Lyriikka ›

Kuinka paljon mietitte mitä haluatte sanoa tekstillä?
 
Tiedättekö yleensä mistä kirjoitatte ja olette sanomassa vai kumpuaako sisältö jostain alítajunnan syövereistä?
 
Edustavatko tekstit juuri sinua? Vai haluatteko tekstien kautta olla joku muu?
 
Mietittekö sitä miten teksti vaikuttaa kuulijaan? Jos onnistut tekemään hitin niin silloinhan olet voima joka vie biisin tekstin sanomaa ihmisten tajuntaan musiikin tukemana.

Mulla oli pitkään se vaiva, että jokaisella tekstillä piti sanoa jotain. Punkbändeissä kantaaottavuus on tietenkin elinehto, että eipä siinä mitään. Muunlaisten tekstien teko ei tuntunut aluksi ollenkaan luontevalta, vaan itseään piti suorastaan piiskata.
 
Nykyisellään menee vähän toisin, kun moni asia on muuttunut ja biisien aiheetkin ovat vaihtuneet. Jos katsoo vaikka hyvän kauhuelokuvan tai lukee jostain sarjamurhaajasta, niin äkkiäkös siinä ajattelee että "perhana, tästäpäs tulee hyvä biisi". Ja niin niistä yleensä tuleekin. Teksteissäni rippaan hävyttömästi kauhukirjoja ja -elokuvia.
 
Kyllä mä silti koitan biiseissäni kertoa niitä juttuja tarinanomaisesti ja sanoa silleen tyylikkäästi. Eli kyllä yritän vaikuttaa kuulijaan sekä muodolla että sisällöllä. Kun ääni ei riitä hirveään karjumiseen eikä soundi-ihanne ole kovin raskas, niin vaikutus on tehtävä muilla keinoin.
 
Sitä kertojan ääntä, joka biiseissäni esiintyy, ajattelen mielelläni jonkinlaisena synkkänä ja kieroutuneena puoliskonani. Vähän kuin tohtori Jekyll ja Mr. Hyde tai jotain.

Kuinka paljon mietitte mitä haluatte sanoa tekstillä?
 
Itse luokittelisin sanoitukseni kahteen kategoriaan: Niihin, joilla yritetään sanoa jotain ja sitten sellaisiin huumoriteksteihin. Joskus olen jopa onnistunut yhdistämään nämä.
 
Tiedättekö yleensä mistä kirjoitatte ja olette sanomassa vai kumpuaako sisältö jostain alítajunnan syövereistä?
 
Yleensä keksin ensin tekstin idean, siitä kehittelen mahdollisen kertosäkeen ja sen ympärille muut säkeistöt.
 
Edustavatko tekstit juuri sinua? Vai haluatteko tekstien kautta olla joku muu?
 
Jotkut edustavat, jotkut eivät.

Mietittekö sitä miten teksti vaikuttaa kuulijaan? Jos onnistut tekemään hitin niin silloinhan olet voima joka vie biisin tekstin sanomaa ihmisten tajuntaan musiikin tukemana.
 
Kirjoittamissani gospellyriikoissa tietenkin yritän herättää porukkaa ajattelemaan. Tänne olen toistaiseksi laittanut niitä "maallisemman" puolen tekstejä, mutta ehkä joskus postaan myös hengellisempää tavaraa.

Aika harvoin kirjoittaminen lähtee ajatuksesta "nyt teen biisin, jonka sanomana on asia A". Biisi lähtee aina jostain pienestä ideasta, lauseesta tai sanaleikistä tai rakenteesta, mutta aina kun sen ympärille alkaa kirjoittamaan jotain, alkaa muodostua myös selkeä ajatus ja useimmiten myös viesti. Aina ei ole viestiä, mutta selkeä ajatus silloinkin.
 
