Tanssimusiikki ›

Kun jollain säikeellä oli aiheesta keskustelua ja mulle nyt sattui käteen "virallinen" paperi, niin pistän sen tähän. Täähän on tila, jonka kuka tahansa voi kohdata.
 
1. Epilepsialiitto on julkaissut asiantuntijoiden laatimat epilepsiaa sairastavan henkilön ensiapuohjeet (www.epilepsia.fi)
2. Epilepsiaa sairastavan henkilön epileptisen kohtauksen kestäessä yli 5 minuuttia tai muutoin poikkeuksellisesti pitkittyessä yli hoitavan lääkärin kanssa sovitun ajan, ensihoitojärjestelmä tulisi aktivoida soittamalla hätäkeskukseen 112.
3. Julkisella paikalla tapahtuvan ja/tai tuntemattomasta syystä johtuvan tajuttomuuskouristuskohtauksen yhteydessä silminnäkijä aktivoi ensihoitojärjestelmän välittömästi numerosta 112.

Kannattaa muistaa, että vastoin suht' yleistä luuloa epileptikon suuhun ei saa työntää mitään kohtauksen aikana.

eikö?
miksi?
mites vaara purra kieli poikki?
 
Tukehtumisvaara.
Vaurioituminen kieli lienee pienempi paha kuin hengetön ihminen.

eikö?
miksi?
mites vaara purra kieli poikki?
 
jostain sain kerran päähäni että pistän sormeni epilepsiakohtauksen saaneen suuhun ettei purisi kieltään poikki. en sitten viikkoon soittanut. en suosittele.
 
katsokaa ettei pääse kolhimaan itseään tai putoamaan ja soittakaa 112.

mutta jos laittaa vaikka pesäpalloräpylän suuhun niin siihen tuskin tukehtuu?
 
vai onko kyse siitä ettei saa henkeä?
 
vai?

Allaolevassa linkissä mainitaan mm. musiikin yhteydestä epilepsiakouristuksien aistimuksiin, joten ehkä muusikot joutuvat normaalia enemmän tämän sairauden kanssa tekemisiin. Tunnetuissa epileptikoissa on useita musiikin ammattilaisia.
 
"The effects of partial seizures can be quite dependent on the area of the brain in which they are active. For example, a partial seizure in areas involved in perception may cause a particular sensory experience (for example, the perception of a scent, music or flashes of light) whereas, when centred in the motor cortex, a partial seizure might cause movement in particular groups of muscles."
 
http://www.thirdaid.com/conditions/Epilepsia_Procursiva.htm
 
Sairaudella on Suomessakin hurjalta kuulostava historia ennen lääketieteen ja tiedonvälityksen kehittymistä nykyiselle tasolle, alla lainaus Emännän tietokirjasta vuodelta 1933:
 
Kaatumatauti on taudintila, jolla useimmiten on juurensa perityssä heikkohermoisuudessa. Kaatumatautia sairastava saa äkkiarvaamatta tajuttomuus- ja kouristuskohtauksia, jolloin potilas kaatuu tai muulla tavalla lamaantuu. Kohtaus kestää muutamasta minuutista puoleen tuntiin asti, jota seuraa usein unentila. - Kaatumatauti saattaa olla avioliittoon menon esteenä (ks. Avioeste).
 
Kaatumatautisten hoitamisesta huolehtivat erityisesti Kuopion langettavatautisten hoitoyhdistys, joka ylläpitää Vaajasalon parantolaa (110 sairassijaa), Oulun kaatumatautisten hoitoyhdistys, jolla on pieni kaatumatautisten lastenkoti, ja Suomen Kirkon Sisälähetysseura, joka ylläpitää kaatumatautisten parantolaa Sortavalassa 70 miehelle. Seinäjoen piirimielisairaalassa on kaatumatautisten osastolla 100 sijaa. Näihin laitoksiin haetaan samoja muotoja käyttäen kuin muihinkin hoitolaitoksiin. Ks. esim. Aistiviallisten huoltolaitokset.
 
E.R.
 
Edit: korjasin selvän asiavirheen

Jääkiekossa -varsinkin tsekkien pelaajissa- näyttäs olevan noita "kaatumatautisia" joutsenlampilaisia.

mutta jos laittaa vaikka pesäpalloräpylän suuhun niin siihen tuskin tukehtuu?
 
vai onko kyse siitä ettei saa henkeä?
 
vai?
 
Ei todellakaan mitään suuhun, kyllä ne kaikki esineet suussa vaikeuttaa hengitystä. Empä ole vielä yhdenkään epileptikon nähnyt purreen kieleensä/poskeensa, ja kuitenkin olen töissäni nähnyt/hoitanut varmaan toistasataa kohtausta.

Ei todellakaan mitään suuhun, kyllä ne kaikki esineet suussa vaikeuttaa hengitystä. Empä ole vielä yhdenkään epileptikon nähnyt purreen kieleensä/poskeensa, ja kuitenkin olen töissäni nähnyt/hoitanut varmaan toistasataa kohtausta.
 
Epilepsialiiton sivulta löytyvät ohjeet.
On ymmärrettävää, että maallikolle tulee "hoitovietti", tarve tehdä jotain.
Vaikea uskoa, että parasta mitä voi tehdä, on ottaa kellolla aikaa ja tarkkailla kohtausoireita, jotta niistä voi tarvittaessa antaa hyvän kuvauksen ensihoitohenkilökunnalle.
Jos nykimisten jälkeen tajuttomuus jatkuu, voi kääntää kylkiasentoon hengityksen helpottamiseksi.