Yleistä keskustelua musiikista ›

Koko tuo tasoajattelu on pelkkää itsepetosta. Jos nyt vain myöntäisit rehdisti, että warettaminen on warettamista. On sitten kunkin oma asia haluaako warettaa vai ei. Musta vaan on tekopyhää keksiä tuollaisia puolusteluja.
 
Ei tässä mistään itsepetoksesta ole kyse. Kunhan vain kerroin sen miten itse jäsennän asiaa oman moraalini kautta.

Heh heh heh, tää on taas teoriaa. Senkin vuoksi, että jos sä pystyt opettelemaan keikkasettiin 20-100 biisiä, sä et tarvi enää niitä levyjä omaksi - se opettelu ei voi olla enää niin vaikeata.
 
Kaksi sanaa sinulle - käytä kirjastoa
:-)
 
Hm. Palataan aiheeseen.
 
Teoriaa? Käytäntöä. Pitäähän biisit olla että pystyy tsekkaa materiaalin. En mä niillä levyillä mitään sen jälkeen teekään. Kaikki jotka ovat itse olleet ko. tilanteessa ymmärtävät kantani.

Niin Kivikin teki meitsin kohdalla kun coverkeikka piti soittaa.
 
Näin. Sun levyvarastostasi onkin hyvä ammentaa:-)
 
Muuten on menty coverkeikalle esim sillä tavalla, että Rikhardinkadun kirjaston kopiokoneella Toivelaulukirjoista ym. nuotit (siellä on Kopioston lupa, ja Kopiosto laskuttaa siitä), ja treeneissä kuunnellaan kaverin levyltä pari kertaa läpi.
 
Ei niitä nyt loputtomasti jaksa kuunnella kumminkaan...
 
Kaikki jotka ovat itse olleet ko. tilanteessa ymmärtävät kantani.
 
Jep. Mutta käytännössä oon havainnut, että jos joku ehdottaa settiin coveria, tällä yleensä myös on se biisi jossain.

Luonnollisesti. Palkkatulo on kuitenkin eri asia. Koriseva voi toki ostaa sen "palvelun" ja sitten verottaja arvioi, että onko tämä oikeaa yritystoimintaa vai yritystoiminnaksi naamioitua palkkatuloa, kuten kävi 90-l puolivälissä stadilaisille roudarifirmoille ja muutamalle soittajafirmalle ja kuten taisi ihan hiljan käydä muutamalle paperitehtaasta ulkoistetulle siivoojalle.
 
Ja vitut. Mulla on tuttu rouva, joka on koko ikänsä toiminimellään tehnyt siivoushommia vain ja ainoastaan yhdelle ostajalle (isompi rakennusalan liike). Faktat haltuun tai iho umpeen. Sori vaan kärkäs kielenkäyttö, mutta kun toisten juttuja tullaan kutsumaan termillä "puutaheinää" niin jotain pitäis asioista tietääkkin. Se, että jotkut stadilaiset roudarifirmat sössii asiansa ei muuta tosiasioita miksikään; taiteilija voi olla yritys, yritysmuodon päättää se, joka luvan siihen yrittäjyyteen myöntää. Piste.
 
Ja sitten; missä ne perusteet viipyy siihen TV:n luvattakatselun tai kasettikopioinnin moraalisiin eroavaisuuksiin waretukseen nähden?

En ole lukenut kuin pari viimeistä sivua tästä ketjusta, mutta tuli sen verran huono omatunto, että poistin kiintolevyltä aika ison kasan mp3-tiedostoja. Nyt on jäljellä enää live-bootlegejä (joiden kopioimista en pidä kovin pahana asiana) ja muutama lähipiirin cd:istä tehty kopio. Eli ainakin pieni parannus tuli aiempaan.
 
Ei muuta, jatkakaa...

Näin. Sun levyvarastostasi onkin hyvä ammentaa:-)
 
Muuten on menty coverkeikalle esim sillä tavalla, että Rikhardinkadun kirjaston kopiokoneella Toivelaulukirjoista ym. nuotit (siellä on Kopioston lupa, ja Kopiosto laskuttaa siitä), ja treeneissä kuunnellaan kaverin levyltä pari kertaa läpi.
 
Ei niitä nyt loputtomasti jaksa kuunnella kumminkaan...
 
Hoho. Tämä kertoo jo kaiken, hiljenen aiheesta!:)

Voisko joku tehä pikku tiivistelmän tässä Suomeks ja kertoa että kuka nimimerkki oli mitäkin mieltä?
 
Eli Sirdalud?
Jäykkis?
Kivi?
Sormunen?
 
Oliks jotkut siis sitä vastaan kans että biisien blokkailua varten ei saa käyttää nettiä hyödyksi?
 