Ja niin kauan kuin kirjoittaja on ihminen, lähtee se teksti ihmisestä itsestään. Tietysti teknisesti taitava kirjoittaja pystyy etäännyttämään tekstin itsestään ja tekemään hyvää tekstiä, joka ei tule sydämestä. Minä en ole teknisesti taitava kirjoittaja, ja siksi pitää luottaa vaistoonsa. Tietysti se, että sanoitus kumpuaa itsestäni, ei tarkoita, että olisin itse kertojaminä tai päähenkilö.

Kuinka paljon mietitte mitä haluatte sanoa tekstillä?
 
En etukäteen yhtään, halun kirjoittaa saattaa laukaista ihan mikä vaan tilanne, tai sitten siihen ei tarvita mitään.
 
Tiedättekö yleensä mistä kirjoitatte ja olette sanomassa vai kumpuaako sisältö jostain alítajunnan syövereistä?
 
Yleensä aihe tupsahtaa päähän jonkun satunnaisen ajatuksen myötä, ja saatan hetken miettiä mutta loppu tulee täysin jostain mitä ei osaa selittää, olkoon sitten vaikkapa alitajunnan syövereistä.
 
Edustavatko tekstit juuri sinua? Vai haluatteko tekstien kautta olla joku muu?
 
Sekä että, molempia.
 
Mietittekö sitä miten teksti vaikuttaa kuulijaan?
 
En ollenkaan. Kirjoitan täysin omien tuntemuksieni ja sen hetkisen fiiliksen varassa.
 
Jos onnistut tekemään hitin niin silloinhan olet voima joka vie biisin tekstin sanomaa ihmisten tajuntaan musiikin tukemana.
 
Mikä on hitti, tässä yhteydessä siis?
 
Hitillä ja tekstillä ei monestikaan ole yhtään mitään tekemistä toistensa kanssa.. Jos tarkoitat, että teen hittiriffin ja sen mukana hieno tekstini kulkeutuu ihmisten sydämiin niin mikäs sen mahtavampaa.

Kuinka paljon mietitte mitä haluatte sanoa tekstillä?
 
Se muovautuu juonen kulussa.
 
Tiedättekö yleensä mistä kirjoitatte ja olette sanomassa vai kumpuaako sisältö jostain alítajunnan syövereistä?
 
Sekä että.
 
Edustavatko tekstit juuri sinua? Vai haluatteko tekstien kautta olla joku muu?
 
Mieluiten joku muu.
 
Mietittekö sitä miten teksti vaikuttaa kuulijaan? Jos onnistut tekemään hitin niin silloinhan olet voima joka vie biisin tekstin sanomaa ihmisten tajuntaan musiikin tukemana.
 
Toivottavasti vaikuttaa.

Mikä on hitti, tässä yhteydessä siis?
 
Hitillä ja tekstillä ei monestikaan ole yhtään mitään tekemistä toistensa kanssa.. Jos tarkoitat, että teen hittiriffin ja sen mukana hieno tekstini kulkeutuu ihmisten sydämiin niin mikäs sen mahtavampaa.
 
Olen itse tekstejä tehdessä ainakin huomannut että on helppoa kirjoittaa tekstiä tyyliin: elämä on tuskaa, kaikki on p*skaa. Lähinnä sitä pohdin omalla kohdalla, etten halua moista mantraa tulla hokemaan vuosiksi eteenpäin bändin kanssa. Siis levittää tällaisia lohduttomia juttuja muille kuulijoille. Sen takia koska kyseessä on yleensä hetkellinen tunnetila, ei sellainen asia jota haluan välttämättä levittää ja edustaa.
 
Kysymykselläni Mietittekö sitä miten teksti vaikuttaa kuulijaan? Jos onnistut tekemään hitin niin silloinhan olet voima joka vie biisin tekstin sanomaa ihmisten tajuntaan musiikin tukemana. Lähinnä mietin seurauksia. Esim.
 
HIM:in suurimmasta hitistä.
 
"This world is a cruel place and we're here only to lose
so before life tears us apart let death bless me with you
Won't you die tonight for love, baby join me in death
Won't you die"
 
Tai Kurt Cobain
 
"Look on the bright side is suicide"
 
Ja jätkä ampui itsensä, muutaman fanin seuratessa perässä.
 
