Tanssimusiikki ›

Aivan, paitti Riksteri, koska on turakainen :)
 
No enhän minä tuolla logiikalla sitten voi olla tästäkään samaa mieltä, vaikka olisinkin ;)?

No enhän minä tuolla logiikalla sitten voi olla tästäkään samaa mieltä, vaikka olisinkin ;)?
 
Just näin! :)

-Ja loppujen lopuksi kaikki on samaa mieltä.
 
komppaan. (hahhahhahhaaa)

-Ja loppujen lopuksi kaikki on samaa mieltä.
 
No niin mutta pääasia on että on jotain mieltä. Sama sitten onko samaa vai eri.

Tässä keskutelun vasta lukeneena täytyy kysellä, kun täällä tuntuu olevan asiasta enemmänkin tietäviä, niin millä perusteella clave valitaan biisiin? Eli onko 3-2 vai 2-3. Itse olen käsittänyt, että sen valinta riippuu pääasiassa melodian rytmityksestä, eli kumpi noista sattuu tuntumaan luonnollisemmalta melodian päälle. Olenko oikeassa?
 
Tuosta lattari musikkin "ykkösestä" olen käsittänyt, että tärkein isku tulisi kakkosen painottomalle osalle, ja kaikki muut voi periaattessa jättää poies. Tuohon jos lykkää vielä nelosen, niin alkaa poljento kuulostamaan mukavan keinuvalta.
Nämä havainnot perustuu omiin tutkailuihin, eli Baron korjaa jos tässä oon ihan hakoteillä.

Eli onko 3-2 vai 2-3. Itse olen käsittänyt, että sen valinta riippuu pääasiassa melodian rytmityksestä, eli kumpi noista sattuu tuntumaan luonnollisemmalta melodian päälle. Olenko oikeassa?
 
Tälleen miinä oon menny ja harvemmin on erehtymisiä sattunu.

Tässä keskutelun vasta lukeneena täytyy kysellä, kun täällä tuntuu olevan asiasta enemmänkin tietäviä, niin millä perusteella clave valitaan biisiin? Eli onko 3-2 vai 2-3. Itse olen käsittänyt, että sen valinta riippuu pääasiassa melodian rytmityksestä, eli kumpi noista sattuu tuntumaan luonnollisemmalta melodian päälle. Olenko oikeassa?
 
Pitäiskö lattarispesialisti-Pussyn herätä lattaritalviunestaan;) Äh, en kyllä vielä aio. Pari vuotta jälellä.
 
Mutta siis: tossa afrokuubalaisessa musassa monet biisit sävelletään claveen suoraan. Ja siinä se melodia sekä rytminen fraseeraus muovautuu, kun sen tekee claveen, melkein itsestään. Ja jos kierrossa on pariton määrä tahteja niin clave kääntyy. (esim 2:3 ja 3:2 on kahden tahdin rytmikuvioita, siksi tuo edellämainttu)
 
Tuossa musassa kirjoitetaan alla breveen laput 90% tapauksista eli ajattelutapa on kahteen. (ite ajattelen suoraan claveen silloin kun oikeeta hommaa vedetään)
 
Ja niinkö baroni joskus kertoikin: "Pianoguajeo" (voi sanoa vaik montunoksi) on hieman erilainen kun soitetaan 2:3 tai 3:2. Kannattaa katsoa alan opuksista lisää infoa. Esim Rebecca Mauleon-Santanalla on muistaakseni ihan pätevää infoa sisältävä kirja.

Tässä keskutelun vasta lukeneena täytyy kysellä, kun täällä tuntuu olevan asiasta enemmänkin tietäviä, niin millä perusteella clave valitaan biisiin? Eli onko 3-2 vai 2-3. Itse olen käsittänyt, että sen valinta riippuu pääasiassa melodian rytmityksestä, eli kumpi noista sattuu tuntumaan luonnollisemmalta melodian päälle. Olenko oikeassa?
 
Tuosta lattari musikkin "ykkösestä" olen käsittänyt, että tärkein isku tulisi kakkosen painottomalle osalle, ja kaikki muut voi periaattessa jättää poies. Tuohon jos lykkää vielä nelosen, niin alkaa poljento kuulostamaan mukavan keinuvalta.
Nämä havainnot perustuu omiin tutkailuihin, eli Baron korjaa jos tässä oon ihan hakoteillä.
 
1. Sehän on oma taiteenlajinsa kun melodia/sointulapuista ratkaisee kumman claven valitsee, mutta kuten sinä itsekin ja aikaisemmat kirjoittajat ovat sanoneet, kumpi istuu paremmin melodiaan.
Tietysti kannattaa kuunnella, miten alan miehet soittavat.
 
2. Tärkeä ja tärkeä, periaatteessahan clave on kahden tahdin mittainen rytmikuvio, mutta esimerkiksi basso voi soittaa juuri noin kuin sanoit vaikka koko ajan.
 
