mun mielestä bändi touhua kannattaa alkaa kokeilemaan heti kun alkaa miettimään sitä. hommaa itelleen vaikka yhtä paskoja soittajia kun itse on. kun me kaverin kanssa vuonna passi ja hammasharja perustettiin oma bändi ni ei meistä kumpikaan mitään kunnolla osannu soittaa. siinä sitä vaan touhus ja alko kokeilemaan kaikkee ja sai palautetta bändikavereilta. semmonen pikku styrkkari ja kitara siellä kotona yksin soitellessa on ihan hyviä kaikkeen tekniikkaan ja semmoseen, mutta en minä siitä mitään kiksejä saa. kaikki on mukavempaa soittaa oman poppoon kanssa, koska voi aina kysellä mielipiteitä, ja saa vaan yksinkertasesti hyvän fiiliksen. Mun mielestä sitä kaikkein teknisintä soittoa bändin kanssa on turha lähtee hakemaan, koska jos huomaakin että ei se heti luonnistu se hienon, nopean ja teknisen tiluttelu, ni alkaa vaan ottamaan aivoon ja kiinnostus bänditoiminnasta on siellä viiden vuoden makkarikitaroinnin päässä. sitten sitä vasta huomaakin että olisi pitänyt vaan pysyä bänditouhuissa, kun myöhemmin huomaa että ei pysykkään rumpalin tahdissa. siihen menee oma aikansa ennenku hommasta pääsee juvälle. jotkut osaa sen heti, joillakin menee vähän pidempään, mutta jos nyt ei ole valmis bändiin niin onko milloinkaan? sitä äkkiä huomaa että ollaankin menossa bändin kanssa keikalle, ja sitten sitä miettii, että mistä kaikesta sitä jäisi paitsi jos olisi soitellut vaan kotona. Bändisoitto kunniaan! viikon väläytykset:
mitä jos tuolla ylhäällä ois kuun paikalla semmonen ympyrä ja siinä semmonen venkura... sitte se ois niinku Q. höhö....
LTG |
itsellä on hieman samanlainen asia mietityttänyt, kun tullut yksikseen soiteltua kotona pelkästään. Kun ei löydy kavereista samanlaista musiikkimakua, niin olenkin miettinyt että jos yhden miehen orkesterin perustaisi :P tai jos rumpalin löytäisi jostain, mutta itsekin olen tällainen "erakko", niin voi olla vaikea löytää samanhenkisiä soittokavereita. Ota eddie yhteyttä jos asia kiinnostaa, tampereelta päin olen, ja osittain samaa musiikkia kuuntelen kuin sulla profiilissa. |
kun me kaverin kanssa vuonna passi ja hammasharja perustettiin oma bändi ni ei meistä kumpikaan mitään kunnolla osannu soittaa. siinä sitä vaan touhus ja alko kokeilemaan kaikkee ja sai palautetta bändikavereilta. juuri näin. meitä oli joskus vuonna kivi ja karva 6 klassista pianistia, jotka perusti kansanmusiikkibändin. kivi-paperi-sakset -meiningillä arvottiin soittimia ja lainattiin tutulta bändiltä. sit kun ei oikein opittu soittamaan niitä perinteisiä biisejä ni tehtiin omia. sillon on valmis bändiin kun haluaa soittaa bändissä ja on valmis tekemään duunia sen eteen. [i hear voices but at least they're on tune] |
No bändiinhän on valmis heti, kun on vaan ihan perustaidot hallussa, että pystyy ylipäätään soittamaan muiden soittajien kanssa. Eihän ensimmäinen bändi kumminkan ole se lopullinen, ainakan yleensä! Että bändi vaan kasaan! Vaikka ei kannata siinäkän vaiheessa unohtaa sitä yksin treenaamista. Bändin kanssa soitto kumminkin vaatii yhdessä treenaamista melkein samoissa määrin, kun yksin. Että pelkkä se, että osaa yksistään soitella hyvin ei riitä, vaan bändihän ylipäätään kuulostaa hyvältä, kun se soittaa hyvin yhteen ja osaa tarvittaessa improvisoida jne. Mulla on ollu tota samaa ongelmaa, että ei oikein tahtonu löytyä saman henkisiä(yhtä kieroutuneita) soittajia soittamaan semmosta, mikä mua ois kiinnostanu. Pistin tänne ilmotuksen ja nyt on sit se bändi kokolailla kasassa, ainakin melkein ja hyvältä näyttää. Vaikka hankalaa noiden ilmoitusten kautta on ehkä vähän ollu löytää mitä tahansa soittajia. Ja kyllä se ujous siinä karisee, kun vaan menee ja tutustuu ihmisiin. :) Rock 'n' roll! Oikeaa Heavy Metallia ei soiteta, tekniikalla ja järjellä, vaan VOIMALLA ja TUNTEELLA!!!! |