Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Ensimmäinen sähkökitara soittokunnossa, mutta lisävinkkejä seuraavaa varten tarvittaisiin.
 
Tein kaulan vaahterasta, ja nauhoitin otelaudan lakkauksen jälkeen. Ongelma tämän jälkeen oli saada nauhojen viilaus siistiksi lakkapintaa vahingoittamatta, etenkin nauhojen päät. Maalarin teippiä liimailin suojaksi, mutta teipin paksuus asetti jo rajoituksia viilaukselle.
Joissakin tehdaskitaroissa on lakkaus tehty nauhojen päälle, onko tästä kovasti haittaa, vai kuluuko lakka nauhoista nopeasti pois?
 
Alan opukset suosittelevat käyttämääm bodyn mikkien ja kaulan aukkojen tekoon yläjyrsintä.
Minkälaisia teriä suosittelette.
Omassa jyrsimessäni olevat terät ovat leikkupituudeltaa liian pitkät, kun tein fanerista ns. ohjurin, jyrsin leikkasi kevyesti myös tätä faneria, ja reisillehän siinä homma menee. Omassa jyrsimessä ei terää saa niin ulos, että terän juuriosa olisi faneriohjurin aukossa eikä tällöin tätä ilmiötä tapahtuisi.
 
Jyrki

Juups elikkä tosta sun jyrsin ongelmasta sen verran et käy ostamassa sellanen terä missä on se ohjainlaakeri terän yläpuolella jolloin se kulkee sen vanerinmallin mukaa ja terä jyrsii sopivasti kun saat korkeus säädötkin tehtyä normaalisti. Tällanen terä voi maksaa toki jonkin verran kun on niinku erikoisterä ja muutenki ei ne jyrsimen terät niin halpoja taida olla.

Tein kaulan vaahterasta, ja nauhoitin otelaudan lakkauksen jälkeen. Ongelma tämän jälkeen oli saada nauhojen viilaus siistiksi lakkapintaa vahingoittamatta, etenkin nauhojen päät. Joissakin tehdaskitaroissa on lakkaus tehty nauhojen päälle, onko tästä kovasti haittaa, vai kuluuko lakka nauhoista nopeasti pois?
 
Moi ! Jostain luin että ko. lakka poistetaan nauhojen päältä esim. metallipalalla johon on viilattu nauhan mentävä lovi. Siis vaikka rautanaula jonka yhteen reunaan viilan loven ja hankaa sillä. Jos sait selvää niiin hyvä....

Minä lakkasin stratocasterini vaahterakaulan vasta nauhoituksen jälkeen, eli nauhat olivat lakalla kuorotettuja operaation jälkeen. Kyllä se lakka nauhojen päällä häiritsee, ja kuluu pois erittäin hitaasti, puolen vuoden aktiivisella soitolla lakka kului pois vain kohdista joista eniten tulee soitettua.
Kyrpiinnyin sitten kitkaiseen bendaamiseen ym. ja poistin lakat nauhojen päältä. Lakka lähti erittäin siististi paloissa pois nauhojen päältä, eikä aikaa hommaan lopulta kovinkaan kauaa mennyt, ehkä 45 minuuttia. Tämän jälkeen kiillotin nauhat teräsvillalla.
 
Niin tosiaan, itse poistin lakan muistaakseni varovasti taltalla, ja suojasin vaahtera"otelaudan" teipeillä.
 
Edit: Lisäilyä.

Siklaamalla (oikee termi???) eli jollain n.1-2mm paksuisella
teräväreunaisella teräslevyn palalla "raapien".Pidä tuo levy
90 asteen (+/- 1 aste ;0) ) kulmassa nauhaa vasten ja
yritä työstää lakka pois yhdellä vedolla.Tuo levy vois olla
esim. tikkuaskin kokoinen,reunoiltaan tasainen.Koska nauha
on pehmeämpää materiaalia niin sopiva kunnioitus tehtävää
kohtaan on syytä ottaa mukaan.Loppuhionta tarpeen mukaan...onnea.....

