Yleistä keskustelua musiikista ›

mr S:n kommentti rokkas.
 
mä tajusin just sen, että mulle ei olis oikeastaan hyötyä päästä mihinkään oppilaitokseen solistisena pääaineena kitara, koska mä kuulun siihen "marginaali ryhmään". se on ehkä jollakin tavalla kova pala tajuta, mut totuus on se, että suurinta osaa ihmisistä ei todennäköisesti kiinnosta mitä minä teen. se on ihan jees...

Miksi musiikkia pitää mennä opiskelemaan, eikö sitä voi vain soittaa?
 
Musiikkioppilaitokset ovat mahtavia foorumeita tavata toisia samalla tavalla ajattelevia, eri soitinta soittavia kavereita: parhaimmassa tapauksessa siitä syntyy bändi, joka kestää vuosikausia. Omalla kohdallani Ågeli-vuosinani perustimme bilebändin, joka täyttää ensi syksynä kymmenen vuotta. Se on pitkä aika yhteistä kasvua ja satoja keikkoja. Ilman sitä olisi jäänyt vuokra maksamatta muutamaan kertaan. Eipä tarvinnut mennä lajittelemaan postia, vaan kaikki oli kotiin päin.
 
MrShaftin neuvot ovat täyttä totta: ihminen joka haluaa jotakin, tekee sen eteen määrätietoisesti duunia. Aikanani itse hakeuduin Jartsa Karvosen oppeihin ja kohta olin koulussa opiskelemassa.

Musiikkioppilaitokset ovat mahtavia foorumeita tavata toisia samalla tavalla ajattelevia, eri soitinta soittavia kavereita: parhaimmassa tapauksessa siitä syntyy bändi, joka kestää vuosikausia. Omalla kohdallani Ågeli-vuosinani perustimme bilebändin, joka täyttää ensi syksynä kymmenen vuotta. Se on pitkä aika yhteistä kasvua ja satoja keikkoja. Ilman sitä olisi jäänyt vuokra maksamatta muutamaan kertaan. Eipä tarvinnut mennä lajittelemaan postia, vaan kaikki oli kotiin päin.
 
MrShaftin neuvot ovat täyttä totta: ihminen joka haluaa jotakin, tekee sen eteen määrätietoisesti duunia. Aikanani itse hakeuduin Jartsa Karvosen oppeihin ja kohta olin koulussa opiskelemassa.
 
Hellurei! Täytyy oikein Säilykkeelle kertoa että Jartsa päästi mut läpi salsan tentistä! Sain sitten viime hetkellä bassolinjat kuntoon, ja pysyin mukevasti basistin tontilla. Sympatiseeraan jonkin veran niitä jotka eivät päässeet nauhakarsinnasta läpi, en itsekään päässyt AMK:in kokeisiin, minulla tosin se jäi siitä kiinni kun olen suorittanut instrumentista "vain" 2/3 tutkinnon joskus muinoin. Enpä arvannutkaan että noin tärkeänä pitävät papereita. Noh, ensi vuonna tiedän, ei huolta. Onnea eteenpäin päässeille ja hyvää vappua kaikille tasapuolisesti!

Itse kuuntelin kolleegani kanssa kaikki rumpunäytteet läpi, joista noin kolmasosa jäi kutsumatta itse pääsykokeisiin. Osalla karsiutuneista oli jo vastaava tutkinto (II-aste) tai he olivat yli 25-vuotiaita ylioppilaita, joten he eivät kuulu ensisijaisen kohderyhmän piiriin.
 
Mika Säily
 
Hmmm... Olisi kyllä ollut hyvä jos etukäteen olisi hakuoppaassa kerrottu, että yli 25 -vuotiaat hakijat tai tolppa I:n suorittaneet kategorisesti hylätään. Olisi säästänyt hakijaa paljolta ylimääräiseltä työltä. Ymmärrän kyllä, että totta kai oppilaitoksella on sinänsä oikeus karsia pois epäkiinnostavat ja toivottomiksi luokittelemansa hakijat siten kun parhaaksi näkevät.
 