3. Ja kun tuo PB tossa snobbailee niin guajeo'a käytetään pääasiassa viulu ja kitara"riffeistä" lattarimusasta.
Montuno tarkoittaa paitsi pianoriffiä niin myös coro/pregón osuutta (laulajan ja kuoron vuorotteluosuutta)

Montuno tarkoittaa paitsi pianoriffiä niin myös coro/pregón osuutta (laulajan ja kuoron vuorotteluosuutta)
 
-Heh. Keu :)
 
http://www.student.oulu.fi/~jaelsila/koostumus/mullets/sanakirja.rtf

Mitä mahtaa kuubalainen soittaja tarkoittaa sillä kun katsoo vihaisesti biisin soidessa ja ristii kummankin käden etusormet keskenään? Pussy ja Baron, älkää heti vastatko:)

Mitä mahtaa kuubalainen soittaja tarkoittaa sillä kun katsoo vihaisesti biisin soidessa ja ristii kummankin käden etusormet keskenään? Pussy ja Baron, älkää heti vastatko:)
 
Se diggaa. Vähän sama kuin Sepulturan fanit stadionilla.

Se diggaa. Vähän sama kuin Sepulturan fanit stadionilla.
 
Voi se digata muttei just sillä hetkellä.

-Heh. Keu :)
 
http://www.student.oulu.fi/~jaelsila/koostumus/mullets/sanakirja.rtf
 
Suppea, niin kuin otsikkokin sanoi.

Suppea, niin kuin otsikkokin sanoi.
 
Mutta niinhän tämäkin on sellainen suppea 'Buena Vista Social Club' :)

Mitä mahtaa kuubalainen soittaja tarkoittaa sillä kun katsoo vihaisesti biisin soidessa ja ristii kummankin käden etusormet keskenään? Pussy ja Baron, älkää heti vastatko:)
 
-Kuubalainen tapa ilmoittaa, että sukset on ristissä?

Vielä tosta claven valinnasta.
Jos me sovitetaan joku "peruskappale" lattariksi, jonka melodiassa ei ole claven häivääkään, voidaan periaatteessa valita kumpi tahansa clave ja sitten modifioida melodia claveen istuvaksi.
 
Ja sitten piisi, joka ei ole lattari ollenkaan, voi sisältää melodiassaan claven, esim. Monkin "Straight No Chaser" istuu täysin 2/3 claveen sellaisenaan.

-Kuubalainen tapa ilmoittaa, että sukset on ristissä?
 
Joo, sormimerkki tarkoittaa, että se onneton soittaa cross-clavessa, elikkä sukset tukevasti ristissä.
 
Vähän samaa jos joku drumsari vetäis esmes Get on -biisin virveliniskut 1 ja 3:lla.
 
(Crossclave voi myös tarkoittaa sitä, että allekirjoittanut on vetäissyt kokonaisen Pringles-tuubillisen)

Joo, sormimerkki tarkoittaa, että se onneton soittaa cross-clavessa, elikkä sukset tukevasti ristissä.
 
Vähän samaa jos joku drumsari vetäis esmes Get on -biisin virveliniskut 1 ja 3:lla.
 
(Crossclave voi myös tarkoittaa sitä, että allekirjoittanut on vetäissyt kokonaisen Pringles-tuubillisen)
 
crosscountryclave!
 
*keuhksprh* - taas näppäimistö kärsi kahvivaurioita

Ja sitten piisi, joka ei ole lattari ollenkaan, voi sisältää melodiassaan claven, esim. Monkin "Straight No Chaser" istuu täysin 2/3 claveen sellaisenaan.
 
Eikö melodia, laulun sanat ja fraseeraus pitäisi lattareissa alusta alkaen suunnitellla ja kirjoittaa ylös siten, että se tukisi claven säilymistä ja estäisi tuon 'cruzadon' eli risticlaven syntymisen? Jos esim. laulaja tulkitsee melodiaa vastoin soitettua tai konerytmiä, voi clave mennä ristiin aika helposti ja tanssijoille voi tulla tunne siitä, että musiikissa olisi kaksi ristiriitaista clavea samaan aikaan, sekä alkuperäisen soitetun tai konerytmin 'oikea clave', että melodian mukaan soitettu ristissä oleva liveclave? Joutuuko tässä tapauksessa muusikko soittamaan laulun sanojen mukaan, vai pitäisikö hänen seurata koneelta tulevaa clavea tai sitten alkuperäistä, kääntämätöntä clavea? Millä tavallla tälläisen mahdollisen ristiinmenon voi käytännössä oikaista, vai rymistelläänkö biisi loppuun jotenkin esim. tahteihin ja ykkösiin nojaten?
 
Tapahtuuhan näitä clavemokauksia jatkuvasti tunnetuillekin orkestereille, esim. Tito Puente mainitsee Santanan 'Para Los Rumberos'in esimerkkinä kuuluisasta risticlavesta. Melodia kuitenkin tavallaan kantaa kappaletta ja se pysyy siten kasassa, vaikka clave onkin ristissä? Ja maailmalla moni kuuluisa salsaorkesteri on käynyt jälkikäteen studiolla laittamassa nämä clavet vaivihkaa uusiksi, kun kappaleista on tehty uusia levytyksiä. Jos virheitä sattuu ammattilaisille monine perkussionisteineen ja ilman konerytmejä, niin tarkkana pitää olla.