Bänditoiminta ›

Tommonen juttu iskee korvaan aika rumasti. Balanssi.
Monesti on kaveriporukalla soiteltu jonkinlaisella kokoonpanolla, kaks kitaraa, basso, rummut.
Kitaroiden ja basson soundi kuitenkin hämää.
 
Oikeaa balanssia ei meinaa löytyä ollenkaan, soundi puuroutuu ja eri osuuksia ei erota toisistaan. Ja kun ei ole mikseriä käytössä niin siitäkään ei luonnollisesti ole apua.
Eli, onko kellään antaa vinkkejä yleisen bändisoitto-soundin muokkaamiseen, että soittimet erottuisivat yms?
sen ainakin tiedän että trebleä isommalle basson kanssa soitellessa ja middleä runsaasti.
 
Onko muita "soundin selkeyttämis" vinkkejä?

Jos on kaksi kitaraa, niin erilaiset soundit niihin ainakin. Se nyt varmaankin on selviö. Vahvistimien asettelulla on myös merkitystä. Ja tosiaan alapäätä pois kitaroista runsaasti. Basso hoitakoot sen puolen. Kitarasoundi saattaa kuulostaa yksinään aivan kauhealta, mutta ei pidä antaa sen hämätä.

Jos on kaksi kitaraa, niin erilaiset soundit niihin ainakin. Se nyt varmaankin on selviö. Vahvistimien asettelulla on myös merkitystä. Ja tosiaan alapäätä pois kitaroista runsaasti. Basso hoitakoot sen puolen. Kitarasoundi saattaa kuulostaa yksinään aivan kauhealta, mutta ei pidä antaa sen hämätä.
 
ööö soittais eri kohdista nää skepan soittajat? tai sitte laittais passon styrkkarin nii et kuulostaa passolta eli diskanttia vähentää.. (mä en tiiä yhtään mitään tästä)

ööö soittais eri kohdista nää skepan soittajat? tai sitte laittais passon styrkkarin nii et kuulostaa passolta eli diskanttia vähentää.. (mä en tiiä yhtään mitään tästä)
 
Hoho, mitässää yrität sanoa? :D

Hoho, mitässää yrität sanoa? :D
 
Mutta sieltähän tuli jo erittäin hyvä ehdotus - se että soittaisivat eri kohdista nimittäin. Jos useampi heppu kauhoo melkein eikä just samaa juttua päällekkäin samasta kohdasta, niin lopputuloksesta voi hyvinkin tulla puuroinen. Sovittamisella voi asiaa auttaa, ja paljon voikin.
 
Muutakin hyvää on tullut - kuten erilaiset soundit, ja lisäisin että EQ:t voi säätää erilaisiksi eri kitaristeilla; ehkä kuitenkin lähtien siitä liikkeelle että monessa tapauksessa bändin kanssa hyvä ja toimiva kitarasoundi on yllättävissä määrin keskialuevoittoinen (...ja se mikä kuulostaa mehevimmältä yksin soittaessa voi olla aivan eri soundi, monesti onkin).

Mutta sieltähän tuli jo erittäin hyvä ehdotus - se että soittaisivat eri kohdista nimittäin. Jos useampi heppu kauhoo melkein eikä just samaa juttua päällekkäin samasta kohdasta, niin lopputuloksesta voi hyvinkin tulla puuroinen. Sovittamisella voi asiaa auttaa, ja paljon voikin.
 
Muutakin hyvää on tullut - kuten erilaiset soundit, ja lisäisin että EQ:t voi säätää erilaisiksi eri kitaristeilla; ehkä kuitenkin lähtien siitä liikkeelle että monessa tapauksessa bändin kanssa hyvä ja toimiva kitarasoundi on yllättävissä määrin keskialuevoittoinen (...ja se mikä kuulostaa mehevimmältä yksin soittaessa voi olla aivan eri soundi, monesti onkin).
 
Joo, middlehän bändisoitossakin kantaa.
Kunhan ei nyt ihan Stonen meiningiks mee että pelkkä middle kaakossa ja muut nollilla.. :)

Muutakin hyvää on tullut - kuten erilaiset soundit, ja lisäisin että EQ:t voi säätää erilaisiksi eri kitaristeilla
 
Oisko jees keino sellanen että toisella skitaristilla olis esim. bass -3, middle +2, treble -3, presence +3 ja toisella soittajalla B +3, M -2, T +3, P -3. Eli siis täysin vastakkaiset asetukset. Näin ne niinku täydentäis toisiaan :) Ja basso siellä sitten sopivasti mukana. Näin mää ehkä kokeilisin kanssa. Paska idis?