Ensimmäinen sähkökitara soittokunnossa, mutta lisävinkkejä seuraavaa varten tarvittaisiin.
 
Tein kaulan vaahterasta, ja nauhoitin otelaudan lakkauksen jälkeen. Ongelma tämän jälkeen oli saada nauhojen viilaus siistiksi lakkapintaa vahingoittamatta, etenkin nauhojen päät. Maalarin teippiä liimailin suojaksi, mutta teipin paksuus asetti jo rajoituksia viilaukselle.
Joissakin tehdaskitaroissa on lakkaus tehty nauhojen päälle, onko tästä kovasti haittaa, vai kuluuko lakka nauhoista nopeasti pois?
 
Jyrki
 
Ongelmana on se että kun näitä "mapleneck'ejä" tekee niin ensin kaula nauhoitetaan ja sitten se lakataan ja viimeiseksi nauhat viimeistellään, hiotaan ja kiilloitetaan minkä jälkeen niistä kaikki lakka on hävinnyt taivaan tuuliin. Siis jippo on siinä että nauhat hiotaan lakkauksen jälkeen.

Ongelmana on se että kun näitä "mapleneck'ejä" tekee niin ensin kaula nauhoitetaan ja sitten se lakataan ja viimeiseksi nauhat viimeistellään, hiotaan ja kiilloitetaan minkä jälkeen niistä kaikki lakka on hävinnyt taivaan tuuliin. Siis jippo on siinä että nauhat hiotaan lakkauksen jälkeen
______
 
Asia vilipitön. Mielessä oli, jos lakkaa nauhoituksen jälkeen, lakkaa jää sellainen ikävä "knööli" nauhojen juureen.
 
Ruusupuu-otelautaa ei ilmeisesti tarvitse lakata, mutta minkälainen pinta on vaahterassa jos sen öljyää ja jättää lakkamatta?
 
Veijo Esson baarin hevosmiehet juttelivat, että nauhat täytyy jonkinlaisella koneella kaarevoittaa ennen otelautaan kiinnittämistä, ei kuulemma taivu muuten nätisti kaarelle. Itse en tälläistä ongelmaa huomannut.
 
Minkälainen sahanterä olisi paras? Itse käytin lehtisahan kaareen kiinnitettyä sellaista hieman paksumpaa terää. Voisi varmaan löytyä parempikin ratkaisu.
 
Jykki

Veijo Esson baarin hevosmiehet juttelivat, että nauhat täytyy jonkinlaisella koneella kaarevoittaa ennen otelautaan kiinnittämistä, ei kuulemma taivu muuten nätisti kaarelle
 
Hevosmiehillä on sitten näemmä pelimerkkejä laittaa tuollaisiin vermeisiin. Minä naputtelin kaarelle ihaan vaan varovasti vasaralla puupalikan reunaa vasten. Toimii noinkin.
 
Kannattaa laittaa nauhaan otelaudan radiusta suurempi kaari, niin nauhaa lyödässä tarttuu varmasti päistään kiinni. Sen jälkeen vasta kunnolla kiinni koko matkalta.

Asia vilipitön. Mielessä oli, jos lakkaa nauhoituksen jälkeen, lakkaa jää sellainen ikävä "knööli" nauhojen juureen.
 
Jos,kun kaula lakataan ohennetulla lakalla eikä sitä lakkaa laiteta tarpeellista enemmän, niin ei siihen juureen jää juuri mitään. Lisäksi löytyy m.m Stewart Mc Donldsilta sellainen ohkainen teräsläpyskä missä keskellä on stanssattu nauhalle sopiva rako. Sitä kun käyttää niin pääsee hyvin työstämään nauhoja ilman että aiheutta otelaudalle mitään vhinkoa. Tämä pitäisi olla kaikilla nauhahommia harrastavilla.
 
Ruusupuu-otelautaa ei ilmeisesti tarvitse lakata, mutta minkälainen pinta on vaahterassa jos sen öljyää ja jättää lakkamatta?
 
