Yleistä keskustelua musiikista ›

Varsinaisesti tämän nettipiratismin kanssa ei just mitään
 
Siis ite koko asian kanssa sillä ei ole mitään merkitystä mitä sä pyysit. Jos puhutaan oikeesta ja väärästä, niin sillä ei ole MITÄÄN merkitystä tekeekö sitä kaikki vai ei. Se ei asiaa muuta mihinkään.
 
Sähän siis sanot, että "vitunko väliä jos porukka jakaa netissä musaa, sanoppa ykskin joka ei jaa"

Siis ite koko asian kanssa sillä ei ole mitään merkitystä mitä sä pyysit. Jos puhutaan oikeesta ja väärästä, niin sillä ei ole MITÄÄN merkitystä tekeekö sitä kaikki vai ei. Se ei asiaa muuta mihinkään.
 
Sähän siis sanot, että "vitunko väliä jos porukka jakaa netissä musaa, sanoppa ykskin joka ei jaa"
 
Hoho! Jäbä, sähän oot nero! : D

Britneyn levyjen piratisointi vahingoittaa todennäköisesti juuri sinun suosikkiyhtyettäsi enemmän kuin Britneytä tai Max Martinia.
 
Hyvä analyysi kiveltä. Olen jotain samasuuntaista yrittänyt selittää toisessa ketjussa, mutta tämä kuulosti paljon fiksummalta kiven sanoin.
 
Toinen asia mikä tästä ketjusta on jäänyt mun mieleen on se latailu levyn kokeilua varten. Auton saa viedä koeajolle. Kitaran saa ottaa kotiin ja kokeilla. Erona on kuitenkin se että puhutaan päivistä. Ei viikoista eikä kuukausista. Ajatellaan että imutan levyn ihan kokeilumielessä. Jos on hyvä niin kyllä ostan. Pidän siitä mutta ei oo rahaa. Sitten kuluu puoli vuotta, ja kun olisi rahaa tähän levyyn niin se ei ehkä tunnukkaan niin raikkaalta ja se jääkin ostamatta. Tämä on tuskin mikään mahdottomuus.
 
Kysynkin teiltä että mikä on musiikissa niin erikoita muihin tuotteisiin verrattuna että siinä pitäisi olla joku ilmainen ja erityisen pitkä kokeilumahdollisuus. (Tavallinen kokeilumahdollisuushan on saatavilla kirjaston, levykauppojen ja tv:n/radion kautta).
 
Elämässä ei voi välttyä virheostoilta. Tässä toisessa ketjussa puhuttiin uudesta(?) kitarasta. Telen ja straton risteytykseltä näytti. Jotkut olivat valmiita tilaamaan ihan parin kommentin ja kuvan perusteella. Hinnaksi tulee varmaan 200€ kun rahdit lasketaan mukaan. Onko käsittämätön ajatus että 10-20€:n levy pitäisi ostaa ilman että on 100% varma että tämä on juuri se levy mistä pidän ja mitä tulen kuuntelemaan ainakin 3 vuotta?

Markkinointi on AINA kyseenalaista. Hoho!
 
Markkinointi on aina henkistä prostituutiota, olipa mainostoimistotyö sillä hetkellä kuinka mediaseksikästä tahansa. Kaikki ne Mauser-mitan näköiset jätkät 'graafikkolaseineen' Lostarin jonossa, jotka kertovat olevansa media-assistentteja tai vastaavia muistuttavat mua 'dekadentista 80-luvusta' jolloin oli muodikasta vihjata myyvänsä persettä rahoittaakseen huumehankinnat.
 
;-D

En voi ymmärtää kommenttiasi muuten kun että haluat kaventaa tarjonnan niin pieneksi kun mahdollista jolloin kulut laskevat ja ennen kaikkia, kuluttajan ostopäätös kohdistuu useammin jäljellejääviin levyihin.
 
Sinisilmäisenä olenkin ihmetellyt että missä tässä oikein mennään. En sitten tiedä onko tämä metodi nyt esim. Teoston jäsenkunnan suurimman osan etujen mukaista mutta kaipa sitten niin on.
 