Oisko jees keino sellanen että toisella skitaristilla olis esim. bass -3, middle +2, treble -3, presence +3 ja toisella soittajalla B +3, M -2, T +3, P -3. Eli siis täysin vastakkaiset asetukset. Näin ne niinku täydentäis toisiaan :) Ja basso siellä sitten sopivasti mukana. Näin mää ehkä kokeilisin kanssa. Paska idis?
 
Täytyy testailla.

Kokeilisin vähentää kitaroista matalia taajuuksia ja säröä. Toinen kitarahan voi soittaa vaikka puhtaalla saundilla. Biisit kannattaa sovittaa siten, että jokaiselle soittimelle jää tilaa. Kuten jo edellä mainittiin, kaikkien ei tarvitse soittaa samaa juttua. Vaikkapa toinen kitara tahkoamaan riffiä, toinen soittamaan melodialinjaa päälle tai jotain harmoniajuttuja.

Osittain offtopic:
Toisaalta joskus saa kyllä aika siistin kuulosta jos molemmat kitaristit soittaa ihan samaa melodiaa(tai ihan lievästi poikkeavaa joissain kohdissa), tulee semmonen vahva chorus fiilis.

Osittain offtopic:
Toisaalta joskus saa kyllä aika siistin kuulosta jos molemmat kitaristit soittaa ihan samaa melodiaa(tai ihan lievästi poikkeavaa joissain kohdissa), tulee semmonen vahva chorus fiilis.
 
Huomattu eilen. Ja Iron Maidenin kitara-harmoniat on loistavia treenejä, mahtavaa juoksuttaa niitä biisien harmonioita kahdella kitaralla.

onhan RAMMSTEINillakin sellasii piisei mis 2 skepaa soittaa samaa.. kuten Du hast? kylhän se vähä riippuu piisitäki et pitääks soittaa skepat sama riffiä vai sitte miten. ja melodia jos unohtuu koko piisistä nii ei hyvin mee :D (menee iha läskiks jo kirjotukset) =(

onhan RAMMSTEINillakin sellasii piisei mis 2 skepaa soittaa samaa..
 
Tietenkin, mutta tässä tapauksessa kitaroissa on yleensä melko erilaiset saundit. Kuulostaa paremmalta/isommalta.

Tuo sovittaminen on todella tärkeä asia. Eli siis joka soittimelle oma tila missä toimia. Ja molempien kitaroiden ei tarvitse soittaa koko aikaa.

Ja lisäksi volumea pois. Meneehän se puuroksi, jos jossain 20m3 kopissa tuuttaa liikaa, tulee tila täyteen. Basso mm on semmonen, joka jää hummaamaan siihen tilaan.
 
Jos soitatte instrumentaalimusaa, niin kitarat voi olla vähän lujemmalla, mutta vaan semmosen ns gotschinsky.
 
Ruuvaatte ensin niin, ettei rumpujen takaa kuulu. Siitä sitten lisäämään niin, että just kuulee. Sen jälkeen niitä soundeja ruuvaamaan.

Mä oon kyllä sitä meltä, että kaikki vahvarit täysille ja ajoa.
 
Niin no joo... se on sit se toinen keino...

Mä oon kyllä sitä meltä, että kaikki vahvarit täysille ja ajoa.
 
Ainoa, mitä tuo ajatusmalli ajaa on yleisö ja senkin pois.

Mä oon kyllä sitä meltä, että kaikki vahvarit täysille ja ajoa.
 
toimii jos molemmil kitaristeil on sama vahvari :D

Eilen tuli taas keikalla tuon mystisen dilemman kanssa painitttua... Paikkana liverokkivetoihin huonosti soveltuva kuppila. Kamoina Hartken tuplastäkki ja kitaristeilla mm AC30 ja Twin. Olin miksaamassa, uudella JBL-aktiivi PA:lla (MPro subit ja SRX700 15" yläpäät).
 
Jo soundcheckissä totesin paikan perinteisen ongelman: rumpalin pellit sihisee liian kovaa, siispä pyytelin rumpaleita huomioimaan asian. Sitten tuli blueskitaristi ja laittoi Twin Reverbin täysille. Sen jälkeen oli aikas lailla turha puhua balanssista... Mistäköhän muuten johtuu, että kun laulun joutuu nostamaan riittävän (=liian) kovalle erottuakseen symbaalisuhinasta ja kitaranräimeestä, soundi tuntuu menevän "kireäksi" vaikka se ei sitä kevyemmällä volalla olisi (eq:n ja kompressoriasetusten ollessa samanlaiset)?
 
Illan aikana oli 3 bändiä, parhaalta kuulosti (yllätys!) se joka soitti järkevällä lavabalanssilla ja ok lavavolalla. Mielenkiintoiseksi asian teki se, että kyseinen kokoonpano oli treenannut yhteensä kolme kertaa ennen keikkaa..