Tai Notorius BIG What's Beef biisissä:
 
"Ha ha ha ha ha, check out this bizarre
rapper style used by me, the B.I.G.
Don't they know my nigga Gutter fuckin kidnip kids?
Fuck em in the ass, throw em over the bridge
Y'all got to go, all I make is one phone call
All y'all dissapear by tomorrow
All your guns is borrowed, I don't feel sorrow"
 
Ja jätkä ammuttiin.

Yleensä lyriikoissani on kertojana ihan minä itse. Joskus saatan myös puhua itsestäni 3. persoonassa. Yleensä omista kokemuksista ja tuntemuksista kertovat, joskus jopa koko maailman ihmisistä. Yritän yleensä kirjoittaa tekstin niin että se ei ole ihan yksiselitteinen, eikä liian selvä. Tykkään itsekin useasti juuri sellaisista lyriikoista, jotka ovat suhteellisen yksinkertaisia, ei mässäillä "hienoilla" kielikuvilla ja hämärillä ilmauksilla, mutta jotka voi silti tulkita monella eri tapaa.

Eipä minulla ole vuosikausiin mitään sen tähdellisempää sanottavaa lauluissani ollut, jos on ollut milloinkaan. Tai ei ainakaan mitään suurta sanomisen tarvetta, mitään sellaista, mikä olisi pakko purkaa ulos. Laulussa nyt vain on hyvä olla sanat, kun ihan kaikki musiikki ei oikein hyvin instrumentaalinakaan toimi...
 
Jostain kielikuvasta tms. pikku ideasta se teksti yleensä lähtee muotoutumaan. Alussa minulla ei yleensä ole mitään sen kummempaa ideaa siitä, mistä sen pitäisi kertoa, eikä aina kyllä lopussakaan. Tyyliä ja kertojapersoonia koitan jonkin verran vaihdella, ettei aina ihan saman kaavan mukaan mentäisi. Harvoinpa ne jutut suoranaisesti minusta itsestäni kertovat, jotenkin välillisesti varmaankin kyllä.
 
Kun sanottavaa ei ole ollut, niin tekstin muoto onkin käynyt minulle sitäkin tärkeämmäksi; saatan toisinaan hioa ja vääntää ja kääntää jotain riimejä ja tavutuksia iät ja ajat, vaikka se lopulta johtaisikin siihen, että koko jutun idea muuttuu aivan toiseksi. Toisaalta joskus olen koittanut esim. ihan tarkoituksella välttää loppusointuja, mutta siitä tahtoo sitten helposti tulla semmoista pseudo-yrjänää, joka tuntuu omasta mielestäkin aika teennäiseltä. Joku sisäinen logiikka pitäisi tekstistä mielestäni aina löytyä, en tykkää ihan puutaheinää-jutuistakaan.
 
Moniselitteisistä lauseista ja kielikuvista kuitenkin jotenkin tykkään. Parhaina teksteinäni pidän itse joitakin sellaisia, jotka itsekin ymmärrän vähintään kahdella eri tavalla... ja muut ihmiset varmaankin vielä jollakin muulla tavalla, mikä onkin ihan oukei. Harvoin tekstejään kannattaa kenellekään ruveta sen tarkemmin selittelemään.

Kuinka paljon mietitte mitä haluatte sanoa tekstillä?
 
Zero. haluan että siitä tulee jonkinlainen fiilis. Sillä ei ole väliä, mitä 'sanomaa' joku siitä löytää, kunhan teksti antaa jonkin tunnereaktion.
 
Tiedättekö yleensä mistä kirjoitatte ja olette sanomassa vai kumpuaako sisältö jostain alítajunnan syövereistä?
 
Parhaat jutut jostain alitajunnasta. Paskat jutut mietittyinä.
 
Edustavatko tekstit juuri sinua? Vai haluatteko tekstien kautta olla joku muu?
 