Kaikenkaikkiaan taitaa sittenkin olla ihan hyvä että tämä ala on saanut pienen peräruiskeen.
 
Muut ovatkin yrittäneet ymmärtää kommenttiasi jo. Itse tulin juuri saamasta lisäoppia muusikon ammattia varten joten en ole ehtinyt aiemmin lukea. Muut ymmärsivät sinua ilmeisesti vähän...
Minä en ollenkaan. EN TAJUA MITEN SAIT MINUT TARJONNAN KAVENTAJAKSI. ISOLLA SIKSI ETTEN YMMÄRRÄ PALAAKAAN MIHIN VIITTAAT!

EN TAJUA MITEN SAIT MINUT TARJONNAN KAVENTAJAKSI. ISOLLA SIKSI ETTEN YMMÄRRÄ PALAAKAAN MIHIN VIITTAAT!
 
Kirjoitin viestin jossa etsin kultaista keskitietä, ja kerroin haluavani maksaa artistelille sen kohtuullisen korvauksen joka heille lain mukaan kuuluu plus voisin maksaa lisää esim. per kuukausi siitä käyttömukavuudesta että ei tarvitse juosta divareita ja kirjastoja läpi.
 
Osoitin myös että minun tapauksessa se ei vähennä levymyyntiä lainkaan, vaan on pudasta lisätuottoa tekijänoikeusjärjestöille. Minulle musiikissa ei ole mitään vakio määrää per aikayksikkö joka pitää täyttää, vaan kuuntelen musiikkia ainoastaan kun mieleistä semmosta löytyy.
 
Nämä asiat eivät kiinnostaneet, vaan sain yksinomaan tuomitsevan kommentin jossa itse asiaa ei kommentoitu lainkaan.
 
Oletin että ajatuksesi kulki että jos tarjonta lisääntyy, niin myynti per tietty levy vähenee. Olin ilmeisesti väärässä, sori siitä.
 
Mutta yhtä kaikki, kyllä tämäkin keskustelu mielestäni osoittaa (ainakin oikean suuntaisiksi) ne väitteet että näistä asioista keskusteleminen asianosaisiksi itsensä tuntevien henkilöiden kanssa on aivan mahdotonta.

EN TAJUA MITEN SAIT MINUT TARJONNAN KAVENTAJAKSI. ISOLLA SIKSI ETTEN YMMÄRRÄ PALAAKAAN MIHIN VIITTAAT!
 
No jopas säkin oot, kun et tajuu... Tämä Jäykkishän jossei oo totaalinen pässinpää, niin saa palkkansa jostain mediayhtiöstä eli hänhän tekee vain työtä lobbaamalla tekijöiden tekijänoikeuksia vastaan. Sitä samaa, mitä tekee hienostuneemmin esimerkiksi Hesari ja Ylen markkinasiipi.
 
Mediafirmallehan tärkeätä on, että tekijöille ei tarvitse maksaa mitään ja heidän työlleen saa tehdä mitä huvittaa. Siispä kieltäytymällä tämmöisestä mahdollisuudesta sä selvästi kavennat tarjontaa. Etkös ymmärrä? Ettekös juuri toisen otsikon alla keskustelleet samasta asiasta?
 
Tässä pari päivää sitten oli uutinen, jossa ennustettiin, että maailmassa kännykänkäyttäjien määrä tuplaantuu lähivuosina kolmeen miljardiin. Niille alkuperäisille puolelletoista miljardille on taas tarkoitus myydä uudet hienot multimediakännykät. Tähän projektiinhan Suomen valtiokin ilmottautui mukaan.
 
No, jos jokaisesta kännykästä säästäisi tekijänoikeusmaksuissa edes kympinkin, niin se olisi jo kolmekymmentä miljardia eetä. Jos sen summan vaikka laittaisi puoliksi siten, että puhelimen hinta tipahtaa vitosella ja loput pistävät osakkeen omistajat taskuunsa, niin kyllä silläkin rahalla jo kannattaa lobata. Eikä oo niin väliä, vaikka joku levy ei niin myisikään.
 