Vaahtera "otelauta" on yleensä n.s. vaahterakaula, eli kaikki on yhtä ja samaa puuta. Ei varsinaisesti ole erillistä otelautaa, joten lakkaamatta jättäminen on vähän hankalaa.
Mutenkaan en suosittelisi jättää vaahtera lakkaamatta. Vaahtera on niin vaalea puu että muuttuu todella ikävän näköiseksi kaikesta paskasta mitä imeytyy siihen vuosien mittaan
 
Veijo Esson baarin hevosmiehet juttelivat, että nauhat täytyy jonkinlaisella koneella kaarevoittaa ennen otelautaan kiinnittämistä, ei kuulemma taivu muuten nätisti kaarelle. Itse en tälläistä ongelmaa huomannut.
 
No tuo nauhahan on ostettaessa kiepillä ja sopii sellaisenaankin aika hyvin kaarevuutensa puolesta. Tosi on että saa nauhat istumaan paremmin kun on vähän ylimääräistä karevuutta. Mitään konetta siihen ei kuitenkaan tarvita. Nauhavärkki on sen verran pehmeää seosta että pätkittyjäkin nauhanpalasia saa taivutettua sopivasti kaarelle pitämällä sivileikkureilla kiinni ja käsin taivuttamalla. No problem!
 
Minkälainen sahanterä olisi paras? Itse käytin lehtisahan kaareen kiinnitettyä sellaista hieman paksumpaa terää. Voisi varmaan löytyä parempikin ratkaisu.
 
Kaikki mikä sopii on hyvä. Itsellä on tuollainen virallinen Stewart Mac Donaldilta ostettu saha, taisi maksaa 350 mk. Jopa Anttilasta saattaa löytyö niitä pieniä "rautasahoja", tuollaisia missä koko saha on taivutettu 5-6 mm rautalangasta. Kun niistä viilaa sen "harituksen" sopivaksi niin niilläkin saa urat tehtyä. Itse tein ensimmäisen "nauhasahan" aikoinaan sopivan paksusta siklistä. Kiinnitin vaan siklin kahden puupalasen väliin ja viilasin hampaat sikliin. Tämmösellä onkin helppo sahata jotan ohjuria pitkin ja molemminpuolisilla puukalikoilla saa urasyvyydenkin määriteltyä siististi. Olen tehnyt useampia otelautoja tuolla siklillä.

ootko varma että olivat hevosmiehiä?oliko paikka tosiaan
Esson baari?Ne jotka tekee työkseen noita nauha- ym.
hommia tarvitsee tollasen kaarityökalun.Esson baarin
hevosmiehet ei juuri työtä tee,siitä epäily.Nauhan päiden
hionnassa säästää aikaa,vaivaa,hikeä ja hermoa jos nauhat
on oikeen muotoisia.
Kaulan voi öljytä,myös otelaudan puolelta.TruOil asetukkiöljy toimii hyvin (tehty hylkimään kosteutta).Vaatii 4-5 käsittelyä ja kevyet välihionnat.Hinta on suorastaan sikamainen,pieni
alle parin desin pullo makso vuosia sitten vajaan satasen.

.Nauhan päiden
hionnassa säästää aikaa,vaivaa,hikeä ja hermoa jos nauhat
on oikeen muotoisia
 
Pitääkö tuo ymmärtää siten, että sinulla on nauhat jo määrämittaiset ennen otelautaan hakkaamista?
 
Kyllä mä laitoin pitkinä siivuina paikoilleen, sivuleikkurilla sitten poikki liiat ja viilalla sitten sivusta suoraan, sivusta 30 asteen kulmassa (tai 60 miten haluaa ajatella) ja päiden "kyljistä", hiomapaperilla lisää.
 
Tuossa puhutaan muutamista tunneista (tällaisella ekakertalaisellakin), eikä hikeäkään niin hirveästi mennyt. Melkeinpä vähän :o)

Noniin, hiki siinä tuli. Pari tuntia naputtelin paikoilleen noita nauhia.
 
