Kitarat: kitarakamat ›

Päättelenkö oikein että kitaran kaulan olisi syytä olla yksi ainoa
puun pala eikä esimerkiksi kolme ? En sitten ole trolli vain ihminen
jolla on kyllä noin yksi kitaraa soittava tuttu mutta haluaisin tietää
teidänkin kantanne asiaan ja tietää olenko oikein osannut päätellä.

Päättelenkö oikein että kitaran kaulan olisi syytä olla yksi ainoa
puun pala eikä esimerkiksi kolme ? En sitten ole trolli vain ihminen
jolla on kyllä noin yksi kitaraa soittava tuttu mutta haluaisin tietää
teidänkin kantanne asiaan ja tietää olenko oikein osannut päätellä.
 
Yleisin on kai yhdestä palasta tehty kaula juu... Yleisin myös varmaan siksi, että sen on huomattu olevan paras vaihtoehto.

Et. Kitaran kaula voi, ja monessa tapauksessa onkin useammasta palasta laminoitu. Yleensä kaula kuitenkin on yhtä puuta, tosin otelauta on yleensä erillinen palansa.

Jos kaula on yhtä kappaletta, ei siinä silloin ole liimasaumoja. Tämä voi olla hyvä asia.
Toisaalta kaula voi olla paljon kestävämpi, jos se on tehty useasta kappaleesta, esimerkiksi käyttämällä vahvikkeena hyvin kovaa puuta.
Lisäksi voisi ajatella, että kasaisi kaulan esimerkiksi kolmesta kappaleesta siten, että keskimmäisen kappaleen syykuvio on peilikuvana (mitenköhän tämän selittäisi...). Tämä ehkäisisi puun elämisestä aiheutuvaa kaulan kieroutumista. Normaalisti (hyvät) kaulapuut ovat kuitenkin aika lailla elämättömiä, tarkalleen ottaen siis kuivia ja riittävän vanhoja.

Onpa hyvä otsikko...
 
-On behalf of Jucciz-

Jos kaula on yhtä kappaletta, ei siinä silloin ole liimasaumoja. Tämä voi olla hyvä asia.
Toisaalta kaula voi olla paljon kestävämpi, jos se on tehty useasta kappaleesta, esimerkiksi käyttämällä vahvikkeena hyvin kovaa puuta.
Lisäksi voisi ajatella, että kasaisi kaulan esimerkiksi kolmesta kappaleesta siten, että keskimmäisen kappaleen syykuvio on peilikuvana (mitenköhän tämän selittäisi...). Tämä ehkäisisi puun elämisestä aiheutuvaa kaulan kieroutumista. Normaalisti (hyvät) kaulapuut ovat kuitenkin aika lailla elämättömiä, tarkalleen ottaen siis kuivia ja riittävän vanhoja.
 
Henkilökohtaisesti suuresti oon tykästyny kolmipala-vaahterakauloihin. On myös tuossa -80 -luvun Gibson Firebirdissä muistaakseni 7-pala -laminoitu kaula. Vääntöjäykkyyttä lisää tavoitellaan tuolla systeemillä. Ja kyllä, usein ovat cross-cut- sahattuja nuo palat.

Paitsi että useammasta palasta laminoitu kaula on kestävämpi, siinä on myös pienemmällä todennäköisyydellä ns. "dead spotteja". Kaulapuun ominaisresonansseihin liittyy se. Ehkä. Soitinrakennuspuolella aiheesta on keskusteltu monasti. Haulla saattaa löytyä asiasta enemmän.

Onpa hyvä otsikko...
 
-On behalf of Jucciz-
 
parempaa en saanut tehtyä kun tuli pituus rajavastaan.

Paitsi että useammasta palasta laminoitu kaula on kestävämpi, siinä on myös pienemmällä todennäköisyydellä ns. "dead spotteja". Kaulapuun ominaisresonansseihin liittyy se. Ehkä. Soitinrakennuspuolella aiheesta on keskusteltu monasti. Haulla saattaa löytyä asiasta enemmän.
 
Sanotaan, että mikäli tosiaan haluaa kaulalta sekä lujuutta että jossain määrin (tosin lähinnä psykoakustiikkaan pohjautuvaa..) parempaa soundia kannattaisi harkita 3-pala laminoitua vaahterakaulaa volutella mieluusti. 8) Ja kas, esim. ennen vuotta 1980 valmistetuissa G-valmistajan kitaroissa sekä Ibaneitsyn Artisteissa on nämä vaadittavat kriteerit täyttävät kaulat... Toki 1-palainen mahonkikaulakin on hyvä, ja toki halvempi tehtaan valmistaa on se...

parempaa en saanut tehtyä kun tuli pituus rajavastaan.
 
;)

Yhden palan kaula ei kyllä oikeastaan ole hyvä asia. Kun kaulassa on liitoksia, niin se myös kestää paremmin. Jos liitokset puuttuvat, puu tahtoo päästä elämään. Liitokset estävät tätä, syyt saadaan käännettyä vastakkain.
 
EDIT: Kyllähän se yhdenkin palan kaula kestää, jos vaan on kunnolla kuivanutta puuta käytetty.

Hamerini mahonkikaula tehty kolmesta palasta - tai oikeastaan yhdestä palasta, joka on sahattu kolmeen osaan ja liimattu uudestaan yhteen. niin että syyt ovat ovat peilikuvan pystysuuntaisia laidoilla ja vaakasuuntaisia keskellä.
 