Oon ny laiska enkä jaksa kahlata tätä kokonaan läpi, mut jos jollain on energiaa referoida tähän niin toppen eli huippua!

Voisko joku tehä pikku tiivistelmän tässä Suomeks ja kertoa että kuka nimimerkki oli mitäkin mieltä?
 
Eli Sirdalud?
Jäykkis?
Kivi?
Sormunen?
 
Kuka on Sirdalud?

Kuka on Sirdalud?
 
Sä?
 
Edit: Tizianidiinia sisältävä psyykenlääke. Freud, hoi!
:-)

Huoh... Hyvä vetästä joku "Koriseva" tähänkin keskusteluun. Tuota suomihumppaa kun jaetaankin netissä kaikista eniten. Jos tuo waretus jotain musiikkialaa kolhaisee niin se on hiphop/rap/rnb sekä pop. Yksinkertaisesti näiden musiikkityylien julkaisuja levitetään vertaisverkoissa yms. huomattavasti enemmän kun jotain suomalaista kuraa tahi edes metallimusiikkia. Siitä huolimatta vaikka 50Centin levy oli saatavissa verkosta jo kuukautta ennen julkaisua ei hirveästi vähentänyt kyseisen artistin myyntilukuja. Jos levy myy useita miljoonia kappaleita, niin uskon sen olevan ihan hyvä julkaisu taloudellisestikin.
 
Nyt joku sanoo että "mites ne pikkubändit?", mutta koska kyseessä on business (sitähän tuo musiikki nykyään on ja sitä täällä monet puolustavat) niin nuo pienemmät bändit eivät tuo sitä rahaa samalla tavalla isoille välikäsille (lafkat, distribuutio jne jne.) Ja bisneksen tärkein osa on nimenomaan pääoma, RAHA! Pikkubändit eivät siis kannata business-maailmassa. Turha ruikuttaa siis sellaisesta. Itse tuen pieniä bändejä ja esim. omakustanne-julkaisuja koska silloin rahallinen tuki menee suoraan bändille... ei jollekin Emin pampulle.
 
Levyteollisuus pähkäilee kuinka päästä waretuksesta eroon, mutta eivät tajua sitä että ovat hinnoitelleet itsensä ulos "kilpailusta"... levyt ovat todellaa kalliita ottaen huomioon että niistä artisti saa itse vain todella pienen osan. Jos levyt maksaisi 5e/kpl niin uskoisin levymyynnin kasvavan. Moni suuremmista bändeistä onkin halunnut jakaa tuotoksiaan kotisivuillaan mutta levy-yhtiöt ovat sitä vastaan. Joo ja tiedän että artisti saa päättää minkä paperin allekirjoittaa ja minkä ei, mutta jos haluaa päästä levy-yhtiölle, niin siinä vaiheessa nämä yhtiöt voivat sanella ehdot ja lähes tulkoon aina bändi on valmis luopumaan omista ehdoistaan. Valitettavasti raha ratkaisee liian paljon.
 
No, minä olen musiikkibisnestä vastaan mutta valitettavan usein yksin :) Siirrytään asiassa eteenpäin... kuvitellaan vaikka että joku naapurin Matti-poika innostuu Iron Maidenista tänään... hän ostaa studiolevyt mutta innostuu asiasta niin että haluaa kuulla live-taltiointeja (bootleg), sinkkujen B-puolia tai jotain muita harvinaisia taltiointeja... mistä Matti silloin saa nuo kyseiset kappaleet? (Nyt puhutaan siis musiikin ystävästä joka on fanaattisen ihastunut bändiin ja haluaa kuulla heidän tuotoksiaan... Voihan hän metsästää 12" ja 7" sinkkuja sikahintaan ebaystä tai sijoittaa rahansa bootleggeihin jolloin joku muu kuin artisti saa mitään...)
 
Nykyään tuon rahan takia markkinoille ilmestyy kaikenlaisia virityksiä... on mestaajia lavalla joidenka ura olisi varmasti päättynyt jo ajat sitten, humppabisneksellä menee suomessa huonosti kun ei nykynuorisoa mitkään anne mattilat kiinnosta, radiot soittavat vain mainstream-kuraa ettei vaan pienet bändit pääse esille, televisiosta poistetaan kaikki kannattamattomat ohjelmat koska ne ei tuo RAHAA firmalle... jep jep, sen siitä saa kun musiikista tulee rahanahneiden kus'päitten taistelukenttä ja rakkaus musiikkiin ja tunteiden välittämiseen vaihtuu valuutaksi.
 