Onko yli 25-vuotiaalla siis ylipäätään oikeasti mitään kunnon mahdollisuutta pop/jazz -puolen ammattiopintoihin vai kannattaako homma sitten unohtaa suosiolla tulevinakin vuosina?

Hmmm... Olisi kyllä ollut hyvä jos etukäteen olisi hakuoppaassa kerrottu, että yli 25 -vuotiaat hakijat tai tolppa I:n suorittaneet kategorisesti hylätään. Olisi säästänyt hakijaa paljolta ylimääräiseltä työltä. Ymmärrän kyllä, että totta kai oppilaitoksella on sinänsä oikeus karsia pois epäkiinnostavat ja toivottomiksi luokittelemansa hakijat siten kun parhaaksi näkevät.
 
Onko yli 25-vuotiaalla siis ylipäätään oikeasti mitään kunnon mahdollisuutta pop/jazz -puolen ammattiopintoihin vai kannattaako homma sitten unohtaa suosiolla tulevinakin vuosina?
 
Siis yli 25-vuotiaat _ylioppilaat_ karsiutuvat herkimmiten pääsykokeissa, sillä heille "oikea" paikka on ammattikorkea (esim. Stadia) tai yliopisto (esim. SibA). Ammatillinen peruskoulutus pyrkii ensisijaisesti antamaan opiskelupaikan peruskoulupohjaisille pyrkijöille, sillä opinnot antavat korkeakoulukelpoisuuden. Suoritettu I-kurssi ei ole este päästä opintoihin, vaan tarkoitin vastaavalla tutkinnolla jotakin muuta ammatillista tutkintoa, esim. merkonomia, joilla on jo korkeakoulukelpoisuus. En tiedä mitä siellä hakuoppaassa seisoo, mutta tämä koskee kaikkea ammatillista peruskoulutusta.
 
Tänä vuonna suurin osa rumpujen nauhakarsinnan läpäisseistä ovat kuitenkin abeja tai ylioppilaita, 19-24-vuotiaita. Ainoastaan muutama 25+ ylioppilas tai ylipäätänsä PK-pohjainen jätti hakemuksen.

Miksi musiikkia pitää mennä opiskelemaan, eikö sitä voi vain soittaa?
 
Totta toinen puoli. Mutta vain se toinen puoli. Ei ole ollenkaan pahasta saada oppia soittotekniikasta ja teoriasta. Ja onhan oppilaitos hyvä ympäristö samanhenkisten ihmisten vuoksi millä voi olla hedelmällinen vaikutus luovuuteen. Mitä taas sisältöön tulee niin se on pahasta jos opettaja sanoo ettei noin saa tehdä koska se ei ole oikea oppista.

Siis yli 25-vuotiaat _ylioppilaat_ karsiutuvat herkimmiten pääsykokeissa, sillä heille "oikea" paikka on ammattikorkea (esim. Stadia) tai yliopisto (esim. SibA). - -
 
Eras ongelma on, etta kaikki haluavat nykyaan niita "nuoria" hakijoita. Sibelius-akatemia on nain ilmoittanut ihan virallisella visio-tasollakin, todeten etta vanhemmat hakijat haluataan lahinna graduate-opintoihin.
 
En muista oliko Stadialla vastaavaa. Jos kylla, niin pitaisi pohtia, etta kuka ne vanhemmat hakijat sitten kouluttaa.
Useinhan on niin, etta ne vanhempina alalle vaihtavat sitten pysyvat alalla. Toisaalta vanhemmilla on vaikeuksia saada niita tutkintoja kasaan, eli keskeyttavat opinnot helpommin.
Tama on varmasti yksi syy siihen etta vanhemmat hakijat eivat juuri ole muodissa.
 
Kuten sanoin, asia on aika mutkikas, ja kiinni monista muistakin asioista kuin yksiselitteisesti opiskelijan taidoista.
 
MrS

En muista oliko Stadialla vastaavaa.
 