Tällä rakenteella Hamer kertoi tavoittelevansa vahvempaa lavan ja kaulan liittymä kohtaa. Mutta Hamer on luultavasti luopunut rakenteesta - en ole varma, mutta he eivät ainakaan enää markkinoi rakennetta. Se olikin kaksipiippuinen juttu, koska monet asiakkaa uskoivat että kaula pitää tehdä yhdestä palasta ja rakenne myös nosti hintaa.
 
Useimissa hyvissä klassisissa kitaroissa on kaula jonka lapa on tehty liitetty kalanpyrstöliitoksella varsinaiseen kaulaan (ns: luthier joint). Joskus tämä liitos on myös puolipyöreä.
 
Puolipyöreitä tai V-mallisia liitoksia on käytetty myös joissakin kalliissa käsintehdyissä luikkupääkitaroissa ja etenkin bassoissa.
 
http://www.kevinchilcott-luthier.co … ivate/gluing-headstock-wings-p1.htm
 
EDIT: tuossa onkin vain liimattu lapa.
 
http://www.stewmac.com/freeinfo/I-5200.html
 
Sarjatuotantossa ainakin Kramer USA (Striker) ja Washburn (Bettencourt Signature) kitaroissa on käytetty samanlaista rakennetta.
 
Jos olisin varoissa oleva ankara hevi- ja show-mies sekä salamannopea tykkittäjä tilaisinkin heti 24-nauhaisen kitaran jossa on laminoitu neck-through kaula, jossa on luhtier joint-lapa.

Sarjatuotantossa ainakin Kramer USA (Striker) ja Washburn (Bettencourt Signature) kitaroissa on käytetty samanlaista rakennetta.
 
Jos nyt puhutaan samasta asiasta, niin ainakin myös Ibanez tekee lapaliitokset noin paremmissa malleissaan:
 
http://www.jemsite.com/axes/htm_features/necks.htm
 
Mulla on vanha RG560 jossa on tuollainen lapaliitos.

Jos nyt puhutaan samasta asiasta, niin ainakin myös Ibanez tekee lapaliitokset noin paremmissa malleissaan:
 
http://www.jemsite.com/axes/htm_features/necks.htm
 
Mulla on vanha RG560 jossa on tuollainen lapaliitos.
 
Jep niinpä onkin ja samasta asiasta puhutaan.

Väitän että paras vaihtoehto on jos kaula on yhdestä palasta, mutta myös muunlaisia tapoja tehdä kaula löytyy ja ovat usein käytännönsyistä parempia. Kaula voidaan tehdä esim. kolmesta palasta: kaksi vaahteraa sivuilla ja keskellä jotain muuta jne. Jos kaulapuut on asiallisesti annettu vanhentua ja käsitelty, niin mitään elämistä ei pitäisi tapahtua. Suurin syys siihen, miksi monet kaulat elävät ja kaikennäköistä vääristymistä syntyy on se, etteivät valmistajat malta kuivattaa puita tarpeeksi kauan. Joko varastot loppuvat kesken tai vanhaa puuta ei ole saatavilla. Tämän vuoksi laminoituja kauloja pidetään hyvinä. Soundillisesti kaulalla ei ole hirveän suurta merkitystä, mutta luulisi että yhdestä palasta alusta loppuun valmistettu resonoisi paremmin kuin laminoitu tai mikä tahansa muu.

Jos nyt puhutaan samasta asiasta, niin ainakin myös Ibanez tekee lapaliitokset noin paremmissa malleissaan:
 
http://www.jemsite.com/axes/htm_features/necks.htm
 
Mulla on vanha RG560 jossa on tuollainen lapaliitos.
 
Samanlainen on minunkin kitarassani, ei kylläkään Ibanez. Taitaa tuo pyöreä olla kaikkein yleisin?

luulisi että yhdestä palasta alusta loppuun valmistettu resonoisi paremmin kuin laminoitu tai mikä tahansa muu.
 
Olettaen, että se ainespuu on hyvin soivaa ja kunnollisesti kuivunutta, kyllä. Konekuivatuksella saadaan monesti sellasta "paahtopuuta" joka EI ole samanlaista kun ns. lämpöpuu, eikä vuosia hitaasti kuivatun veroista..
 
Itse en tuosta "scarf-jointista" niin kauheesti pidä, toki se osaltaan vähän vahvistaa tuota arkaa aluetta kaulassa.. mieluummin tosiaan volute. Ja kolmipala-kaula.. =)

Itse en tuosta "scarf-jointista" niin kauheesti pidä, toki se osaltaan vähän vahvistaa tuota arkaa aluetta kaulassa.. mieluummin tosiaan volute. Ja kolmipala-kaula.. =)
 
Saisikos tähän jotain perustelua?

Saisikos tähän jotain perustelua?
 
Siis siihen etten henkilökohtasesti pidä tuosta scarf-jointista? Vai mieltymyksestä 3-palakaulaan volutella?
Ihan henklökohtasta juttua, ja kyllä oikeen näppäriä on nuo scarf-jointatut kaula-lapaliitoksetkin.. Se on vaan...no, joku siinä kun ei oikeen "nappaa", kai se on tuosta vintage-välityshommasta jotain jääny että "kaulakin poikki tuosta lavan juuresta"-fiilis. :)