Se että joku rakastaa musiikkia mutta unohtaa artistien ja heidän "oikeudet" ei mielestäni ole maailman pahimpia rikoksia. Pahempaakin voisi olla... muistutetaan nyt vielä vaikka Ohion Columbuksesta ja joulukuun 2004 alkupuoliskosta. Voisin sanoa että tuossa vaiheessa bändi vaikka antaisi levynsä ilmaiseksi maailman joka kolkkaan mikäli tuollaisilta säästyttäisiin. First things first... unohtakaa se bisnes hetkeksi ja keskittykää olennaiseen. Musiikki on intohimo ja jollei siitä saa leipäänsä niin kyllä maailmassa on muitakin ammatteja olemassa. Suomessa muutenkin todella harva muusikko elää pelkällä soittamisella... mutta eihän kukaan ole kieltänyt teitä olemasta yhtä menestyksekkäitä kuin vaikka HIM ja Nightwish.

Kuka on Sirdalud?
 
Muistin et oot joko Sirdalud tai Sirduke. Lähelle meni:)

Sä?
 
Edit: Tizianidiinia sisältävä psyykenlääke. Freud, hoi!
:-)
 
...tai voi olla myös lihasrelaxantti.

Muistin et oot joko Sirdalud tai Sirduke. Lähelle meni:)
 
Mutta ei sikaria. Sirdukekin on ihan eri heppu.

Sä ehdit jo unohtaa sen problematiikan tuosta esimerkistä että biisejä ei ole yksi, vaan mahdollisesti 20-100. Biisit eivät käytännössä ole samalla levyllä, joten joutuisit ostamaan lähes saman verran levyjä. Pitää olla jo aika pirun kova keikkaliksa että jäisi voitolle:)
 
Musiikin edistämistä on se että bändi pystyy soittamaan sen keikan ja soittamistaan biiseistä teosto maksaa korvausta niiden alkuperäisille säveltäjille/yms.
 
Ja tämä nyt oli vain yksi marginaaliryhmän "etu" tuosta waretusilmiöstä. Halusin vain tuoda yhden erilaisen sovelluksen tähän keskusteluun, mutta tästä varmaankin turha jatkaa enempää.
 
Sorry,muzak mutta tätä varten meillä on tulonhankkimisvähennys. Jos sä et ole vähentänyt hankkimias levyjä verotuksessa niin on aika paljon mennyt massia ohi...noh ,viis vuotta voi sorkkia jälki käteen . Onhan kuitit tallessa?

Voisko joku tehä pikku tiivistelmän tässä Suomeks ja kertoa että kuka nimimerkki oli mitäkin mieltä?
 
Jos tähän soppaan työnnät lusikkas niin varaudu ottaan turpaan. Aina tulee, joko vasemmalta tai oikealta. Tässä on menossa hyvin mustavalkoinen uskonsota, niin kun moraalikysymyksissä voi odottaakin.
 
Mutta ei haittaa, voit aivan hyvin alkaa seurata näiltä kohdilta eteenpäin. Tämä keskustelu kiertää ympyrää kun pieru nahkahousuissa ja eiköhän tiistaina olla taas likipitäen samoilla kohdin.

Muistin et oot joko Sirdalud tai Sirduke. Lähelle meni:)
 
Siis minä?
 
Okei tässä tiivistelmä; musan lataaminen netistä ei ole moraalisesti oikein, yhtä vähän kuin on musiikin kopiointi muutenkaan.
 
Kuitenkin meitsiä sieppaa viihdeteollisuuden kaksinaismoraali tässä kohtaa; maristaan kun verkosta imurointi yleistyy, mutta samaan aikaan tuotetaan vehkeitä, jotka suoranaisesti houkuttelevat esim. MP3-formaatissa olevien musiikkitiedostojen lataamiseen, tai DVD-soittimia, jotka toistavat DIVx-leffoja.
 
Kaksinaismoraalia edustan mm. minä, jonka mielestä musan imurointi ei ole ihan hirveän oikeutettua, mutta kumminkin olen imuroinut biisejä, mm. opetellakseni coverkeikoille ohjelmistoa.
 
Olen rinnastanut imuroinnin esim. TV:n katseluun luvatta ja pikkujätkien levyjen lainailuun ja kopiointiin, koska molemmissa tapauksissa nautitaan toisten tekemästä taiteesta suorittamatta siitä ennalta määrättyä korvausta.
 
Summa summarum; jokainen päättäköön itse oman waretuksensa oikeutuksesta, mutta siinä vaiheessa kun se päätös jätetään "kuluttajalle" alkavat tulkinnan ongelmat, niinpä asia pitäisi ratkaista isolla kädellä esim. sulkemalla nämä ohjelmat esim. verkontarjoajan toimesta. Tämä ei voi toteutua, koska silloin laajakaistayhteyksien menekki laskisi räjähdysmäisesti.
 
Samasta syystä kannabista ei laillisteta; jengi ei tule vapautensa kanssa toimeen.

