Kummallista kun näitä "jo lähes unohtamiani" bändejä/artistejä pomppaa taas esiin. Tarttui handuun George Thorogood & The Distroyersin kokoelma 30 Years of Rock.
Kuulosti perkaleen hyvältä ja Thorogood soittaa useissa biiseissä kiitettävän roisia slideä. Mutta onkos Thorogood bluesmies kun en puritaanisuuttani osaa oikein päättää..? En ole häntä nyt NIIN bluesmiehenä koskaan pitänyt, vaikka sinisiä ääniä soittaakin ?
Mulla on nyt vaan toi kokoelma, mitkäs olis äijän levyistä sellasia kitara/blues levyjä ? |
 Jani The Rock
04.05.2005 19:35:03 | |
|---|
En mä Georgea bluesmiehenä pitäisi. Eiköös ne kaikki levyt oo samanlaista ränttäboogieta, ja joku slovari sitten seassa. Juurevaa ja messevää kamaa kuitenkin. Foni sopii tohon meininkiin paremmin kuin hyvin.
Näitä uusimpia levyjä en tosin ole kuullut. The road never ends for me, kid.
Bella Italia #1 |
 heu heu
04.05.2005 21:53:08 | |
|---|
En mä Georgea bluesmiehenä pitäisi. Eiköös ne kaikki levyt oo samanlaista ränttäboogieta, ja joku slovari sitten seassa. Juurevaa ja messevää kamaa kuitenkin. Foni sopii tohon meininkiin paremmin kuin hyvin.
Näitä uusimpia levyjä en tosin ole kuullut.
Komppaan verevä ränttä-tänttä mies kumminkin..
Ei näin kovia jäbiä kuitenkaan liikaa ole. Huonoa huumoria jo vuodesta 1959 |
 efunkelist
04.05.2005 22:49:52 | |
|---|
Bad To The Bone!
(ei siis blues to the bone ;) |
 Mika K
05.05.2005 11:47:25 | |
|---|
Vähän sama homma minulla, levyhyllystä löytyy kyllä Thorogoodin tuotantoa, mutta en ole kuunnellut taas aikoihin. Herran räkäinen särösoundi ja sliden soitto on kovasti meikälaisen mieleen. |
p0tikka
10.07.2005 23:03:50 | |
|---|
Sweet George on yhdessä haastattelussa sanonut ettei ymmärrä miksi häntä halutaan haastatella, kun tekee musaa kuin burgereita, yleensä haluaa ohjata keskustelua J.L.Hookerin tuotantoon ja musiikkiin. Nöyrä kaveri joka tunnustaa esikuvansa mutta on kumminkin omanlaisensa tässä rootsimusiikin upottavassa suossa. yst.terveisin: |
willie