Koska nimittäin tästä tulisi ehtymätön sampo. Puhelinmaksut laulavat mutta niin vähän, että se ei kuluttajaa hetkeen riipaise. Silti voitot olisivat huikeat.
 
Suuri kysymys on vain, että jotta bisnes pelaisi, pitää olla, mitä tarjota. Siksi tekijöille ei passaa maksaa mitään. Se, joka häviäisi, on tekijä, mutta johan täälläkin ovat musan harrastajat monin suin todistaneet, kuinka he vitut veisaavat tekijöiden sen paremmin rahallisista kuin taiteellisistakaan oikeuksista.
 
Tosin voisi käydä niinkin, että se ehtymätön sampo ei laulakaan kovin kauaa, koska 4R ja muut eivät enää pystykään tekeen uutta tavaraa. Mutta koska nykyiset nuoret ovat jo voittonsa keränneet, kuka miljardeina, kuka 30 gigan MP3 -tiedostokokoelmina, niin ei sen kai niin väliä?

Minä sanoin: Naulaankantaan,yhteenlasketut Teosto ja Rojaltitulot mulla on 5.000-20.000 vuodessa,vähän vuodesta riippuen.Mä en tiedä kuinka merkityksetöntä massia se sulle on mutta kun mä en tee muuta kuin musaa ni mä tarviin ne rahat ja ,VITTU,puolustan joka senttiä .

Sinä sanoit: En voi ymmärtää kommenttiasi muuten kun että haluat kaventaa tarjonnan niin pieneksi kun mahdollista jolloin kulut laskevat ja ennen kaikkia, kuluttajan ostopäätös kohdistuu useammin jäljellejääviin levyihin.

Sinisilmäisenä olenkin ihmetellyt että missä tässä oikein mennään. En sitten tiedä onko tämä metodi nyt esim. Teoston jäsenkunnan suurimman osan etujen mukaista mutta kaipa sitten niin on.

Kaikenkaikkiaan taitaa sittenkin olla ihan hyvä että tämä ala on saanut pienen peräruiskeen.
 
Ilmeisesti alan seota todella,ymmärrän yhä vähemmän...

Mä en tiedä muistaako nää nuoremmat sellasia mutta aikanaan kun digitekniikka oli vielä aivan "lapsenkengissä" joka puolella kehoitettiin panostamaan sisällöntuotantoon koska Internet,Digi-tv,yms tarvitsee toimiakseen sisältöä. Nykyään on sen asian suhteen kovin hiljaista. Sisältöä langoille tarvitaan mutta sen pitäisi olla ilmaista. Ja nyt mä en välttämättä puhu edes loppukäyttäjästä.

Vanha todella paska sanonta "kaikellta on tapana järjestyä" liitty mun mielestä nyt siten että meillä on ongelma :D
Siis typerää todeta lisäksi, mutta totean silti, "maailma on kehittynyt viimeisen parin vuosikymmenen aikana huisisti". On vaikea ajatella mihin mihin suuntaa tämä maailma menee, mutta kuten aikasemminkin sanoin niin ehkä voin pitää itseäni amatöörimuusikkona ja mielestäni pitkälti harraste pohjalla oma musiikin soitto/tuotanto on. Enkä varmaan koskaan haluasi tehdä sitä rahasta. Siihen luultavasti menisi täysin maku. Kotona saa tehtyä hyviä tallenteita ja se että keikoilta saa rahaa on ihan mukava piriste, mutta keikoillakaan en käy rahan takia... Työ on ihan hyvä olla, itse kuitenkin opiskelen, mutta huomenna alkaa työt Ilveshotellissa kun autan yhden huoneen remontoinnissa... Elämä on aika hyvin trasapainossa :D en voi kyllä oikein ymmärtää miksi joku lähtee ehdontahdoin muusikoksi kun tiedostaa sen alan kovuuden. Eikä tarvitse olla kuin autotalli bändi josta voi kehittyä se uusi metallica uusine Larsseineen... Sit on rahaa ja varmasti menee se määrä levyjä kaupaksi että sitä rahaa ei enempää tarvitse...
 