Ainahan mä haluan olla joku muu, mutta kyllä mä omasta näkökulmasta kirjotan.
 
Mietittekö sitä miten teksti vaikuttaa kuulijaan? Jos onnistut tekemään hitin niin silloinhan olet voima joka vie biisin tekstin sanomaa ihmisten tajuntaan musiikin tukemana.
 
Tätä oon kans miettiny ennenkin. Olishan se kiva vaikuttaa maailman meininkiin kuten Avain(Asa), Pelle Miljoona tms. Kantaaottava teksti ei vaan ole mun juttu. Mun mielestä parhaat tekstit on semmosia mistä kuka tahansa (no melkein ainakin) voi löytää itsensä ja senhetkisen elämäntilanteensa. Tietty sen tunnelman mukaisesti.

Kuinka paljon mietitte mitä haluatte sanoa tekstillä?
 
paljon, mutta en minä pyri mitään "hienoa", "mullistavaa" tai "saarnaavaa" sanomaan.
 
Tiedättekö yleensä mistä kirjoitatte ja olette sanomassa vai kumpuaako sisältö jostain alítajunnan syövereistä?
 
tiedän suurinpiirtein mutta kyllä sinne yllätyksiäkin tulee sekaan
 
Edustavatko tekstit juuri sinua? Vai haluatteko tekstien kautta olla joku muu?
 
Sekä että, nämä eivät ole toisensa poissulkevat asiat
 
Mietittekö sitä miten teksti vaikuttaa kuulijaan? Jos onnistut tekemään hitin niin silloinhan olet voima joka vie biisin tekstin sanomaa ihmisten tajuntaan musiikin tukemana.
 
Yleensä mietin biisin kohdetta, usein teen biisejä jotain tiettyä ihmistä silmällä pitäen. Mutta en minä noissa teksteissä mitään suurta sanomaa hae... kunhan vaan se henkilö, jota varten biisi on tehty, hymyilisi ja sanoisi "olipas se kiva ralli" tms.

Kuinka paljon mietitte mitä haluatte sanoa tekstillä?
 
En kirjoita juurikaan kantaaottavia tekstejä.
 
Tiedättekö yleensä mistä kirjoitatte ja olette sanomassa vai kumpuaako sisältö jostain alítajunnan syövereistä?
 
Tekstit tulee niin syvältä, että ei niitä itsekään ymmärrä. Jostain lauseesta lähtee muotoutumaan.
 
Edustavatko tekstit juuri sinua? Vai haluatteko tekstien kautta olla joku muu?
 
Tekstit kertovat minusta ja siitä kuinka tunnen. Aina.
 
Mietittekö sitä miten teksti vaikuttaa kuulijaan? Jos onnistut tekemään hitin niin silloinhan olet voima joka vie biisin tekstin sanomaa ihmisten tajuntaan musiikin tukemana.
 
Ihan sama mitä joku ajattelee sanoituksistani. Kirjoitan tekstit ensisijaisesti itselleni. Ne ovat päiväkirja, jota kaikki saavat lukea.

Kuinka paljon mietitte mitä haluatte sanoa tekstillä?
 
En hae teksteihini sanomaa, joskus käy niin, että huomaa jossain välissä kirjottavansa jotakin missä on omaa ajatusmaailmaa seassa ja sitä tekstiä ohjaa ehkä siihen suuntaan mutta se ei ole juurikaan tarkoituksellista.
 
Tiedättekö yleensä mistä kirjoitatte ja olette sanomassa vai kumpuaako sisältö jostain alítajunnan syövereistä?
 
Joskus olen ajatellut etukäteen aiheen mistä kirjoitan seuraavan tekstin, mutta harvoin olen onnistunut loppujen lopuksi pysyttelemään samassa aiheessa. Yleensä se alkuperäinen aihe kuopataan inspiraation puutteessa ja voi olla että valmis teksti johonkin biisiin saattaa olla vasta kolmas tai neljäs luonnos ja aiheet ovat saattaneet muuttua yhtä useasti. Eli tajunnanvirtaa tarvitaan että saa homman liikkeelle, etukäteissuunnittelua ovat käytännössä ainoastaan jotkut tietyt lauseet mitä on tullut mieleen.
 