Kaks tankoa, ensin leikkasin suunnilleen oikean mittaiseksi, naputtelin vasaran ja hohtinten avulla kaarevaksi. Sen jälkeen asetin sen suunnilleen paikoilleen, reunat tietenkin ensin. Sitten vain silmitöntä raivoa ja hakkuuta. Ei vaan hellästi puupalan avulla taputellen uraan, ja loppu sitten napakoilla iskuilla syvälle.
 
Ensi kertaa minäkin tässä olin puuhimassa. Ihan tasaisesti nuo tuntuu menneen paikoilleen. Nyt vain sitten fiilalla ylimääräiset reunoilta pois.
 
Sitten pitäisi pohtia ostanko nauhaviilan, ja teen duunin itse, vai vienkö tuon ammattilaiselle joka tekee noin seitsemälläkympillä?
 
Alusta asti tuo on itse tehty, joten turha kai se enää nyt on perääntyä. Kertokaa te, kumpi kannattaa?

Sitten pitäisi pohtia ostanko nauhaviilan, ja teen duunin itse, vai vienkö tuon ammattilaiselle joka tekee noin seitsemälläkympillä?
 
Älä osta 'nauhaviilaa' (?), vaan hommaat ihan tavallisen, pitkän ja ehdottomasti suoran (tarkasta!) teräsviilan, josta napsautat kädensijan irti. Sillä onnistuu.
 
Ennen viilausta säädä kaula mahdollisimman suoraksi.

Älä osta 'nauhaviilaa' (?), vaan hommaat ihan tavallisen, pitkän ja ehdottomasti suoran (tarkasta!) teräsviilan, josta napsautat kädensijan irti. Sillä onnistuu.
 
Ennen viilausta säädä kaula mahdollisimman suoraksi.
 
Aivan niin kun sanoit, pitkää suoraa viilaa toki tarvitaan kun viilataan nauhat tasalle, mutta kyllä nauhaviilaakin tarvitaan kun päästään niin pitkälle että ruvetaan pyöristämään nauhoja. Kokeneelta sekin homma kyllä onnistuu pelkällä kolmikulmaisella viilalla, mutta varsinaisella nauhaviilalla homman tekee 20 kertaa nopeammin.

Aivan niin kun sanoit, pitkää suoraa viilaa toki tarvitaan kun viilataan nauhat tasalle, mutta kyllä nauhaviilaakin tarvitaan kun päästään niin pitkälle että ruvetaan pyöristämään nauhoja. Kokeneelta sekin homma kyllä onnistuu pelkällä kolmikulmaisella viilalla, mutta varsinaisella nauhaviilalla homman tekee 20 kertaa nopeammin.
 
Minkälainen tuo nauhaviila oikein on? Itse pyöristin nauhat "oikomisen" jälkeen sellaisella alle 10cm pitkällä litteällä neulaviilalla, enkä siinä viilauksessa kokenut mitään vaikeuksia.
 
Kitaraopuksen mukaan oijoin nauhat isolla suoralla hiomakivellä, se ei mielestäni tuntunut parhaalta mahdolliselta tavalta.
 
Työskentelin kylläkin 3-4 kertaisen suurennuksen alla. Kellosepän työkaluista ja joskus tuolta alalta opitusta ammatista oli toki hyötyä.
 
Isolla viilalla ja hiomapaperilla ilmeisesti saa nauhojen päät kuntoon ENNEN lakkausta???
 
Tämä taisin nyt oppia.
 
Jyrki

Minkälainen tuo nauhaviila oikein on?
 
Nauhaviilahan on tuollainen kovera , nauhan muotoinen viila. Niitä on jopa eri kokoisia jumbonauhoille tarkoitetuista pienempään. Itselläni on tuollainen timanttipölyllä päällystetty, puukonterän muotoinen.
Toki tavallisellakin viilalla ja tavattomalla taidoilla saa saman lopputuloksen kuin nauhaviilalla.