtiöt eikä varsinkaan bändit. Jos tarkoituksena on pitää äänite-arkisto ajan tasalla, ei esim. joku re-issuen teko.

Kuka tällaisesta formaattisiirrosta maksaa? Ei levy-yhtiöt eikä varsinkaan bändit. Jos tarkoituksena on pitää äänite-arkisto ajan tasalla, ei esim. joku re-issuen teko.
 
Siinäpä se, äänitearkistoa ei kai pääsääntöisesti ikinä päivitetä, ennen kuin sopiva re-issue iskee kohdalle, ja pitää havahtua toimintaan. Tässä tapauksessa re-issue-huumassa tuli siirrettyä kahden bändin 15 vuoden takaiset studiosessiot paniikilla PCM-videosta DATille, minkä jälkeen mä ne kotipajalla siirrän (kohta ku kerkiää) CD:lle.
 
Mutta myöntää täytyy, että jotain tars tehdä, jos haluaisi esim nuo ADAMit hyllystä remiksaukseen. Joiltakin osin niitä tuli taannoin siirrettyä 2" analogikakuille tuosta syystä, mutta sekin oli silloin se.
 
Ehkä pitää vain ajatella, että hyllystä löytyvä valmis levy on se mitä materiaalista on saatavilla, ja jos varhaisempaa tai laajempaa versiota löytyy, se on bonusta.
 
Tekisivät vielä CD:stä sellaisen, että se kestäisi pidempään.

Mutta myöntää täytyy, että jotain tars tehdä, jos haluaisi esim nuo ADAMit hyllystä remiksaukseen. Joiltakin osin niitä tuli taannoin siirrettyä 2" analogikakuille tuosta syystä, mutta sekin oli silloin se.
 
Ongelmahan ei ole noissa ns. ammattilaispiireissä, levy-yhtiöissä ja muissa, vaan demobändien ja muiden pientekijöiden keskuudessa. Ne ADAT:it ja DAT:it joita tehtiin nuorena ovat muutaman vuoden päästä kadonneet bittiavaruuteen eikä niitä ole kukaan siirtelemässä mihinkään. Kun ne tyypit itekin on nykyään vakuutusmyyjiä ja talkkareita.
 
Mulla on varmaan kadonnut satoja digi-äänityksiä siltä ajalta kun pelkästään harrastelin. Ei silloin mitään backuppeja ajatellut. 4-raitanauhat C-kasetilla taas on tossa vieressä laatikossa ihan kunnossa.
 
Netistä löytyy muuten tällainen
 
http://www.grammy.com/pe_wing/guidelines/
 
joka on kehitetty sessioiden siirtoa ja arkistointia ajatellen. Suosittelen tutustumaan ja soveltamaan.

Tosa just pyörittelin datteja vuodelta about 89 ja yllättävän hyvin soi...vähän se räpsyy, mutta kohtuu hyvin sain pelastettua. Pitäis varmaan vetää analoogillekin, varmuuden vuoksi.

Tosa just pyörittelin datteja vuodelta about 89 ja yllättävän hyvin soi...vähän se räpsyy, mutta kohtuu hyvin sain pelastettua. Pitäis varmaan vetää analoogillekin, varmuuden vuoksi.
 
Yllätys, samoin
:-D :-D :-D
 
Se taitaa olla ilmassa ny semmoinen nostalgian haisu?

Tekisivät vielä CD:stä sellaisen, että se kestäisi pidempään.
 
Mitenköhän tuollaiset pikku hiljaa tuloaan tekevät holografiset tallennusmediat kestävät ajan hammasta?
 
http://www.inphase-technologies.com/

Tekisivät vielä CD:stä sellaisen, että se kestäisi pidempään.
 
Kuuntelin tossa parisen viikkoa takaperin niin siellä se Mikael Wiik paasaili kuinka se biisi mitä rupes soittamaan oli CD:llä jonka hän osti vuonna -83 ja edelleen aivan hehkeä.. ;) Ei siinä kyllä ainakaan radion läpi mitään rätinöitä kuulunut. On se Mikael hieno mies...

Nuo tehtaassa tehdyt CD:thän ovat pitkäikäisiä, mutta poltettujen kanssa voi tulla jo muutamassa vuodessa ongelmia. Niitä ei saa muistaakseni käyttää firmoissakaan varmuuskopiointiin jos vaaditaan arkistointikelpoisuus.

Nuo tehtaassa tehdyt CD:thän ovat pitkäikäisiä, mutta poltettujen kanssa voi tulla jo muutamassa vuodessa ongelmia. Niitä ei saa muistaakseni käyttää firmoissakaan varmuuskopiointiin jos vaaditaan arkistointikelpoisuus.
 
Eipä ei, ja ollaan kiitollisia siitä. Nimittäin, kun tietokoneiden backuppaukseen tarkoitetun magneettinauhan (esim DAT) valmistaminen loppuu, loppuu analoginauhan valmistaminen kans.
 
Siinä sitä sit ollaan kelamankkoinemme.

Nuo tehtaassa tehdyt CD:thän ovat pitkäikäisiä
 
Minulta alkavat vuonna 1987-89 tienoilla hankitut Beatles cd:t rapautua, pikkuhiljaa.
 
15 vuotta on kyllä liian vähän.

Minulta alkavat vuonna 1987-89 tienoilla hankitut Beatles cd:t rapautua, pikkuhiljaa.
 
15 vuotta on kyllä liian vähän.
 
Arvelisin kuitenkin, että nuo aivan ensimmäiset CD:t eivät olleet aivan nykytekniikan tasoisilla laitteistoilla painettu, niin hajoavat nopeammin kuin uudemmat. Nyky-CD:llehän luvataan sellaista 50 - 100 vuotta, mutta käytännössä varmaan 25 - 50 vuotta olisi lähempänä totuutta.