Olipa hyvä että muistutit. PJK:ssa aktivoitumassa syksyllä 2006 aikuisten näyttö -nimikkeellä oleva suoritustapa, mikä tarkoittaa alalla toimineen muusikon mahdollisuutta suorittaa opinnot ketterästi erilaisten ammatillisten näyttöjen avulla. Stadiassa vastaavaa linjaa nimitetään "tutkintotavoitteinen aikuiskoulutus", jossa myöskin oletetaan hakijan olleen muusikon tai opettajan työtehtävissä vuosia. Sibelius-Akatemiassa pitkään alan ammatissa toimineen tai ammattikorkeakoulututkinnon omaavia opiskelijoita on otettu muuntokoulutukseen, jolloin hakija selviää maisterin tutkinnosta kahden ja puolen vuoden opinnoilla.
 
Näistä mikään ei tosin vähennä "myöhäänheränneiden" tai alanvaihtajen angstia ja valinnan vähyyttä. Mutta loppukädessä oppilaitos itse aina päättää opiskelijoista yksilötasolla, jos vain "ei ensisijainen" hakija muuten osoittaa pääsykokeissa motivaatiotaan tai osaamistaan.

Stadiassa klassisella puolella soittajien ikähaarukka on jokseenkin laaja. Laulajat lähes säännönmukaisesti yli 20, eikä yhtään harvinaista että yli 30. Meikäläisen kurssikaverina aloitti 27/28-vuotias huilisti.
 
Tämä vain keskustelusta heränneenä ajatuksena...

ymmärrän tunteen - on se niin väärin kun kaikki lahjattomat tumpelot tekevät parempia nauhoja - toiset vaan ovat semmoisia hannu-hanhia, että vaikka ne eivät oikeasti osaa soittaa, eivät ymmärrä musiikista mitään jne. niin ne jotenkin vaan tuurilla onnistuu tekemään tuomareihn vetoavia äänityksiä. Sekin on kyllä väärin, että toisilla on huonommat olosuhteet kuin toisilla - tuomariston pitäisi ottaa huomioon, että mankka oli huono, mikki hukassa jne. piti säätää ennenkuin homman sai tehtyä. Tuomariston pitäisi ymmärtää myös inhimilliset seikat - hitto, jos ei ole ehtinyt ensin tekemään sitä nauhaa - varsinkaan kun tyttö-/poikaystävä jätti - ja siitähän tuli depis ja sitä piti lääkitä viikon bailaamisella. Eihän krapulassa semmoisen jälkeen kukaan ole parhaimmillaan. Mutta kun ne siellä raadissa ei ymmärrä. Ja mitä se nauha muutenkaan kertoo - kyllä ensin pitäisi voida soittaa pari-kolme biisiä jännityksen poistamiseksi & vasta sitten otettaisiin parhaat esitykset huomioon.
 
Oikeesti syynä on tuomareiden/valitsijoiden laiskuus kun ne vaan ei viitsi kuunnella kaikkien kahdensadan soittonäytettä.
 
;-)
 
lopeta tuo valitus - jos olet oikeasti kova muusikko niin nauha kyllä onnistuu so. siltä kyllä kyvyt tulevat esille - nimittäin jos olet tarpeeksi kova muusikko - nyt oli toiset parempia.
 
ihan itsesi kannalta ei kannata jumittua tuollaisiin valitusasenteiin ja "väärä systeemi ja epistä" ... mutku, mutku...
 
Niin mä halusin kuulla asiallisia kommentteja.
Älä vaivaudu avaamaan suutasi, jollei sulla oikeasti ole jotain sanottavaa. Miten nämä foorumit voivatkin olla täynnä tuollaisia ihmisiä.

Miten nämä foorumit voivatkin olla täynnä tuollaisia ihmisiä.
 
ai rehellisiä?

Noin 20 sai kutsun, joista 5-7 otetaan sisään. Approx.
 
Olisiko sulla mahdollisesti sisäpiirin tietoa sähköbassopuolen vastaavista luvuista? Kiits!

ai rehellisiä?
 
Tosiaan. Jos totuus on liian kova pala luettavaksi, niin huhu. Usko nyt vain, että vaikka sun nauhas oli "olosuhteisiin nähden hyvä", niin sieltä löytyi monta muuta nauhaa, jotka oli muutakin kuin olosuhteisiin nähden hyviä.