Tulipas hölmö teksti, mutta olkoot. Johtunee muutamasta päiväoluesta ja helvetillisestä väsymyksestä :/

4 Ruuvin (ja muutaman muunkin tässä ketjussa) leipä taas tulee yksinomaan siitä, ja kannattaa muistaa että joka ikinen tekijänoikeustulon vähättely on vähän sama kuin menis sanomaan tuntemattomalle vastaantulijalle, ettei tämän työ oo minkään arvoista.
 
Et voisi Kivi fiksuna poikana jeesata sen verran että lukaiset läpi nuo mun sepustukset tuolla edellä - kun nyt puolestani minä sitten taas en ymmärrä yhtään sitä että me ollaan tässä keskustelussa tuon 4R:n kanssa aivan eri aaltopituudella, vaikka luultavasti ollaan periaatteessa aika pitkälti samoilla linjoilla.
 
Tarkoitan, olenko todella asetellut sanani niin onnettomasti että perimmäinen ajatus on hämärtynyt - mikä nyt ei tietenkään olisi mikään ihme sekään.
 
Tuo lainaus yllä niin en ainakaan tarkoitusella ole sanonut jotain tuon suuntasita, vaan aivan päin vastoin!

Hoho! Jäbä, sähän oot nero! : D
 
Tää tais olla sitä kuuluisaa "sarkasmia". Mut mut, mulla on kyllä semmosta snadia lukihäiriön poikasta. Onks sulla yleisestikkin tapana naureskella vammasille?

Tulipa kyllä mieleen että usein kun koneella olen, en silti kuuntele niitä biisejä joita koneella on. Mielestäni loistava juttu mikä olisi kova sana voisi olla vaikka tekstiviestillä kuukausimaksu yritykselle joka pitää nettiradiota, muutama eri genre olisi omana kanavanaan. Ja voi kuunnella sitä mielimusiikkiaan. Minullakin on sen verran kaistaa kyllä että voisin kuunnella samalla musiikkia netin kautta kun selailen nettiä ja jos tällainen on jo olemassa kertokaa ihmeessä. Ja tämä yritys saisi todellakin olla sellainen että maksaa varmasti teostonsa. Ihan vaikka playlist meningillä, koska winamphan kertoo kyllä biisin nimen ja tekijän, mutta se playlist saisi todellakin olla mahdollisimman suuri ja mitään tehosoitto meininkiä ei olisi, mutta kuunteliskohan sitä sitten enää tarpeeksi moni... Jos joku sai nyt tästä kipinän ja tekee miljoonia tuottavan palvelun, minulle voi laittaa tilille pienen bonuksen =D

Oletin että ajatuksesi kulki että jos tarjonta lisääntyy, niin myynti per tietty levy vähenee. Olin ilmeisesti väärässä, sori siitä.
 
Itse asiassa hommahan ei varmaankaan ole näin.
 
Ei ole olemassa mitään levykiintiöitä; että ihmiset ostaisivat n määrän levyjä, ja tämän määrän jakautumasta sitten kilpailtaisiin. Sen sijaan on ihmisiä, jotka ostavat levyjä, ja sitten on ihmisiä jotka eivät osta levyjä. Tarjonnan lisääminen voi tuoda uusia ostajia, jotka sitten alkuun päästyään ostavat enemmänkin levyjä.
 
Tää on tämän ajan ongelma, ettei kentällä kilpailla samassa sarjassa samantapaisten asioiden kanssa, vaan musiikki kilpailee pelien ja elokuvien kanssa; soittaminen muiden harrastusten, ja keikoilla käyminen on katoavaa kansanperinnettä jota pitää pitää hengissä, ettei koko livemusiikki katoa samalla tavalla kuin elokuvateattereille kävi.
 
On kyllä totta, että myyntivolyymi kappalemääräisesti on pysynyt yllättävän samana samalla kuin se bulkki on pirstoutunut entistä useampien nimikkeiden kesken. Tässä ei kuitenkaan ole takana sama ostajaryhmä vuodesta toiseen, vaan kulutuksen rakenne on silläkin puolella muuttunut. Millä tavoin? - siitä olis kiva lukea jonkun sosiologin tai kulttuuriantropologin analyysia. Mä en nimittäin varmasti tiedä.
 