Ja vitut. Mulla on tuttu rouva, joka on koko ikänsä toiminimellään tehnyt siivoushommia vain ja ainoastaan yhdelle ostajalle (isompi rakennusalan liike). Faktat haltuun tai iho umpeen. Sori vaan kärkäs kielenkäyttö, mutta kun toisten juttuja tullaan kutsumaan termillä "puutaheinää" niin jotain pitäis asioista tietääkkin. Se, että jotkut stadilaiset roudarifirmat sössii asiansa ei muuta tosiasioita miksikään; taiteilija voi olla yritys, yritysmuodon päättää se, joka luvan siihen yrittäjyyteen myöntää. Piste.
 
Ja sitten; missä ne perusteet viipyy siihen TV:n luvattakatselun tai kasettikopioinnin moraalisiin eroavaisuuksiin waretukseen nähden?
 
No nyt mä siteeraan Baronia tuolta yhdestä toisesta kirjoituksesta(ilman lupaa,sorry Barska).
Mä kysyin näin:
Mä nyt ihan varmuuden vuoks kysäisen viel teiltä kaiffarit että mitäs te ootte kuulleet käytännöistä? Meneekö firma verottajalla läpi jos se käy vaan keikoilla yhden miehen voimin? Mun mielestä ei mee...Jos lain mukaan pelataan,mut sehän ookkaan niin nykyään...vaan se että jääkö kiinni :-)
 
Baron vastas:
Firma=toiminimi, menee (mutta sitähän verotetaan henkilön tulona)
Oy ei.
Mä oon joskus yrittänyt olla perehtynyt juridisten henkilöiden verotukseen, mutta siitä on kyllä aikaa, tuoretta tietoa ei ole.

Siinä on alakohtaisia eroja. Esim. juristin ja ekonomin "Laki- ja tilitoimisto" hyväksytään verotusobjektiksi kun taas lääkäri-hammaslääkäriavioparin yhtiötä ei.
Tämä on ihan yhtä tanakkaa tietoa kuin tuo siivoojamummu esimerkki.Ero on siis verotuksessa!

No ainahan se on niin että radiosoittoon valitaan se potentiaalisin hitti ja paras kappale. En minä ainakaan halua maksaa sikaa säkissä levystä jolla todennäköisesti on se yksi hyvä kappale ja 9 tuubaa (tämä siis jos kyseessä on uusi artisti). Minä odotan sille kuluttamalleni rahalle oikeata vastinetta, ja tämähän ei onnistu jos ei ole mitään etukäteis-hajua. Jos ostan sähköporakoneen testaamatta niin odotan että se toimii kauemmin kuin sen yhden kerran kun sitä käytän.
 
Onko nykyajan ihmiselle mahdoton ajatus että jos levy ei tunnu antavan rahalle vastinetta niin jättää sen ostamatta? Ainahan voi ostaa sen sinkun.

No nyt mä siteeraan Baronia tuolta yhdestä toisesta kirjoituksesta(ilman lupaa,sorry Barska).
Mä kysyin näin:
Mä nyt ihan varmuuden vuoks kysäisen viel teiltä kaiffarit että mitäs te ootte kuulleet käytännöistä? Meneekö firma verottajalla läpi jos se käy vaan keikoilla yhden miehen voimin? Mun mielestä ei mee...Jos lain mukaan pelataan,mut sehän ookkaan niin nykyään...vaan se että jääkö kiinni :-)
 
Baron vastas:
Firma=toiminimi, menee (mutta sitähän verotetaan henkilön tulona)
Oy ei.
 
Juu, mutta kun tuosta ei ollut puhe. Ja yks lysti, mitä Baron siihen vastas, kun se puhu eri asiasta. Sä sanoit, että verottajalla ei mene läpi firma, jonka toimialana on musisointi. Menee, menee ja menee. Piste.
 
Oy:t ja muut tuli vasta myöhemmin keskusteluun, siinä kohtaa tullaan jo siihen, että mikä yhtiömuoto minkäkin toiminnan toteuttamisen kannalta on oleellista.
 
Ja vielä; mä sanoin, että poke voi seistä ulkoistettuna palveluna jonkun ravintolan ovella vaikka kuinka kauan, jos vaan duunia on tarjolla. Mulle sanottiin, että ei voi. Mutta kun voi.
 
On kokonaan eri asia, että katsotaanko kaikki sen firman tuottama raha henkilön omaksi palkkatuoloksi vai mitä, käsittääkseni toiminimen kanssa kaikki toiminimen haltijan tulot on henk. kohtaista palkkatuloa. Mutta se on kokonaan toinen juttu, kyse oli siitä, riittääkö firman toimialaksi leikki ja laulu. Riittää.