Olisiko sulla mahdollisesti sisäpiirin tietoa sähköbassopuolen vastaavista luvuista? Kiits!
 
Tuo pätee aika hyvin instrumenttiin kuin instrumenttiin. Siellä kuitenkin muodostetaan bändejä, joten jonkinlainen soitinkiintiö on olemassa, ettei bändissä olisi 5 basistia ja laulaja.

Tosiaan. Jos totuus on liian kova pala luettavaksi, niin huhu. Usko nyt vain, että vaikka sun nauhas oli "olosuhteisiin nähden hyvä", niin sieltä löytyi monta muuta nauhaa, jotka oli muutakin kuin olosuhteisiin nähden hyviä.
 
Jep, ja ei tuosta saa lannistua. Itse pyrin kolme kertaa samaan laitokseen. Vikalla kerralla pääsin. Yksinkertaisesti osasin siinä kohtaa vasta ne asiat jotka raati halusi kuulla minulta. Sitä ennen koitin kysellä joka puolelta että mitä minun kannattaisi treenata jotta pääsisin sisään, ja tärkein, eli TREENASIN. Jälkeenpäin itsekin pääsykoebändeissä soittaneena voin sanoa että se hakijoiden taso heittelee todella paljon, ja yleensä on hyvin helppoa valita ne potenttiaaliset sieltä.
 
Äläpä siis lannistu. Ota selvää mitä asioita sinun tulee kehittää päästäksesi tuonne kouluun opiskelemaan, ja jos vielä senkin jälkeen tarpeeksi kiinnostaa, niin uskon että jaksat treenata ja opitkin ne asiat. Kyse on vaan siitä kiinnostaako sinua tarpeeksi jotta jaksat tehdä sen duunin mitä tarvitaan.
 
Ps. Kyllä ne raadit tekevät oikeita ratkaisuja, usko pois. Tuurilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Äläpä siis lannistu. Ota selvää mitä asioita sinun tulee kehittää päästäksesi tuonne kouluun opiskelemaan, ja jos vielä senkin jälkeen tarpeeksi kiinnostaa, niin uskon että jaksat treenata ja opitkin ne asiat. Kyse on vaan siitä kiinnostaako sinua tarpeeksi jotta jaksat tehdä sen duunin mitä tarvitaan.
 
Varmasti ihan hyvä näkökulma. Tuntuu kuitenkin hyvin huolestuttavalta, että oppilaitokseen pääsemiseksi tarvitaan sisäpiirin ennakkotietoa valintaprosessista ja kenties myös paikan päällä tehtävien pääsykoetehtävien tasosta ja luonteesta. Pelkästään virallisten tutkintojen suorittaminen ja virallisen oppiaineksen omaksuminen kun ei anna mitään erityistä takuuta sisäänpääsystä. Tämähän eriarvoistaa hakijoita väistämättä; kaikilla kun ei ole mahdollisuutta tuollaista tietoa hankkia tai saada. Kaikki eivät yksinkertaisesti tunne PJK:n käyneitä tai PJK:n opettajia. Myös muualla kuin oppilaitoksen paikkakunnalla asuvat ovat selkeästi heikommassa asemassa tuollaisen "metatiedon" hankinnan suhteen.
 
Tilanne olisi toinen, mikäli kaikki hakijat saisivat edes jonkinlaista palautetta pääsykoesuorituksestaan / hylätystä hakemuksestaan tai näytenauhastaan. Toki on ymmärrettävää, että resurssisyistä tämä ei välttämättä ole kovin helppoa toteuttaa. Kuitenkin hakemuksia voisi kommentoida edes muutamalla yleisellä hakijan tilannetta kuvaavalla helposti kopioitavissa olevalla vakio-lauseella, esim. "harjoittele lisää ja yritä myöhemmin uudelleen", "suorita lisää tutkintoja ja hae myöhemmin uudelleen" tai "olet jo yli-ikäinen ja ylioppilastutkinnon suorittanut, älä hae enää turhaan uudelleen". Kun minkäänlaista palautetta ei saa, epätietoisuus valintakriteereistä luo helposti kaikenlaisia turhia myyttejä ja legendoja oppilaitoksen valinnoista ja valinnan perusteista. Palautteen puuttuessa on täysin mahdotonta myöskään kehittää suorituksessaan oikeita asioita myöhempää uudelleenyritystä varten. Ammattitaitoiset soitonopettajatkin painottavat joka tapauksessa kuitenkin hyvin eri asioita osaamisessa.
 