Et voisi Kivi fiksuna poikana jeesata sen verran että lukaiset läpi nuo mun sepustukset tuolla edellä - kun nyt puolestani minä sitten taas en ymmärrä yhtään sitä että me ollaan tässä keskustelussa tuon 4R:n kanssa aivan eri aaltopituudella, vaikka luultavasti ollaan periaatteessa aika pitkälti samoilla linjoilla.
 
Tarkoitan, olenko todella asetellut sanani niin onnettomasti että perimmäinen ajatus on hämärtynyt - mikä nyt ei tietenkään olisi mikään ihme sekään.
 
Sikäli kuin mä käsitin, sä halusit sellaista digi-tv-suunnitelmien ja digiradiosuunnitelmien alkuaikoina, toistakymmentä vuotta sitten, suunniteltua tilaus- ja palvelukanavaa. Silloinhan kovasti puhuttiin tästä, kuinka tulevaisuudessa saa radiosta "tilattua" toivomansa biisit, ja televisiosta haluamansa elokuvat - ja kaikki sellaisiin aikoihin kuin itselle sopii.
 
Tätä ei sitten kehitetty koskaan, itse asiassa se vaiettiin aika lailla maton alle. Osasyynä varmasti oli se, että palvelun kehityskustannusten jälkeen jäävä marginaali ei enää riittänyt osakkaiden vaatimaksi voitoksi, etenkin jos esitettävästä materiaalista olisi maksettu tekijänoikeusmaksut sen mukaan, että kuulija todennäköisesti myös tallentaa tilaamansa biisin (kuten aivan varmasti olisi tapahtunut). Eli biisintilauspalvelua ei voinut hinnoitella kalliimmaksi kuin singleä kaupassa.
 
Sillä taas, mikä musiikki ketäkin kiinnostaa, ei ole oikeastaan mitään väliä. Se on pelkkää savuverhoa, kaikki valitus, että "mä en löydä 30-luvun levyjä" ja "mä en löydä honkkarilaista kantopoppia"; musiikkia on varsin kattavasti saatavissa netistä ihan rahalla tilaamalla ja levyt kopsahtaa postilaatikkoon hetkessä. Levykauppojen laareja ei tarvitse koluta, ellei - kuten mä ja moni muu - tykkää hypistellä levyjä ja löytää heräteostoksia. Kantasi, että kaikki viittä vuotta vanhempaan musiikkiin kohdistuva mielenkiinto saisi tyydytyksensä vain P2P-ohjelmien kautta (näin mä käsitin sun sanoneen, jäykkis) on luonnollisesti roskaa.
 
Teoiston asia ei myöskään missään tapauksessa oo ryhtyä musiikin levittäjäksi (kuten taisit ehdottaa). Se söisi siltä kaiken uskottavuuden, ja aiheuttaisi erittäin mielenkiintoisia intressiristiriitoja.
 
Mietipä vielä kerran.

Yleisesti ottaen pitää todeta että nämä waretusta kannattavat henkilöt onnistuvat hyvin harvoin perustelemaan mielipiteitään/väitteitään mitenkään vakuuttavasti.
 
Samoin tuosta waretuksesta tulee myös se (negatiivinen) ilmiö, että kun kaikkea on kokoajan saatavilla kotona omalta nettikoneelta, niin mikään ei enää tunnu juuri miltään. Kaikkea on mutta samalla ei ole mitään.

Ihan vaikka playlist meningillä, koska winamphan kertoo kyllä biisin nimen ja tekijän, mutta se playlist saisi todellakin olla mahdollisimman suuri ja mitään tehosoitto meininkiä ei olisi, mutta kuunteliskohan sitä sitten enää tarpeeksi moni...
 
Olethan nyt kuitekin huomannut että esim. Winampista löytyy kyllä nettiradio-ominaisuus ja Media Library josta löytyy filtteri jolla voi suodattaa genreittäin haluamaansa muzallia.
 
Itselle on tullut joitain hyviä uusia tuttavuuksia juuri nettiradioiden kautta.
 
