Yöllä nämä syntyvät ikävästä. Kirjoitettu kaikki periaatteessa yhdelle ihmiselle ja siksi keskenään kovin samanlaisia. Ymmärrys Niin monta kertaa on minuun sattunut Sieluun ja ruumiiseen Eilen koin kivun, jollaista en ole aiemmin kokenut Jota ei voinut selittää Joka hämärsi silmät ja sumensi tajunnan Ei sitä kipua aiheuttanut hehkuva terä Ei teräsvaippainen luoti Ei viiltävä sana Vaan ymmärrys Ensin hetkellinen, sitten yhä voimistuva Ymmärrys, ettet tarvitse minua enää Nyt en tunne enää kipua Vaan pelkkää tyhjyyttä Kommentteja taas, kittooos. Muna ja kana makailivat sängyssä ja polttelivat tupakkaa. Kana totesi: "Tulipahan nyt tämäkin asia selvitettyä". |
Eilen koin kivun, jota ei jollaista en ole aiemmin kokenut Tämä oli ilmeisesti jokin ajatuskatkoksesta koitunut kirjoitusvirhe? Noh, ihan kelpo runo. Tällaisestakin asiasta, kuin hylkätyksi tulemisesta ja kariutuvasta ihmissuhteesta on suhteellisen monta tekstiä väännetty, mutta ainahan se toimii, kun sen aidosti tunteella pakertaa. Sopivan viaton pieni sepitys, jossa ei turhan hämyjä kielikuvakikkailuja ollut. Tuntuu niin valmiilta, kuin vain olla voi ihan tällaisenaan. Call me Alowishus Devadander Abercrombie |