Ps. Kyllä ne raadit tekevät oikeita ratkaisuja, usko pois. Tuurilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
 
Rohkenen väittää, että tuurilla on kyllä _aina_ oma roolinsa taidealoille pyrittäessä. Tuurin merkitystä PJK:n valinnoissa omana vahvana elementtinään ovat korostaneet myös eräät haastattelemani aikaisempien vuosien pääsykoeyhtyeiden jäsenet ja oppilaitoksen opettajat.

yleensä on hyvin helppoa valita ne potenttiaaliset sieltä.
 
Olen eri mielta! Se etta tekee ilmeisen ratkaisun, ei tarkoita etta se olisi aina oikea ratkaisu.
 
Ps. Kyllä ne raadit tekevät oikeita ratkaisuja, usko pois. Tuurilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
 
Uskoisin etta paaosin ratkaisut ovat oikeita. Valitettavasti tuurilla on silti liian paljon asian kanssa tekemista.
Tasta asiasta vain on vaitio-olovelvollisuuksiin liittyvista syista pakko olla keskustelematta kaytannon tasolla.
 
MrS

oppilaitokseen pääsemiseksi tarvitaan sisäpiirin ennakkotietoa valintaprosessista ja kenties myös paikan päällä tehtävien pääsykoetehtävien tasosta ja luonteesta.
- - Tämähän eriarvoistaa hakijoita väistämättä; kaikilla kun ei ole mahdollisuutta tuollaista tietoa hankkia tai saada. Kaikki eivät yksinkertaisesti tunne PJK:n käyneitä tai PJK:n opettajia. Myös muualla kuin oppilaitoksen paikkakunnalla asuvat ovat selkeästi heikommassa asemassa tuollaisen "metatiedon" hankinnan suhteen.
 
Hyva pointti. Erityisesti kun kaikilla ei tassa maassa ole saatavilla edes rytmimusiikin opetusta paasykokeeseen valmistautumiseen. Tasta syysta on nahtavilla, etta kouluun valitaan keskimaarin enemman uusia opiskelijoita niilta paikkakunnilta, joissa laadukasta opetusta.
 
Tilanne olisi toinen, mikäli kaikki hakijat saisivat edes jonkinlaista palautetta pääsykoesuorituksestaan / hylätystä hakemuksestaan tai näytenauhastaan.
 
Olen asiasta erasta suomalaista oppilaitosta tasta huomauttanut, erityisesti kun A) he ovat ensin luvanneet ihmisille palautteen jota ei sitten koskaan tule ja B) kun palaute on pedagogisesta nakokulmasta asiatonta.
 
Valitettavasti kaikilla valintalautakunnissa istuvilla ei ole edes ammattitaitoa antaa rakentavaa palautetta hyvin nuorelle perusopintoja (harrastusopinnot) tekevalle hakijalle. Nopean muutaman lauseen rakentavan palautteen antaminen, joka todella kiteyttaa alussa olevan opiskelijan soiton keskeiset piirteet on pedagogisesti erittain vaikeaa. Verbaaliset ja psykologiset taidot eivat tassa mielessa useinkaan ole muusikoiden tai soitonopettajien vahvinta-aluetta (kuten jo tassakin saikeessa olemme nahneet).Usein asia hoidetaankin toteamuksella :"Treenaa niita perusasioita!", joka on monellakin lailla mahdollisimman epapedagoginen ja eettisesti arveluttava tapa vetaytya arvioimasta soittoa (ja opiskelijaa) tarkemmin. Se kun vaatisi melkoisen
hyvaa kykya vuorovaikuttaa opiskelijan kanssa, ja luotailla opiskelijan elamantilannetta, paan sisaltoa
tms.
 