Maksullista nettiasemaa minäkään en tiedä, mutta käsittääkseni ainakin suomessa niiden pitäminen on hinnoiteltu sillä viisiin että olisi mahdollisimman varmaa että niitä ei sikiä ainakaan liian kanssa.

kivi: Toinen yleinen väärinymmärrys tässä on se, että erotellaan levyt levyistä, aivan kuin hyvin myyvä levy toisi rahaa pelkästään tekijöilleen. Kyllä jokaisen myyvän levyn tuotolla julkaistaan myös nivaska sellaisia levyjä, jotka eivät tuo edes kulujaan takaisin.
 
Hitin patenttia kun ei ole keksitty, ja voidaan melkoisella varmuudella sanoa, ettei yksikään yhtiö tiedä varmasti, mikä seuraavana tulee myymään. Silti tuntemattomia tekijöitä on pakko sainata, koska vain niistä nousevat ne todella hyvin myyvät kiintotähdet; kopioijista ja varman päälle pelaajista harvoin.
 
Koko perinteinen levyteollisuus pyörii sen varassa, että on nimikkeitä jotka myyvät, ja sitten on nimikkeitä jotka saattavat myydä mutta todennäköisesti eivät. Molempia tarvitaan.
 
Loistavasti kiteytetty. Lainasin tämän, koska aamulla CMX:n kysy-palstalta seuraavassa lainaamani pätkä puhuu ihan samaa asiaa:
 
21.4.2005
"Kysymys": En muista, kuka neropatti bändistänne sano jotain tyyliä: "levy-yhtiön hyvin myyvillä bändeillä maksetaan marginaalimusa". Ja minä sanon, että kapitalistin paskapuhetta. Sama kun sanoisi, että veä Westiä ja tuet huippu-urheilua. Nyt jatkan Foster'sin juomista ja tuen marginaalimannekiinmallityttöjä.
 
Vastaus: Fosteri ja Westi tuskin etsivät julkaistavakseen uusia ja lupaavia kaljan- ja tupakintekijöitä. Kaikenkokoiset levypuulaakit puolestaan tarvitsevat jatkuvasti uusia tekijöitä. Joskus ne uudet tekijät ovat hyviä. Ja niistä tulee ehkä vielä vanhoja tekijöitä. Ja kotimaiset "suurlevy-yhtiöt" ovat pikkubisnestä pyörittäviä sivukonttoreita, joilla on tuskin pariakymmentä työntekijää per lafka.

Vastaus: Fosteri ja Westi tuskin etsivät julkaistavakseen uusia ja lupaavia kaljan- ja tupakintekijöitä. Kaikenkokoiset levypuulaakit puolestaan tarvitsevat jatkuvasti uusia tekijöitä. Joskus ne uudet tekijät ovat hyviä. Ja niistä tulee ehkä vielä vanhoja tekijöitä. Ja kotimaiset "suurlevy-yhtiöt" ovat pikkubisnestä pyörittäviä sivukonttoreita, joilla on tuskin pariakymmentä työntekijää per lafka.
 
Täsmälleen. Taisipa meitsinkin yhtyeen pitkäsoitto Magamanialla olla Leevi & Leavingsin fanien ansiota. Levy-yhtiöiden toimintatapa, kuten Kivi jo selittikin, on etsiä jatkuvasti uusia lahjakkuuksia, jotka aikansa kypsyttyään nousevat koko kansan suosikeiksi. Tälläisiä esimerkkejä ovat vaikkapa CMX, YUP, Niskalaukaus, Kotiteollisuus, jotka marginaaliasemastaan vähitellen nousivat suureen suosioon. Tämän vuoksi myös ns. isoilta artisteilta katoavat myyntieurot vaikuttavat suoraan koko Suomen musiikkikenttään. Levyjä myydään Suomessa kuitenkin hyvin vähän ja jokainen myyty levy merkitsee.

Tää tais olla sitä kuuluisaa "sarkasmia". Mut mut, mulla on kyllä semmosta snadia lukihäiriön poikasta. Onks sulla yleisestikkin tapana naureskella vammasille?
 
Itsekin lukihäirikkönä ei ole paljon varaa naureskella. Mä ilahduin lähinnä tosta sun mainiosta analogiasta.