Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Kvinttiympyrästä on pyydelty FAQia, joten tässä se tulee.
 
Kvinttiympyrä ei ole mikään mystinen juttu, vaan ainoastaan apukeino muistaa eri duuri- ja mollisävellajien etumerkinnät.
 
Etumerkintä
 
Etumerkintä tarkoittaa nuotissa jokaisen viivaston alussa (ja esim. sävellajin vaihtuessa vaikka keskellä viivastoa) näkyvää ylennys- tai alennusmerkkien sarjaa. Etumerkintä koostuu vain ja ainoastaan joko pelkästään ylennysmerkeistä tai pelkästään alennusmerkeistä, näitä kahta merkkiä ei voi yhdistellä etumerkinnässä.
 
Tässä tekstissä ylennysmerkkiä kuvataan ns. risuaidalla (#) ja alennusmerkkiä pienellä b:llä. Huom! Ylennysmerkistä käytetään myös nimitystä korotusmerkki, mutta tässä tekstissä käytän nimitystä ylennysmerkki.
 
Perinteisesti sekä ylennys- että alennusmerkkejä käytetään korkeintaan 7 ylennykseen-/alennukseen asti, vaikka teoreettinen maksimimäärä on 12 ylennys-/alennusmerkkiä. Itse asiassa, ja kuten tässäkin FAQissa myöhemmin käy ilmi, nuottikirjoituksessa ei ole järkeä käyttää yli kuutta ylennys-/alennusmerkkiä, koska esim. 7 ylennyksen duuri- ja mollisävellajit voi kirjoittaa 5 alennuksella (koska kyseessä on enharmonisesti samana soivat sävellajit). Ja mitä yksinkertaisempi etumerkintä, sitä selkeämpää nuottia on varsinkin aloittelijan lukea.
 
Ensimmäinen asia eri sävellajien etumerkinnöistä joka kannattaa opiskella on se, että C-duurilla ja sen rinnakkaissävellajilla a-mollilla ei ole nuottikirjoituksessa mitään etumerkintää, ts. näiden sävellajien vallitessa viivaston alussa ei ole ylennys-/alennusmerkkejä. Kaikilla muilla duuri- ja mollisävellajeilla onkin sitten joko ylennys-/alennusmerkkejä etumerkintänä. Nämä etumerkinnät on helppo opetella ja muistaa kvinttiympyrän avulla.
 
Kvinttiympyrä
 
Kvinttiympyrän periaate on hyvin yksinkertainen: piirretään ympyrä, ja vedetään siihen lyhyet poikkiviivat samoin kuin kellotaulussa (eli 12 viivaa tasaisin välein).
 
"Klo 12:een" ympyrän ulkopuolelle kirjoitetaan C, joka tarkoittaa C-duuria. Duurisävellajit kirjoitetaan ympyrän ulkopuolelle, ja mollisävellajit ympyrän sisäpuolelle.
 
C:stä voidaan edetä sekä myötä- että vastapäivään kvinttiympyrää pitkin seuraavasti: kun edetään C:stä myötäpäivään (eli samaan suuntaan kuin kellon viisarit kulkevat), hypätään jokaisen viivan kohdalla puhdas kvintti YLÖSPÄIN edellisestä sävelestä, ja lisätään etumerkintään yksi ylennysmerkki (#). Esim. "klo 12:sta" (C) siirrytään "klo 1:een": C:stä puhdas kvintti ylöspäin (G) ja lisätään ensimmäinen ylennysmerkki (#). Näin saadaan "klo 1:een" sävellajiksi G-duuri, jonka etumerkintä on siis yksi ylennys. Tällä samalla idealla jatketaan "klo 6:een" asti, jolloin saadaan kokonaisuudessaan tällainen sarja:
 
klo 12: C-duuri (ei etumerkintää)
klo 1: G-duuri, 1 #
klo 2: D-duuri, 2 #
klo 3: A-duuri, 3 #
klo 4: E-duuri, 4 #
klo 5: H-duuri, 5 #
klo 6: Fis-duuri, 6 #
 
Tämän jälkeen palataan C-duuriin, ja etsitään duurisävellajit, joiden etumerkintänä on alennusmerkkejä (b). Homma tapahtuu täsmälleen päinvastoin kuin ylennysmerkkien suhteen:
 