Ongelma on usein se, etta opiskelijan kaikkia taitoja pitaisi parantaa. Se mita opiskelijalle pitaisi sanoa, riippuu enemman siita, minkalainen luonne ja persoona opiskelija on ihmisena. Minua opetti Suomessa 15 vuoden aikana kaksi (2) rytmimusiikkipedagogia, joilla oli pelisilmaa sanoa
rakentava palaute opiskelijalle tasta nakokulmasta.

Pitaisiko koulutuksessa enemman keskittya naihin juttuihin? Kysyn vaan! :)
 
Miksi osasta kouluihin valituista "lahjakkaista" opiskelijoista ei koskaan tule mitaan? Olisiko joku koulun ovelta kaannytetty "lahjattomampi" parjannyt
paremmin?
 
Palautteen puuttuessa on täysin mahdotonta myöskään kehittää suorituksessaan oikeita asioita myöhempää uudelleenyritystä varten. Ammattitaitoiset soitonopettajatkin painottavat joka tapauksessa kuitenkin hyvin eri asioita osaamisessa.
 
Olen taysin samaa mielta kanssasi. Se mita koulu painottaa on tietynlainen suomalaisen musiikkielaman indoktrinoituma. Toisin sanoen, johonkin rajaan asti voidaan sanoa etta nain tai noin, mutta lopulta soittamalla--jopa huipulla--elattaa itsensa ihmisia jotka tekevat kaiken toisin...
 
Kuten sanottua, Suomi ei ole ainoa maa. joka maassa on ne omat nakokulmansa...
 
Rohkenen väittää, että tuurilla on kyllä _aina_ oma roolinsa taidealoille pyrittäessä. Tuurin merkitystä PJK:n valinnoissa omana vahvana elementtinään ovat korostaneet myös eräät haastattelemani aikaisempien vuosien pääsykoeyhtyeiden jäsenet ja oppilaitoksen opettajat.
 
:)
 
Peace!
 
Mrs

Varmasti ihan hyvä näkökulma. Tuntuu kuitenkin hyvin huolestuttavalta, että oppilaitokseen pääsemiseksi tarvitaan sisäpiirin ennakkotietoa valintaprosessista ja kenties myös paikan päällä tehtävien pääsykoetehtävien tasosta ja luonteesta. Pelkästään virallisten tutkintojen suorittaminen ja virallisen oppiaineksen omaksuminen kun ei anna mitään erityistä takuuta sisäänpääsystä. Tämähän eriarvoistaa hakijoita väistämättä; kaikilla kun ei ole mahdollisuutta tuollaista tietoa hankkia tai saada. Kaikki eivät yksinkertaisesti tunne PJK:n käyneitä tai PJK:n opettajia. Myös muualla kuin oppilaitoksen paikkakunnalla asuvat ovat selkeästi heikommassa asemassa tuollaisen "metatiedon" hankinnan suhteen.
 
No siitä ryhmästä jossa itse aikanani aloitin oli yksi kymmenestä Helsingistä, yksi Espoosta, loput aivan ympäri Suomea. Itsekin n. 200km päästä koulua. En tuntenut ketään, opiskelijoita enkä opettajia.
 
Virallisia tutkintoja yms. ei ole ollut (jos on vieläkään) oppilaitosten väleillä, eli tuo vertailu on hankalaa, siis pop/jazz-puolella.
 
Rohkenen väittää, että tuurilla on kyllä _aina_ oma roolinsa taidealoille pyrittäessä. Tuurin merkitystä PJK:n valinnoissa omana vahvana elementtinään ovat korostaneet myös eräät haastattelemani aikaisempien vuosien pääsykoeyhtyeiden jäsenet ja oppilaitoksen opettajat.
 
No halusin tuolla lähinnä korostaa sitä, että "mulla on aina huono tuuri pääsykokeissa" -lauseet ovat valehtelua itselleen. Tiettyhän noissa on aina "inhimillisiä" tekijöitä mukana.