Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Tuli tehtyä satunnaisen levyarvion perusteella tällainen herätehankinta, sillä onhan JLT yksi all time kovimmista ylärekisterin kiekujista.
 
No, ei siinä mitään. Levy soittimeen ja täytyy sanoa, että levyn parikymmentä biisiä tuli kuunneltua yhdeltä istumalta. Todella hyvää perus hard rockia, jossa on sopivasti melodiaa ja munaa. Äijä laulaa varmasti paremmin kuin koskaan. Taustalla soittavat muusikot ovat juuri sopivasti esillä ja levyltä voisi nostaa esille monta helmeä.
 
Mikäli JLT-era Rainbow putoaa, niin mars kauppaan ja rieska haltuun!!

noissa turnerin sooloissa on ollut kaikissa se vika että pari hyvää biisiä löytyy mutta loput täytebiisejä.yksi ehdottomasti parhaista laulajista mielestäni..heti steve perryn jälkeen..

Levyssä hieman korpeaa vain tämä kitaristi Karl Cochran, Sinällään vetää kyllä ihan hyvin, mutta soundit ovat kuin vetäisi Epiphonen Lespalla ja Behringerin V-Amp2:lla suoraan äänikorttiin sisään. Siis ihmeellisen tuhnut soundit. Ihan kuin olisi liikaa efektejä päällä. Terävyyttä jää pois soundista...