Edetään "klo 12:sta" vastapäivään, hypätään jokaisella viivalla puhdas kvintti ALASPÄIN ja lisätään etumerkintään yksi alennusmerkki (b). Esim. "klo 12:sta" siirrytään "klo 11:een": C:stä puhdas kvintti alaspäin (F) ja lisätään ensimmäinen alennusmerkki (b). Näin saadaan "klo 11:een" sävellajiksi F-duuri, jonka etumerkintä on siis yksi alennus. Tällä samalla idealla jatketaan "klo 6:een" asti, jolloin saadaan kokonaisuudessaan tällainen sarja:
 
klo 12: C-duuri (ei etumerkintää)
klo 11: F-duuri, 1 b
klo 10: B-duuri, 2 b
klo 9: Es-duuri, 3 b
klo 8: As-duuri, 4 b
klo 7: Des-duuri, 5 b
klo 6: Ges-duuri, 6 b
 
"Klo 6:ssa" huomataan, että duurisävellajit ovat enharmonisesti samat, Fis-duuri ja Ges-duuri. Tästä voisi vielä jatkaa molempiin suuntiin niin, että käydään koko ympyrä läpi, jolloin saadaan sekä 12 ylennystä että 12 alennusta sisältävät etumerkinnät. Mutta kuten huomaatte, "klo 6:n" jälkeen nämä sävellajit ovat enharmonisesti samoja sävellajeja toisen samalla viivalla olevan sävellajin kanssa, ja tämä toinen sävellaji voidaan kirjoittaa vähemmällä määrällä etumerkkejä, joten suuressa määrässä (yli 6 kpl) etumerkkejä ei sinänsä ole järkeä.
 
Nyt siis saimme ympyrään duurisävellajit. Mollisävellajien etumerkinnät menevät samalla logiikalla, ja mollisävellajit voidaankin kirjoittaa ympyrän sisäpuolelle. Aloitetaan taas C-duurista:
 
Minkä tahansa duurisävellajin rinnakkainen mollisävellaji saadaan näin: siirrytään duurisävellejin perussävelestä (esim. C-duurissa C) pieni terssi alaspäin (C --> A). C-duurin rinnakkaissävellaji on siis a-molli. Lisätään a "klo 12:een" ympyrän sisäpuolelle. Tämän jälkeen edetään taas samoin kuin duurien kohdalla, myötäpäivään puhdas kvintti ylöspäin (esim. a --> e ..) ja yksi ylennys lisää, vastapäivään puhdas kvintti alaspäin (esim. a --> d ..) ja yksi alennus lisää. Kuuden ylennyksen/alennuksen kohdalla saadaan taas enharmonisesti samat mollisävellajit, tilanne on siis sama kuin duurien kohdalla: kuudesta etumerkistä eteenpäin ei sinällään ole järkeä jatkaa.
 
Tässä vielä linkki kvinttiympyrä-kuvaan (piirretty kiireessä käsin, sori :)
 
http://users.utu.fi/mapekl/teoria/kvinttiympyra.gif
 
Etumerkintöjen paikat viivastolla
 
Lopuksi vielä muutama muistisääntö siihen, missä järjestyksessä sävelet joko ylennetään tai alennetaan.
 
Alkuun on hyvä pistää mieleen, että ensimmäinen ylennettävä sävel on F, joka siis ylennysmerkillä korotetaan Fis:iksi, ja ensimmäinen alennettava sävel on H, joka siis alennusmerkillä alennetaan B:ksi.
 
Ylennetyt sävelet menevät tässä järjestyksessä: Fis, Cis, Gis, Dis, Ais, Eis ja His. Muistisääntö: Kun hypätään edellisestä sävelestä puhdas kvintti ylöspäin, päästään seuraavaan ylennettyyn säveleen (Fis --> Cis --> Gis ..)
 
Alennetut sävelet menevät tässä järjestyksessä: B, Es, As, Des, Ges, Ces ja Fes. Muistisääntö: Kun hypätään edellisestä sävelestä puhdas kvintti alaspäin, päästään seuraavaan alennettuun säveleen (B --> Es --> As ..)
 
Viivastolle kirjoitettaessa etumerkinnät kirjoitetaan vasemmalta oikealle niin, että viimeisin etumerkki on ensimmäinen merkki oikealta. Alla on linkki kuvaan, jossa näkyy etumerkintöjen kirjoitus nuottiviivastolle sekä G- että F- avaimilla (ns. diskantti- ja bassoklaaveilla). Nämä kaksi avainta ovat yleisimmät nykynotaatiossa käytössä olevat nuottiavaimet.
 
http://users.utu.fi/mapekl/teoria/etumerkit.gif
 
Tässäpä tätä tällä kertaa! Kyselkää jos joku kohta on epäselvästi selitetty, niin päivitän tätä jatkossa. :)
 
EDIT: Ai niin, plussa olis taas kivaa :)
EDIT: "Kellotaulutypo" korjattu. Kiitos huomautuksesta.