Edustavatko tekstit juuri sinua? Vai haluatteko tekstien kautta olla joku muu?
 
Yleensä tekstini kulkevat kertojan avulla, ja se kertoja on tarinan minä-hahmo, mutta harvemmin se minä-hahmo on suoraan minä itse. Hehheh, olipas sekavan näköinen lause..Enivei, se kertoja-minä kertoo tarinoissani omaa tarinaansa ja siihen tarinaan on piilotettuna jotenkin oma mielipiteeni käsiteltävästä asiasta, esim. yhdessä biisissä on aiheena eutanasia ja itse olen löytävinäni siitä selvät viittaukset omaan mielipiteeseeni eutanasiasta. Eli periaatteessa tekstini lähtevät henkilökohtaiselta pohjalta, mutta eivät ne hirveän avoimia ja paljastavia ole. Jostain aivan toisesta näkökulmasta kuin omastani kirjoittaminen on itselleni vaikeaa.
 
Mietittekö sitä miten teksti vaikuttaa kuulijaan? Jos onnistut tekemään hitin niin silloinhan olet voima joka vie biisin tekstin sanomaa ihmisten tajuntaan musiikin tukemana.
 
No, hittejähän nyt ei ole odotettavissakaan johtuen tästä valitsemastamme musiikkityylistä, mutta tajuan kyllä mitä haetaan. En mieti tekstin vaikutusta kuulijaan, ei nuo nyt ole semmoisia mihin kaikki voisivat samaistua esim. vaikka "tämä on just kuin omasta elämästäni, se niin ymmärtää mua..." mutta saattaahan joku löytää teksteistäni samankaltaisuuksia omien mielipiteidensä kanssa. Eikä nuo minun kirjoitukseni nyt ole niin vakavahenkisiä, että joutuisin pelkäämään että joku voisi ottaa ne liian tosissaankin. Ja yhteiskuntakritiikkiä ja maailmanparannusta en edes viitsi yrittää kirjoittaa koska ei niillä ole mitään tehoa kun toiminta on ja tulee olemaan aika marginaaliyleisölle tarjottavaa. Ja muutenkin tuommonen maailmanparannusmeininki on aika tyhjän kanssa täällä Suomessa. Harvoin sitä musiikki-ihminen maailmaa saa teksteillään parannettua...se on vähän eri asioista kiinni.

Kuinka paljon mietitte mitä haluatte sanoa tekstillä?
 
Moinen ajatustoiminta ei sovi minulle. Jos se jollekin sanoo jotain, niin hienoa, jos ei... No siitä ei puhuta.
 
Tiedättekö yleensä mistä kirjoitatte ja olette sanomassa vai kumpuaako sisältö jostain alítajunnan syövereistä?
 
Kuluu myöskin kategoriaan "moinen ajatustoiminta ei sovi minulle". Elikkäs en mieti sen enempiä, kun leikittelen sanoilla ja kasaan niitä peräkkäin. Kyllä siitä yleensä jokin pieni kokonaisuus syntyy.
Ehkäpä voisin sanoa, että jostain tuolta pimeästä nurkasta ne nousee esiin.
 
Edustavatko tekstit juuri sinua? Vai haluatteko tekstien kautta olla joku muu?
 
Jokainen tehköön omat tulkintansa tuosta. Jos sattuu niin huono tuuri, että jostain syystä joutuu olemaan minun kanssa elävässä elämässä tekemisissä, saati sitten lukemaan mitä kirjoittelen.
 
Mietittekö sitä miten teksti vaikuttaa kuulijaan? Jos onnistut tekemään hitin niin silloinhan olet voima joka vie biisin tekstin sanomaa ihmisten tajuntaan musiikin tukemana.
 
Moinen ajatustoiminta ei sovi minulle...